Lue keskustelun säännöt.
Onko muita keiden ulkonäölle nauretaan jatkuvasti? Itselleni lähes mahdotonta enää liikkua ihmisten ilmoilla
01.06.2020 |
Missä tahansa liikun niin saan ihmiset kiinni minua tuijottamasta ja nauramasta. Naama on ruma ja hiukset on rumat mutta silti. Pukeudun normaalisti, käyttäydyn normaalisti, joten en tajua kuinka ihmiset kehtaa. Eivät edes yritä peitellä huvittuneisuuttaan.
Kommentit (60)
En usko ap:n olevan niin ruma kuin väittää ja luulee. Asun itse helsingissä ja täällä on vaikka minkä näköistä porukkaa, enkä ole ikinä kohdannut sellaista, että jonkun ulkonäölle naurettaisiin. Eisuurinta osaa ihmisistä kiinnosta kuin se miltä itse näyttävät. Mutta jos joku naureskelee sinulle, voit lohduttaa itseäsi ajatuksella, että tällä henkilöllä on itsellään tosi paha olla. Muista se aina tilanteissa joissa.joudut pilkan kohteeksi. Itsetuntoa voi kehittää pelkästään ajatustapaa muuttamalla. Ala ajatella, että olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet, me kaikki ollaan yksilöitä, kaikennäköisillä on oikeus elää, kauneus ei ole yhtä kuin onnellisuuus. Ihminen, olipa kaunis tai ruma, usein tavoittelee koko ajan parempaa (ruma haluaisi näyttää paremmalta, kaunis haluaisi olla rikkaampi jne). Viisas tajuaa että onnellisuus on kiinni asenteesta, ajatustavoista.
Muista nämä, niin pääset pitkälle henkisellä tasolla.
Haluan auttaa sinua olemaan onnellisempi. Kirjoita lisää ajatuksiasi tähän ketjuun, luen niitä mielelläni ja yritän auttaa sinua pois noista ajatuksistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa että hyötyisit ammattiauttajasta. Tuo ei kuulosta normaalilta, vaan että kuvittelet.
Ei olla. Yleensä sulaudun massaan hyvin helposti, olen liiankin tavallisen näköinen. Voisin tehdä vaikka mitä jekkuja eikä kukaan muistaisi ulkonäköäni.
Ymmärrän AP:ta. Itselläni on syntymävikoja jaloissa ja isoja leikkausarpia, joiden vuoksi olen saanut paheksuvia katseita yllättävän usein. Monesti vielä vanemmilta naisilta. Tuijotan pistävästi takaisin, jolloin pelästyvät. Nyt olen kyllä luopunut polvipituisista hameista, koska sitä tuijottelua ei kukaan jaksa. Yllättävintä oli että Barcelonassa sain pahinta naurua ja kauhistelua osakseni. Eli teille ”joukkoon sulautujille” tiedoksi vwin, että tämä on ihan täyttä totta ja jos ei jokapäiväistä niin viikottaista. Ihmisten on vaikea hyväksyä poikkeavuuksia..pistää surulliseksi..Tsempit AP:lle! Oot tuhat kertaa parempi ihminen kuin ne sivistymättömät tuijottelijat!
Minulla on lievä sosiaalisten tilanteiden pelko ja olen itsekin joskus luullut että minulle nauretaan. Tarkkailen ihmisiä liikaa ja yritän näin vanhemmiten kovasti päästäkin siitä tavasta eroon. Mutta en ihmisiä tarkkaillessani ole koskaan nähnyt kenenkään nauravan kellekään vieraalle ihmiselle. Edes "erikoisen" näköisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole sanonut että KAIKKI nauravat vaan KAIKENLAISET ihmiset. Ja näitä tilanteita sattuu todella, todella usein. Oikeastaan ihan jokaisella kerralla kun vaan ulos ruman turpani pistän niin tällainen tuijotus/nauru tapahtuu ainakin kerran. Yritän vältellä katsekontakteja, en etsimällä etsi naurajia, mutta valitettavasti ne huomaa vaikkei haluaisi. Tutkit vaikka kaupassa ajatuksissasi jotain, kohotat katseesi ja huomaat että siellä joku tai jotkut tuijottavat ihan suoraan kohti ivallisesti hymyillen. Käännät katseesi pois, ehkä hetken päästä vilkaiset uudestaan ja tuijotus jatkuu. Jos useampi henkilö niin kuiskivat keskenään ja katsovat ihan suoraan - häpeilemättä.
En osaa ihmisten puolesta vastata mikä ulkonäössäni on niin valtavan erikoista, sitä pitäisi kysyä heiltä. Ja jos kehtaisin niin kysyisinkin. Kiinnostaisi itseänikin.
Mä olen saanut paljon läppää ja katseita ulkonäöstäni ja tiedän tarkkaan miksi. Olen reilusti keskimittaista naista pidempi. En voi ymmärtää, ettet itse tiedä mikä sinussa pistää silmään? Kyllähän se on raskasta kun tuhannetta kertaa saa kuulla koripallovitsejä, mutta ohitan noi ihmiset idiootteina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele kohtelemaan ihmisiä samalla tavalla. Minäkin olen viime vuosina oikein joutunut harjoittelemaan kotona tuota samaa asennetta kun ei ole sitä taitoa geeneissä saanut vaan aina ollut kohtelias. Olen todennut sen toimivaksi kun käyttäytyy samalla tavalla kuin naureskelijat. Varsinkin jos kyseessä ihmiset joita näet satunnaisesti koko ajan. Opettele katsomaan halveksivasti, pilkallisesti, nauraa hihittelemään, katsomaan arvostelevasti. Opettele sanomaan pilkallisesti, piikikkäästi. Minullakin muutama puolituttu jotka aina sanoo ystävällisesti kettuillen jotain ja olen opetellut sanomaan samalla tavalla ja nauramaan päälle. Anna siis samalla mitalla takaisin. Jos näytät että ihmisten tapa toimia loukkaa sinua, ihmiset saavat lisää "bensaa liekkeihin" kiusaamisessaan.
Tämähän se. Mua ihmiset tykkää tuijotella jostain syystä. Kadulla vastaan kävellessä niiden katse pysyy minussa törkeän kauan. Menin useamman vuoden, etten huomioinut mitenkään vaan katsoin eteenpäin. Viime aikoina on alkanut ärsyttämään ja möllään takaisin. Ihan uskomatonta, mutta todella useat ei käännä katsettaan pois.
Tai sitten ne jää katsomaan miksi sä tuijotat.
Ap kuulostaa vähän psykoottiselta. Ei muuten ole tuollaisia vainoharhoja. Oikeasti muita ei juurikaan kiinnosta kukaan muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta. Itselläni on syntymävikoja jaloissa ja isoja leikkausarpia, joiden vuoksi olen saanut paheksuvia katseita yllättävän usein. Monesti vielä vanemmilta naisilta. Tuijotan pistävästi takaisin, jolloin pelästyvät. Nyt olen kyllä luopunut polvipituisista hameista, koska sitä tuijottelua ei kukaan jaksa. Yllättävintä oli että Barcelonassa sain pahinta naurua ja kauhistelua osakseni. Eli teille ”joukkoon sulautujille” tiedoksi vwin, että tämä on ihan täyttä totta ja jos ei jokapäiväistä niin viikottaista. Ihmisten on vaikea hyväksyä poikkeavuuksia..pistää surulliseksi..Tsempit AP:lle! Oot tuhat kertaa parempi ihminen kuin ne sivistymättömät tuijottelijat!
Kiitos! Lohdullista että löytyi edes yksi joka ymmärtää ja tajuaa mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sanonut että KAIKKI nauravat vaan KAIKENLAISET ihmiset. Ja näitä tilanteita sattuu todella, todella usein. Oikeastaan ihan jokaisella kerralla kun vaan ulos ruman turpani pistän niin tällainen tuijotus/nauru tapahtuu ainakin kerran. Yritän vältellä katsekontakteja, en etsimällä etsi naurajia, mutta valitettavasti ne huomaa vaikkei haluaisi. Tutkit vaikka kaupassa ajatuksissasi jotain, kohotat katseesi ja huomaat että siellä joku tai jotkut tuijottavat ihan suoraan kohti ivallisesti hymyillen. Käännät katseesi pois, ehkä hetken päästä vilkaiset uudestaan ja tuijotus jatkuu. Jos useampi henkilö niin kuiskivat keskenään ja katsovat ihan suoraan - häpeilemättä.
En osaa ihmisten puolesta vastata mikä ulkonäössäni on niin valtavan erikoista, sitä pitäisi kysyä heiltä. Ja jos kehtaisin niin kysyisinkin. Kiinnostaisi itseänikin.
Mä olen saanut paljon läppää ja katseita ulkonäöstäni ja tiedän tarkkaan miksi. Olen reilusti keskimittaista naista pidempi. En voi ymmärtää, ettet itse tiedä mikä sinussa pistää silmään? Kyllähän se on raskasta kun tuhannetta kertaa saa kuulla koripallovitsejä, mutta ohitan noi ihmiset idiootteina.
Siis tiedän että toki että se on rumat kasvoni ja hiukseni mutta sitä en itsekään tajua että näytän todella niin huvittavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on epäluuloinen persoonallisuushäiriö, jonka henkinen koulukiusaaminen eli naureskelu, tuijottelu ja supattelu laukaisivat. Aivan perhanan tehokas keino murtaa hyvässä perheessä kasvaneen lapsen psyyke.
20 vuotta peruskoulun päättymisen kuvittelen yhä kaikkien tuijottavan ja nauravan juuri minulle. Terapiakaan ei auta.
Tuli mieleen kun kerran olin salilla ja yhtäkkiä mies juoksumatolla alkoi huutaa toisaalla olevalle miehelle ja syyttää tätä mulkkaamisesta yms. Tässä vaiheessa automaattisesti kaikki kääntyivät katsomaan tätä huutajaa jolloin huutaja repi pelihousut ja huusi kaikille että miksi häntä tuijotetaan ja arvostellaan koko ajan. Kukaan ei sanonut mitään (kaikille oli kai selvää että oli flipannut) ja jatkoivat omia juttujaan. Vähän ajan kuluttua huutaja osoitteli ihmisiä peilin kautta ja huusi miksi hänelle nauretaan ja tuijotetaan ja arvostellaan. Kukaan ei käyttäytynyt tippaakaanprovosoivasti missään vaiheessa.
Tämän miehen kokemus oli varmaan hänelle ihan oikea kokemus, mutta ei perustunut mihinkään totuuteen. Kannattaa hakea apua jos tuntuu että kaikki ovat sinua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt taitaa kyllä ongelma olla ihan vaan sinun pään sisällä. Tulkitset tilanteet väärin, jos satut olemaan lähellä ja vaikka vastaan tulevat nauravat niin he eivät naura sinulle vaan toinen on voinut kertoa jonkun hauskan jutun. Ja kyllähän sitä väkisinkin katsoo vastaantulijaa mutta ei kukaan tuijota, taas tulkitset tämän väärin.
Oi kun saa taas todistaa ihmislajin ääretöntä tyhmyyttä tässä. Minäkään en usko että ketään naista tai lasta on ikinä rais kattu tai käytetty hyväksi, koska MULLE ei ole ikinä niin käynyt, eikä lähipiirille. Harhaisia ovat kakarat jotka kertovat hyväksikäytöstä, ei ole tapahtunut. Suljetulle suoraan ja avain mereen. Ette vissiin pikkukaupungeista ja kylistä ole ikinä kuulleet? AP ei kertonut olevansa Hkistä, jossa varmemmin saisikin olla rauhassa. Viimeisetkin rippeet sympatiasta ihmislajia kohtaan alkaa ropista aika reippaasti kun tällaista laumaidiotismia näkee. Toivottavasti lapsenne tai te itse joudutte vielä vainotuiksi ja seuratuiksi, niin alkaa ymmärrys vähitellen laajeta :) <3 :) <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole tyytyväinen, että sinut sentään nähdään.
Itse olen niin tottunut "näkymättömyyteen", että kun olen autolla liikenteessä, ja joku jolla on väistämisvelvollisuus, väistää minua, menen ihan hämilleni. Olen monesti tällaisissa tilanteissa ajatellut, että tosiaan, autoni ei ole näkymätön, vaikka minä olenkin.
Kyllä tuollaisia ihmisiä on olemassa ketkä osoittelevat ja hihittelevät. Kommentoivat ja arvostelevat ulkonäköä. Minussa ei ole mitään kummempaa poikkeavuutta, mutta silti välillä jotkut ihmiset väkisin keksivät jotain huomautettavaa ja katsovat pitkään. Olisi kamalaa olla ap:n tilanteessa, jossa olisin vielä poikkeavan näköinenkin... Kamalaa tuollainen käytös jopa aikuisilta ihmisiltä.
Tunnen yhden poikkeuksellisen pitkän naisen ja kyllä hänelle huudellaan ja kommentoidaan ulkomailla. Toinen ystävä kertoi, olivat olleet yhdessä reissussa. Törkeää käytöstä.
Ap, olen todella pahoillani puolestasi <3 muista että nämä huutelijat ovat sisältä mätiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ole tyytyväinen, että sinut sentään nähdään.
Itse olen niin tottunut "näkymättömyyteen", että kun olen autolla liikenteessä, ja joku jolla on väistämisvelvollisuus, väistää minua, menen ihan hämilleni. Olen monesti tällaisissa tilanteissa ajatellut, että tosiaan, autoni ei ole näkymätön, vaikka minä olenkin.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Rumana naisena antaisin mitä vain siitä että saisin olla näkymätön.
Olen myös kuullut ruma-kommenttia, lehmittelyä ja kokenut aikanaan 10 + vuotta koulukiusaamista. Oon myös kuullut monet kerrat miten kaunis olen. Teinitytöt ovat nauraneet, teinipojat haukkuneet, viheltelyä perään, kaikkea. Olen myös ollut näkymätön.
Kaikki on siis nähty ja koettu joten uskon minkä vain olevan totta mitä tulee ihmisten käyttäytymiseen. Mutta mitä ihmettelen on, että vammaiselle ei saa nauraa mutta rumalle voi. Jalkansa katkaisseelle ei saa nauraa, mutta mt-ongelmaiselle voi.
Työttömälle känniselle syrjäytyneelle saa nauraa ja potkia päähän. Kaksoisstandardeja riittää. Ulkonäköönkin liittyviä riittää eli jos saisi jonkin piirteen fiksattua kauneuskirurgialla niin ei "saa" sosiaalisessa mielessä tehdä vaan pitää mieluummin maksaa vaikka 10 vuoden terapia ja saada sieltä terapeutin tuolista rautainen itsetunto sen itsetunnon tilalle joka on saanut kolhuja muiden jatkuvasta kiusaamisesta. Veikkaan, että se plastiikkakirurgia olisi tuonut nopeammin ja edullisemmin helpotusta jos ei nyt koko naamaa vedä uusiksi.
Mistä johtuu kumma kaanon, että kaikki pilkka pitää kestää zeniläisesti hymyillen? Minusta hyvän itsetunnon osoitus on nimenomaan suojella itseään eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden poikkeuksellisen pitkän naisen ja kyllä hänelle huudellaan ja kommentoidaan ulkomailla. Toinen ystävä kertoi, olivat olleet yhdessä reissussa. Törkeää käytöstä.
Ap, olen todella pahoillani puolestasi <3 muista että nämä huutelijat ovat sisältä mätiä ihmisiä.
Ai ulkomailla? Kyllä ne huutelijat on pääasiassa Suomessa, mutta te ette vaan ole todistaneet niitä. Asuin vuoden Keski-Euroopassa enkä kuullut yhtäkään huomautusta pituudestani. Se oli ihanaa.
T se aiemmin kommentoinut keskimääräistä pidempi
Kokemuksesta voin sanoa että siitä ei tule mitään kehää vaan se loppuu kertaheitolla kun antaa kunnolla takaisin. Ihan samahan se on lapsilla koulukiusaamisen kanssa, kerran kun vetää kuonoon niin että tuntuu, ei uskalla enää lyödä. Valitettava tosiasia. Useimmat aikuiset ovat lapsen tasolla ja osa oikein kerjää "laita minulle rajat". Olen tuon huomannut jo pienenä lapsena että aikuisetkin hakevat usein ihmistä joka laittaisi heille ja heidän käytökselleen rajat. Minä olen lapsena jo joutunut sitä tekemään omalle vanhemmalleni. Joudun tekemään sitä jatkuvastii edelleen.