Väsymys pahenee vuosi vuodelta
Olen aina väsynyt. Olen kahden pojan totaali yh. Ei sukua, omat vanhemmat kuolleet. Lapsia olisi kiva käyttääkin jossain joskus, mutten vaan jaksa. Nukun n. 12 tuntisia unia mutta ei auta. Tarvitsen pannullisen kahvia kun herään joskus puolenpäivän jälkeen, ja toimintakykyinen olen vasta parin kolmen tunnin kuluttua kahvista. Jää siis vain muutama tunti aktiivista aikaa, jolloin teen kotitöitä, ruokaa, käyn kaupassa jne. En käy missään koska väsyttää. En tapaa ystäviä koska väsyttää. Väsymys tuntuu koko kehossa raskaana. Tämmöistä on ollut jo vuosia, mutta elinpiiri kapenee vuosittain pikkuhiljaa. Ei elimellistä vikaa, kuntoilen muutaman kerran viikossa, syön terveellisesti, syönyt vitamiinia ja rautakuureja.. Monet asiat jäävät tekemättä, olen kuin vammainen. Jäin pois töistä kaksi vuotta sitten masennuksen takia. En uskalla edes hakeutua takaisin työelämään vajaan toimintakykyni takia. En koe olevani enää masentunut, olen vain väsynyt ja elämä valuu sen takia hukkaan. Haluaisin tehdä kaikkea mutta väsymys vie kaiken ilon elämästä.
Kommentit (15)
Pistä ruokavaliosi kuntoon. Väsymyksesi johtuu huonosta ravinnosta.
Mainitsin että syön terveellisesti. Olen koittanut laittaa sellaisia asioita kuntoon mille voin jotain. Jos tämä vain on joku aivovamma.
Ap
Oletko tarkistanut veriarvosi? Kilpirauhasarvot, hemoglobiini, ferritiini, sokeri. Itse olen nuoresta asti jaksanut monivitamiinitablettien avulla, pelkkä terveellinen ruokavalio ei auta tarpeeksi.
Yksi mahdollinen syy voi olla myös uniapnea. Sitä voi sairastaa tietämättäänkin.
Kuka niistä lapsista huolehtii, jos nukut vaan?
Siis nuo veriarvot on siis myös katsottu. Olin taannoin perusteellisessa lääkärintarkastuksessa. Lääkäri vain sanoo että olen masentunut. Syön Venlafaxinia 150 mg/vrk, olen syönyt jo varmaan 10 vuotta.
Ap
Kerroin että aktiivista aikaa on muutama tunti jolloin teen kotitöitä, laitan ruokaa jne. Eli huolehdin kyllä lapsista. Kaapissa on ruokaa, vaatteet on puhtaita ja kotikin siisti. Siinä vain on kaikki mitä jaksan.
Ap
Kunnollinen virkitysloma ja yksin. Se piristää ja virkistää mieltä.
Henkinenkin väsymys ja uupumus aiheuttaa ihan fyysistä jaksamattomuutta.
Arvelen, että suurin syy on tuo masennus, onhan sinulla lääkitys siihen?
Jo noin runsas nukkuminen osoittaa sen, että masennus syö voimia.
Kesä tulee, yritä piristyä, kiinnostua joistakin uusista asioista, vierailuista ja retkistä jonnekin lasten kanssa. Jo sellainen ilostuttaa mieltä, kun pääsee vähäksi aikaa irti kotoa ja niistä samoista ympyröistä.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Mainitsin että syön terveellisesti. Olen koittanut laittaa sellaisia asioita kuntoon mille voin jotain. Jos tämä vain on joku aivovamma.
Ap
Sanoit kyllä syöväsi terveellisesti, mutta onko se sitä, mitä elimistösi tarvitsee?
Ehkä tuo syömäsi masennuslääke pitäisi vaihtaa, toiseen tehokkaampaan.
Jos olet samaa lääkettä syönyt jo kymmenen vuotta, ja masennus painaa edelleen, on varmasti aika tarkistaa lääkitys.
Tuon jälkeen on jo tullut uusia masennuslääkkeitä. Ja annostustakin voi muuttaa.
Kyllähän sinun täytyy saada elämääsi jotain muutakin jaksamista kuin pelkkä lasten ja kodinhoito.
Mene lääkäriin ja juttele rohkeasti siellä. Ei sitä apua nykyisin juuri saa, jos ei itse ole aktiivinen ja kysele lääkäriltä ja kerro kunnolla vaivansa, vain niin voi päästä eteenpäin itsensä hoidossa.
Katso YouTubesta Dr. Berg ja adrenal fatigue.
Vierailija kirjoitti:
Siis nuo veriarvot on siis myös katsottu. Olin taannoin perusteellisessa lääkärintarkastuksessa. Lääkäri vain sanoo että olen masentunut. Syön Venlafaxinia 150 mg/vrk, olen syönyt jo varmaan 10 vuotta.
Ap
Oletko koskaan syönyt muita masennuslääkkeitä? Kuten voxraa, sillä on piristävä vaikutus.
Koitapa jättää lääke pois hetkeksi ja katsoa miltä tuntuu. Siis ainakin muutamaksi viikoksi, että mahdolliset vieroitusoireet poistuvat (eikä ihan kylmiltään kannata lopettaa vaan pikkuhiljaa vähentäen vaikka parin viikon aikana). Itse söin aikoinaan masennuslääkettä pitkään ja alkuun se auttoi, mutta ajan myötä tulin vain väsyneeksi ja elämänilottomaksi, kunnes sitten lopetin ja totesin kolmen viikon päästä että elämä tuntuu paljon paremmalta ilman lääkettä. Ei tietenkään kaikkien kohdalla tule näin käymään, mutta kannattaa ainakin koittaa! :) Ei siinä mitään häviä, kun lääkityksen voi aina aloittaa uudestaan jos tilanne meneekin huonompaan suuntaan.
Ap jatkaa vielä. Voiko lapset väsyttää näin paljon? En kyllä koe että heihin olisin väsynyt. Ovat kuitenkin jo 8-11 -vuotiaita.