Yliopisto-opiskelusta
Pääsin opiskelemaan yliopistoon ja olin aluksi super onnellinen mutta nyt lähinnä ahdistaa ja kaduttaa. Koen etten oo valmis muuttamaan vielä omilleni ja oisin uudessa kaupungissa ihan yksin kun en tunne sieltä ketään. Pelkään ettei alakaan ole minulle se oikea. Kuinka nopeasti opiskeluun pääsee kiinni ja kuinka nopeasti tietää onko ala oma? Saako kavereita helposti? Ja jos en haluakkaan jatkaa niin kuinka helppoa alan vaihtaminen on?
Kommentit (4)
Älä huoli! Ihan rohkeasti vaan uutta kokemusta kohti, suosittelen ainejärjestöhommia jos jännittää kavereiden saaminen. Niissä hommissa minäkin sain kavereita vaikka olenkin vähäsosiaalinen :D Moni ala on sellainen että sieltä löytyy suuntauksia kaikille, meillä ainakin kun on hyvin poikkitieteellinen ala. Yliopisto vie mennessään :)
Siellä tänä vuonna aloittavista opiskelijoista suurin osa on samassa tilanteessa missä sinä ja he pohtivat ihan samoja asioita. Alun tapaamisiin kannattaa mennä mukaan, aukaista suu ja sanoa "moi, minä olen Minna". Itse olen ujo, mutta olen tuon muutaman sanan sanomisen hyödylliseksi. Lähes poikkeuksetta toinen vastaa asiallisesti, osa jopa ilahtuu.
Työpaikkailmoituksissa yleensä lukee "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto", joten moneen paikkaan riittää maisterin paperit.
Voisi kuvitella, että löydät opiskelukavereistasi monta kohtalotoveria noiden samanlaisten ajatusten kanssa. Et ole yksin niiden ajatusten kanssa.
Tutustut kyllä, kun menet tapahtumiin mukaan. Yleensä alaa voi vaihtaa oman tiedekunnan sisällä, jos on uudesta ja vanhasta pääaineesta suoritettu tietty määrä opintoja. Kaikkia tietysti ei voi vaihtaa.