Miten kieltäytyä ystävällisesti kummin tehtävästä?

No mikä on syy siihen ettet halua kummiksi?

Riippuu syystä. Kohteliasta on joka tapauksessa antaa joku syy kieltäytymiselle.

Sano että olet eronnut kirkosta

"Kiitos luottamuksen osoituksesta, mutta olen omalta kohdaltani päättänyt, etten halua ryhtyä kummiksi kenellekään. Toivottavasti ymmärrät."

About noin taisin itse asian ilmaista.

Kieltäytyä voit, mutta vihat tulee niskaan joka tapauksessa.

Aikanaan kieltäydyin siskoni esikoisen kummiudesta, koska minulle ilmoitettiin suoraan että pääsen kummina maksamaan lapsen opiskelun. Toisen lapsen ristiäisiinkään ei tarvinnut mennä, sillä minulle ilmoitettiin jo hyvissä ajoin, että minä olen niin hävettävän näköinen, ettei siskon mieskään pysty käymään edes töissä koska hän kärsii asiasta niin kovin...

Kiität kunniasta. Ja selität miksi et halua niin isoa vastuuta.

1. kerrot, että sinulla on jo niin monta kummilasta, ettet pysty ottamaan enempää, jotta voisit huomioida kaikkia

tai 2. eroat kirkosta

Kieltäydyt ystävällisesti, mutta napakasti. Itse olen kahdesti kieltäytynyt eikä ole tullut ongelmia tai vihanpitoa. Olen kiittänyt kunniasta, mutta selittänyt, että voimavaroja ei ole olla hyvä kummi. Jokainen vanhempi haluaa innistuneen ja kiinnostuneen kummin. Ovat olleet tyytyväisiä, että reilusti kieltöydyin enkä lähtenyt väkusin tehtävään.

Vierailija kirjoitti:

Kieltäytyä voit, mutta vihat tulee niskaan joka tapauksessa.

Aikanaan kieltäydyin siskoni esikoisen kummiudesta, koska minulle ilmoitettiin suoraan että pääsen kummina maksamaan lapsen opiskelun. Toisen lapsen ristiäisiinkään ei tarvinnut mennä, sillä minulle ilmoitettiin jo hyvissä ajoin, että minä olen niin hävettävän näköinen, ettei siskon mieskään pysty käymään edes töissä koska hän kärsii asiasta niin kovin...

Jos joku kieltäytymisestä alkaa vihoitella, se on hänen häpeänsä. Ei minulla ole ainakaan mitään käyttöä tuollaiselle ihmissuhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Kieltäydyt ystävällisesti, mutta napakasti. Itse olen kahdesti kieltäytynyt eikä ole tullut ongelmia tai vihanpitoa. Olen kiittänyt kunniasta, mutta selittänyt, että voimavaroja ei ole olla hyvä kummi. Jokainen vanhempi haluaa innistuneen ja kiinnostuneen kummin. Ovat olleet tyytyväisiä, että reilusti kieltöydyin enkä lähtenyt väkusin tehtävään.

Mitä on se hyvä kummius? Lahjojen ostamista ja lapsivapaiden järjestämistä kerran kaksi viikossa?

Tuskin kuitenkaan mistään mistään seurakunnan jäseneksi kasvattamisestakaan on kysymys...?

Minä ja mieheni erottiib kirkosta ihan vain siksi että niitä hem metin kummikutsuja tuli ovista ja ikkuinoista. Olen itse kummina 5 lapselle ja nyt ja yhdessä mieheni kanssa kahdelle.

Meidän kahdella lapsella kummeina ainoastaan yhdet sisaruksemme per lapsi. Ja nämä siis olisivat lapsemme elämässä muutenkin mukana joten kummius ei mitenkään velvoita heitä. Ainoastaan pakollinen paha.

Sanoo ettei kuulu kirkkoon.

Jos oikeasti et halua ryhtyä kummiksi, niin ole vain avoimen rehellinen. Se on helppo täältä anonyyminä huudella,mutta ole sinä rohkeampi kuin minä aikanaan. Minua pyydettiin nuorena (n.18-vuotiaana) sukulaisten lasten kummitädiksi,enkä uskaltanut kieltäytyä. En edes pitänyt lapsista tuohon aikaan. Oma perheeni painosti myös ja sanoi,että se on kunniatehtävä,josta ei voi kieltäytyä. Roolini kummina on tähän saakka ollut antaa joulu - ja synttärilahjoja. Muuta yhteyttä ei ole. Kummilapseni eivät tunne minua henkilökohtaisesti ja välimatkaakin meillä on satoja kilometrejä. Kummilapsissani ei ole mitään vikaa,eikä heidän perheissään. En vain osaa olla hyvä kummi. En tunne yhteyttä heidän kanssaan. Minulla on nykyään neljä omaa lasta,en vaadi heidän kummeiltaan mitään. Olen iloinen,jos joku heistä muistaa vaikka soittaa tai laittaa viestin whatsappissa. Olen kiitollinen, että omillani on hyvät kummit. Ovat tehneet kivoja juttuja lasteni kanssa,ovat ottaneet yökylään ja pitävät yhteyttä viestien tai soittamalla. Itse olen ollut surkea kummitäti. Harmittaa kyllä. Väkisin vain ei voi yhteyttä luoda,enkä pidä siitä,että roolini olisi olla lahja-automaatti. Kummipojat pääsevät pian ripille. Silloin aion tulla juhliin,jos kutsun saan. Ehkä voin vielä koittaa,jos jonkinlainen yhteys syntyisi ja voisin jotenkin ilahduttaa.

Kannattaa rohkeasti siis kieltäytyä ja olla liittyessään tietysti kohtelias ja perustella nätisti,että miksi kieltäytyy.

Tuskin välit siitä huonontavat,jos ollaan aidosti avoimia. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Minä ja mieheni erottiib kirkosta ihan vain siksi että niitä hem metin kummikutsuja tuli ovista ja ikkuinoista. Olen itse kummina 5 lapselle ja nyt ja yhdessä mieheni kanssa kahdelle.

Meidän kahdella lapsella kummeina ainoastaan yhdet sisaruksemme per lapsi. Ja nämä siis olisivat lapsemme elämässä muutenkin mukana joten kummius ei mitenkään velvoita heitä. Ainoastaan pakollinen paha.

Olette täydellinen pari kummeiksi.

Minusta on kiusallista, jos kummi kuvittelee minun haluavan häneltä jotain lapselleni. Haluan vain lapseni kirkon jäseneksi ja pakko on silloin olla joku ihminen siinä.

Jos nyt arvottaa jotenkin, niin lapsillani on yksi surkea kummi, yksi menettelee, yksi hyvä ja yksi loistava. Se surkea katkaisi välit jo ennen kuin lapsi meni kouluun. Eipä kyllä sitäkään ennen ollut kiinnostunut.

Sanot vain suoraan, että et halua kummiksi. Jos toinen pahoittaa siitä mielensä niin se on hänen ongelmansa. Ei kummiksi alkaminen ole mikään velvollisuus

Kummius vääristää normaalin ihmissuhteen.

Se on pelkkää hyväksikäyttöä, kummihan ei saa siitä yhtikäs mitään.

Mitä rikkaampia ovat lapsen vanhemmat, sitä ahneempia.

Älä usko kun väittävät, että eivät odota kummilta mitään. Hälytysmerkki on jos kummeja kahmitaan monta: tarkoitus on varmistaa että kaikkea tulee: rahaa, lahjoja, työpalvelua...

Vierailija kirjoitti:

No mikä on syy siihen ettet halua kummiksi?

Mikä on syy siihen että haluat kummiksi?

Minä painotin kummiehdokkaille, että emme missään nimessä halua mitään lahjoja tai yökyläjuttuja tms. vaan ihan vain nimi paperiin riittää, jotta saamme lapsen liitettyä kirkkoon. Itse hoidamme kirkollisen kasvatuksen niiltä osin kuin katsomme tarpeelliseksi.

No, lapsemme sai sitten kolme kummia. Molemmat haluavat aina antaa lahjan synttäriksi ja jouluksi ja se on minusta ahdistavaa. Yritän miettiä jotain hyvin halpaa jo valmiiksi, koska tiedän, että he kuitenkin kysyvät, mitä lapsi haluaisi. Sitten pyydän jotain Lego-ukkoa, jonka hinnan olen kaupasta katsonut valmiiksi (alta 5 euroa) ja sieltä tuleekin jokin koottava tekniikka-Lego-paketti, jonka hinta on tyyliin 80 e. Itse laitamme aina kortin kummeille syntymäpäivänä.

Kaikki kummit asuvat samassa kaupungissa kuin me. Kyläilemme pari kertaa vuodessa, näistä toinen on kutsu meille lapsen synttäreille. Toisella kerralla kutsumme itsemme kylään kummilaan. Tällainen yhteydenpito riittäisi meille hyvin, mitään lahjoja ei tarvittaisi. 

Miettikääpä tätä: minua pyydettiin kummiksi. Kieltäydyin, koska en kuulu kirkkoon. Mutta eivätpä kuulu hekään! Haluavat silti kummit lapsilleen, eli selvästi lahja-automaatit, kun uskonnolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.