Mikä aine koulussa oli kompastuskivesi tai kiviriippasi?
Missä aineessa pärjäsit huonoiten? Paljonko keskiarvosi oli ja mikä oli riippakiven numero?
Kommentit (27)
Tyttöjen biologia. Heitettiin tunnilta pihalle. Siis pojat.
Riippakivi oli helvetin liikunta, tasaisella arvosanalla 7 vuodesta toiseen. Lukiossa sai sentään viimein valita sen tilalle kuviksen, josta sain pelkkiä kymppejä. Ysiltä päästessä keskiarvo jotain 8,8.
Keskiarvoni oli aina 8.5-8.9 mutta siellä oli aina yksi seiska (muistelen että sain vaivalla kasin lukion päättötodistukseen). Se seiska oli LIIKUNTA. Ei riittänyt koskaan että yritti parhaansa kun ei vaan ollut lahjakkuutta eikä tullut mistään lajista huipputuloksia (paitsi olin hyvä juoksemaan mutta siinäpä se).
Liikunta. Se oli aina 7 - 8, vaikka miten yritin. Keskiarvo oli 9. luokan jälkeen 9,6 ja lukion jälkeen 9,2.
Matematiikan numero oli lukion päästötodistuksessa viitonen. Uskokaa tai älkää, mutta osaan kyllä peruslaskutoimituksia ihan hyvin, mutta ne perhan kaavat ei koskaan Jaksaneet kiinnostaa. Onneksi tuohon aikaan vielä oli mahdollisuuksia jatkoon ilman loistavaa matematiikan arvosanaa kirjoituksista, joten pääsin yliopistoon opiskelemaan haluamaani alaa, ja hyvin olen pärjännyt näissä töissä jo kohta kolmekymmentä vuotta.
Lukion laaja matematiikka. Tuli yllätyksenä, etten pärjännyt, kun yläasteella se oli niin helppoa. Sain siis 6-8, kun ennen oli 10. Ja kirjoitin B:n, kun muut aineet L.
Musiikki, ei se numerona ollut paha (kasi), mutta se oli sitä aikaa kun pidettiin laulukokeet ja soitintestit kaikkien edessä. Kamalat muistot jäi.
Liikunta, 9, riippakivi, koska olin siinä liian hyvä, mutta en tahtonut kymppiä.
Liikunta. Yleensä seiska, kerran kuutonen kun juttelin vaan tunnit kentällä kaverin kanssa.
Musiikki ja hyvänä kakkosena käsityöt. Laulukokeet olivat kammotus. Seiskan laulaja olin. Käsitöissä arvosana oli kasi. Muut sitten 9 ja 10.
Käsityö. En saanut sitä nostettua koskaan kiitettäväksi, vaikka muut aineet oli. No, enpä itsekään opettajanani olisi tuota parempaa numeroa antanut.
Englanti, tuosta näkee, että elämässä voi pärjätä, vaikka ei pärjää koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan numero oli lukion päästötodistuksessa viitonen. Uskokaa tai älkää, mutta osaan kyllä peruslaskutoimituksia ihan hyvin, mutta ne perhan kaavat ei koskaan Jaksaneet kiinnostaa. Onneksi tuohon aikaan vielä oli mahdollisuuksia jatkoon ilman loistavaa matematiikan arvosanaa kirjoituksista, joten pääsin yliopistoon opiskelemaan haluamaani alaa, ja hyvin olen pärjännyt näissä töissä jo kohta kolmekymmentä vuotta.
Terve, sielunsisarus!
Aivan sama juttu täälläkin.
Katos vaan, muillakin on liikunta. Mulla myös oli liikunta seiska ja sekin säälistä, kun sentään yritin ja tunneilla oli varusteet mukana. Yläasteella nousi hetkeksi jopa kasiin, kun osalle porukkaa tuli niin paha asenneongelma. Muut aineet hyvillä numeroilla.
Musiikki (8 muistaakseni, mutta inhosin ja kammosin sitä) ja fysiikka (7). Kemiakin taisi olla 7, mutta se oli silti kiinnostavampaa ja edes vähän helpommin ymmärrettävissä. En ole matemaattisesti erityisen lahjakas, pärjään siinä jos kunnolla keskityn, mutta fysiikka on jo sen verran soveltavaa touhua että tipun kärryiltä. Ei myöskään kiinnostanut.
Liikunta ja musiikki silloin kun piti laulaa. Musiikin teoriassa pärjäsin kasin arvoisesti ja opin mekaanisesti soittamaan jotain soitinta, kun niitä piti vähän kokeilla. Liikunnassa lähinnä se joukkuepelikeskeisyys. Yksilölajeissa, mitkä eivät vaatineet notkeutta, esim. yleisurheilussa pärjäsin keskimääräistä paremmin, mutta sitä oli vain kerran vuodessa - jos oli.
Fysiikka meni täydellisesti yli hilseen. Keskiarvo peruskoulusta oli 8,4.
Välitunnit ja väkivaltainen kiusaaminen. Muuten meni ihan hyvin. Pääsin jopa läpi kuutosen keskiarvolla. Nyt kellon ympäri av-palstalla.
Matikka, fyssa. Argh! Kerran oli ehdotkin.
Niillä mentiin!
Lähinnä matikka ja englanti tuottivat hankaluuksia, ja numeroissakin näkyi.