Miten ero puheeksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo tuo lause: kolme kertaa välit poikki ja palattu yhteen kertoo todellakin sen, että olette valovuosien päästä toisistanne. Miksi haluat tietentahtoen olla ihmisen kanssa, jonka kanssa elämä on myrskyä. Oletko masokisti vai toisella niin paksu lompakko ettei voi sen takia jättää ?

Jos suhteessa ei ole hyvä olla se yritetään parantaa tai jos ei onnistu niin lähdetään siitä huonosta suhteesta.

Ollaan taloudellisesti aika tasa-arvoisia. Ja sen alun jälkeen ollaan päinvastoin välteltyä myrskyä. Toki nyt jälkeenpäin tajuan, että se myrskyinen alku ei ollut hyvä lähtökohta suhteelle. Vaan jälkiviisaus ei nyt auta. Tässä ollaan ja ahdistaa ja jotain pitäisi tehdä, vaan kun en tiedä mitä. Saa ilkkua ihan vapaasti. ap

Tasan tarkkaan tiedät mitä tehdä. Et vain laiskuuttasi tai mukavuudenhalustasi sitä tee. Sinä keskustelet niistä sinua hiertävistä asioista puolison kanssa ja ellei mikään muutu niin eroat. 

Meinaatko että se mysrskyn välttely voi kestää loputtomiin ? -ohis-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole varma erosta, niin lähde kesälomalla osaksi aikaa jonnekin ilman kumppaniasi. Niin saat kokeiltua miltä se tuntuu, ja mahdollisesti muutenkin pieni etäisyys auttaa hahmottamaan asioita. Et kertonut niistä syistä, jotka saavat sinut miettimään eroa, joten muuten paha sanoa mitään. Ehkä niistä muuttumattomista asioista pitäisi puhua lisää?

Tuo olikin alkuperäinen suunnitelma mulla. Nyt vain kävi niin, että yt sotki tilanteen ja työpaikka vaihtui. Ja aloitan uudessa työssä ilman lomia. Se ehkä tuplaa nyt ahdistuksen, kun olin ajatellut, että kesälomalla mulla on aikaa miettiä, mitä teen. Olen kyllä viikonloppuja ollut välillä poissa ja se on selkiyttänyt mut näkemään paremmin, missä on ongelmia. Mutta yhdessä nuo asiat sitten katoaa mielestä enkä enää tunnista omia tunteitani. 

ap

No missä se ongelma sitten on?

Mistä syystä se alku oli myrskyinen ? Ellei niitä asioita ole saatu korjattua, niin tyhmähän sinä olet jos luulet, että ne on jääneet unholaan. Sopivan paikan tullessa tulee sitten seuraava myrsky taas.

On kyllä parisuhteen irvikuva jos suhteessa molempien pitää oikein vältellä, ettei tulisi riitoja. sillälailla sitten.

Voisitko aloittaja hieman avata suhteen ongelmia? Olisi helpompi vastata, kun saisi vähän taustatietoa.

Mielestäni alkuvaiheen myrskyt eivät aina ole este onnistuneelle ja kestävälle parisuhteelle. Meillä alussa kolahteli kovasti kun opettelimme tuntemaan toisiamme ja toistemme tapoja, mikä toista ärsyttää, mistä loukkaantuu, mitä arvostaa, mitä toivoo. Emme kuitenkaan koskaan eronneet noiden myrskyjen kohdalla. Nyt 8 vuoden jälkeen nuo särmät ovat hioutuneet ja elämme kovin sopuisasti, toki välillä tulee kahnauksia kuten kaikilla mutta osaamme sopia riidat harjoittelun tuloksena ja rakkaus lopulta voittaa. Tärkeää on puhua vaikeistakin asioista ja olla rehellinen. Jos et tunnista omia tunteita, toivottavasti pystyt puhumaan kumppanisi kanssa mikä saattaa avata lukkoja. Tehkää jotain yhdessä ja keskustelkaa samalla, toiminta helpottaa vuorovaikutusta. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Voisitko aloittaja hieman avata suhteen ongelmia? Olisi helpompi vastata, kun saisi vähän taustatietoa.

En tiedä  minkä verran haluan, kun taidan saada vain niin paljon ilkeyksiä siitä täällä niskaani. :( Enkä nyt tarkoita sinua, muutama ei-pahantahtoinenkin kommentoija on ollut, heille kiitokset.

Suhteen alku oli vaikea, koska mies ei ollut päässyt ylitse entisestään. En tiennyt asiasta kun alettiin tapailla, jos olisin, ei olisi ekoja treffejäkään tullut. Ihmettelin vain vaikeuttaan puhua tunteistaan. Tapailu päättyi kahdesti, koska juttu ei vain edennyt mihinkään. Kolmas ero tuli siinä vaiheessa, kun mies lopulta kertoi syynsä vaikeuksiin. Sinänsä tunsin myötätuntoa (oli tullut petetyksi ym. edellisessä suhteessa), mutta halusin erota sen vuoksi, ettei ollut yli exästään. Silloin oltiin 4kk täydessä erossa.

4kk jälkeen mies otti yhteyttä ja sanoi saaneensa "päänsä selvitettyä" ja haluavansa olla mun kanssa. Koska haluttiin samankaltaisia asioita tulevaisuudelta, ajettelin, että voidaan yrittää. Viisi vuotta oltu nyt yhdessä, mutta on ollut kaikkea... sairauksia, läheisten kuolemia ja lapsettomuutta.  Olin ajatellut, että jatko korjaa huonon alun, mutta ei se korjannut. Elämään ei tullut niitä asioita, joita uskoin parisuhteen tuovan. ap

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni alkuvaiheen myrskyt eivät aina ole este onnistuneelle ja kestävälle parisuhteelle. Meillä alussa kolahteli kovasti kun opettelimme tuntemaan toisiamme ja toistemme tapoja, mikä toista ärsyttää, mistä loukkaantuu, mitä arvostaa, mitä toivoo. Emme kuitenkaan koskaan eronneet noiden myrskyjen kohdalla. Nyt 8 vuoden jälkeen nuo särmät ovat hioutuneet ja elämme kovin sopuisasti, toki välillä tulee kahnauksia kuten kaikilla mutta osaamme sopia riidat harjoittelun tuloksena ja rakkaus lopulta voittaa. Tärkeää on puhua vaikeistakin asioista ja olla rehellinen. Jos et tunnista omia tunteita, toivottavasti pystyt puhumaan kumppanisi kanssa mikä saattaa avata lukkoja. Tehkää jotain yhdessä ja keskustelkaa samalla, toiminta helpottaa vuorovaikutusta. Tsemppiä!

Kiitos tsempeistä. Meillä just alussa ongelma oli tunteiden puuttuminen... mies "ei kyennyt tuntemaan mitään", kuten sanoi. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo tuo lause: kolme kertaa välit poikki ja palattu yhteen kertoo todellakin sen, että olette valovuosien päästä toisistanne. Miksi haluat tietentahtoen olla ihmisen kanssa, jonka kanssa elämä on myrskyä. Oletko masokisti vai toisella niin paksu lompakko ettei voi sen takia jättää ?

Jos suhteessa ei ole hyvä olla se yritetään parantaa tai jos ei onnistu niin lähdetään siitä huonosta suhteesta.

Ollaan taloudellisesti aika tasa-arvoisia. Ja sen alun jälkeen ollaan päinvastoin välteltyä myrskyä. Toki nyt jälkeenpäin tajuan, että se myrskyinen alku ei ollut hyvä lähtökohta suhteelle. Vaan jälkiviisaus ei nyt auta. Tässä ollaan ja ahdistaa ja jotain pitäisi tehdä, vaan kun en tiedä mitä. Saa ilkkua ihan vapaasti. ap

Tasan tarkkaan tiedät mitä tehdä. Et vain laiskuuttasi tai mukavuudenhalustasi sitä tee. Sinä keskustelet niistä sinua hiertävistä asioista puolison kanssa ja ellei mikään muutu niin eroat. 

Meinaatko että se mysrskyn välttely voi kestää loputtomiin ? -ohis-

Ei voi, mutta just nyt mulla ei ole voimia muuhun kuin välttelyyn. Työt ja muut pakko hoitaa, ei ole varaa romahtaa. -ap

Ongelmana taitaa olla se, että haluat erota, mutta haluat välttää konfliktia. Ei tämmöisissä tilanteissa ole helppoa tietä ulos. Se on nostettava kissa pöydälle ja uskallettava sanoa mitä ajattelee. Sen takia varmaan suhteennekin on jumissa, kun et uskalla olla oma itsesi tai ottaa puheeksi miltä sinusta tuntuu.