Ei mikään ihme, että mulla ei ole ystäviä...

Kiitos kun jaoit tämän hienon tarinan kanssamme

Ainakin sinulla on perhe. Mitä niillä ystävillä tekee?

Kuulostaa ihan tutulta, lueskelen kaikkea laidasta laitaan, tosin eniten kiinnostaa rikoshistoria niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Vaikea saada itseään liikkelle säännöllisesti kun on niin paljon mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa. Tiedän, että olen "erilainen" perheenäiti, mutten jaksa välittää. Toisaalta en jaksa nähdä ihmisiä, jotka ei merkitse minulle mitään. Minulla on yksi hyvä ystävä, miespuolinen ja se riittää, joskus menee useampi tunti jutellessa kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä ja pohtiessa erilaisia teorioita, en usko että ihan heti löytäisin naista ystäväksi, jolla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet.

Kai ne nyt on jotenkin valaisseet, että miksi se ei ole ihme. Tuskin se siitä johtuu, että kuuntelet podcasteja tai ihmettelet vauva-palstaa.

Tämä aloitus ei nyt oikein avautunut.

Mun näkemys on, että monet ihmiset, jotka ihmettelevät sitä ettei heillä ole ystäviä, eivät ymmärrä että ystävyyden eteen myös heidän itsensä pitää tehdä töitä. Esim jos on sovittu tapaaminen ystävän kanssa, sitä ei peruta viime tipassa jos vaan vähän väsyttää eikä huvitakaan tavata. Pitää kuunnella toisen ihmisen kuulumisia ja myös välillä keskustella aiheista joista ei ole itse kiinnostunut.

Mulla on tuttavapiirissä yksi tällainen ihminen. Hän peruuttaa suurimman osan sovituista tapaamisia ja sanoo syyksi tyyliin "en jaksa, oon nukkunut huonosti, väsyttää, tarvin omaa aikaa". Ok ymmärrän mutta miksi sitten itse ehdotat tapaamista? Ja silloin kun nähdään tämä ihminen ei kysy kertaakaan mitä mulle kuuluu, puhuu vaan keskeytyksettä omista asioistaan. Eli lapsistaan ja anopistaan (anoppia haukkuu vaikka mun mielestä vaikuttaa ihan tavalliselta mammalta). Välillä valittaa kun ystävät kaikonneet ja naiset sitä ja tätä (on siis itse nainen) ja miehet on paljon rennompia ja jos hänellä vaan olis joku rento miesporukka missä viettää aikaa niin olis hyvä. Ei ymmärrä, että hän on tässä se selittävä tekijä miksi hänellä ei ole niitä ystäviä.

En sano että kaikki ystävättömyyydestä kärsivät on näitä. Osalla se on vaan huonoa tuuria (esim muutto väärässä elämänvaiheessa vieraalle paikkakunnalle) tai voimakas ujous joka haittaa.

Toivottavasti olet blokannut elämästäsi tuollaisen "ystävän". Yleensä tuollaisia juttuja laukovat ihmiset, jotka lapsen tavoin ärsyyntyvät siitä, kun se kaveri ei nyt olekaan mikään hiilipaperikopio itsestä ja ovat samalla epävarmoja, että kehtaavatko he nyt olla kavereita vähän valtavirrasta poikkeavamman ihmisen kanssa. Herää myös kysymys, miksi tämä henkilö ylipäätään halusi olla ystäväsi, kun ei sinua näköjään arvosta sen vertaa, että käyttäytyisi myös erimielisyyksien yhteydessä asiallisesti.

True crime -podcastit ovat muuten naisten juttu. Olen sinua jokusen vuoden nuorempi rikospodcastien suurkuluttaja ja tiedän ainakin 10-15 vastaavanlaista naista. Siitä siis ainakin on tulossa kovaa vauhtia mainstreamia, jollei sitä jo ole. Jos selaat tc-podcastien listaa esim. Applen podcast-palvelusta, niin huomaat, että suurin osa niistä on naisten juontamia ja käsikirjoittamia. Suomalaisista tunnetuimmista rikospodcasteista lähes kaikki ovat naisten käsialaa.

Ne ystävät vaatii sitä mukaan menoa ja yhdessä tekemistä, aloitteellisuutta. Paljon mielenkiintoisempaa on kuitenkin olla itsekseen ja tehdä omia juttujaan.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti olet blokannut elämästäsi tuollaisen "ystävän". Yleensä tuollaisia juttuja laukovat ihmiset, jotka lapsen tavoin ärsyyntyvät siitä, kun se kaveri ei nyt olekaan mikään hiilipaperikopio itsestä ja ovat samalla epävarmoja, että kehtaavatko he nyt olla kavereita vähän valtavirrasta poikkeavamman ihmisen kanssa. Herää myös kysymys, miksi tämä henkilö ylipäätään halusi olla ystäväsi, kun ei sinua näköjään arvosta sen vertaa, että käyttäytyisi myös erimielisyyksien yhteydessä asiallisesti.

True crime -podcastit ovat muuten naisten juttu. Olen sinua jokusen vuoden nuorempi rikospodcastien suurkuluttaja ja tiedän ainakin 10-15 vastaavanlaista naista. Siitä siis ainakin on tulossa kovaa vauhtia mainstreamia, jollei sitä jo ole. Jos selaat tc-podcastien listaa esim. Applen podcast-palvelusta, niin huomaat, että suurin osa niistä on naisten juontamia ja käsikirjoittamia. Suomalaisista tunnetuimmista rikospodcasteista lähes kaikki ovat naisten käsialaa.

Hbo:lla on joku True crime -sarjakin. Ap ei onnistunut ihan lumihiutaleudessaan. Amanda Knox ja Michelle Carter ovat suoratoistopalveluissa, samoin Ted Bundy-dokkari on Netflixissä. Todella moni on kiinnostunut rikoksista.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan tutulta, lueskelen kaikkea laidasta laitaan, tosin eniten kiinnostaa rikoshistoria niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Vaikea saada itseään liikkelle säännöllisesti kun on niin paljon mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa. Tiedän, että olen "erilainen" perheenäiti, mutten jaksa välittää. Toisaalta en jaksa nähdä ihmisiä, jotka ei merkitse minulle mitään. Minulla on yksi hyvä ystävä, miespuolinen ja se riittää, joskus menee useampi tunti jutellessa kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä ja pohtiessa erilaisia teorioita, en usko että ihan heti löytäisin naista ystäväksi, jolla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet.

Johan tänne on vastannut heti parikin naista, joilla on samanlaisia kiinnostuksenkohteita. Jos et saa samasta sukupuolesta ystäviä, se johtunee siitä, että halveksu heitä.

Luovuin ystävistä ja elämästä on tullut helpompaa, vähädraamaisempaa ja kiinnostavampaa. Toivon kuitenkin, että saan vielä uusia ja enemmän minulle sopivia ystäviä, koska olisi kiva saada seuraa joskus aktiivisiin asioihin. Yksin ihmisten ilmoilla oleminen on henkisesti vähän raskasta, ja muutenkin se olisi kiva.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus ei nyt oikein avautunut.

Samaa mietin. Luin sen kahteen kertaan ja löysin kirjoituksen takaa vain pöllähtäneen tylsän ihmisen, joka syyttelee muita mielellään, mutta ei näe itsessään mitään vikaa. Ehkä on parempi, että hän saa olla ihan rauhassa ilman ystäviä.

Mikset mennyt itse uimaan? Se on terveellistä.

Minulla on muutamia hyviä ystäviä, on ollut jo kauan ja tulee varmaan aina olemaankin. Pidämme toisistamme todella, emme puhu pahaa ja arvostamme toistemme erilaisuutta. En pidä itseäni mitenkään erilaisena muihin nähden vaikka en teekään samanlaisia juttuja muiden kanssa. Olemme aikuisia ihmisiä, joilla on oma elämänsä ja perheensä, mutta ystävät ovat hyvin tärkeä upea lisä. Pidän ystävyydestämme kiinni ja en hukkaa sitä ikinä turhien asioiden takia.

Kun mietin omaa kaveripiiriäni, niin meillä kutakuinkin kaikilla paitsi yhdellä on hyvin samankaltaiset mielenkiinnon kohteet sinun kanssasi. Dokumentit rikollisista kiehtovat valehtelematta jokaista ystävääni, politiikka ehkä puolta ja SpaceX paria. 

Minun korvaani kuulostaa oudolta keksiä, joku oma mielenkiinnon kohteensa mikä ei omia kavereitaan ole kiinnostanut ja sen takia olettaa ettei kaverisuhde toiminut. Mä olen jo lapsesta saakka tykännyt Pokemoneista ja kavereitani ne ei kiinnosta. Yksi on muodista todella kiinnostunut, toinen rakastaa vanhoja sotaelokuvia ja kolmas on kova bilettämään. 

Mielestäni kannattaisi hetken miettiä, että mikä meni vikaan, sillä en usko, että se oli sinun ns. nörttiytesi.