Lue keskustelun säännöt.
Minun on vaikea ymmärtää näitä jatkuvasti kumppaneita vaihtavia ihmisiä
29.05.2020 |
Tai no ymmärrän: ihmiset pelkäävät yksinäisyyttä. En tosin tiedä mitä pelättävää siinä on?
Tai sitten: elämässä ei ole sisältöä ilman kumppania. Sanoisin, että köyhää.
Erosin itse kolme vuotta sitten ja viihdyn mainiosti yksin. Nautin niistä viikonlopuista kun lapset menevät isälleen ja saan vaan olla itsekseni.
Olen kehittynyt viimeisten vuosien aikana enemmän luin koskaan ja urakin on nousujohteinen.
Kyllä uskon vielä joskus löytäväni jonkun, mutta huonoa en huoli, eikä minulla ole mihinkään kiire.
Itsenäinen, onnellinen 36-vuotias nainen
Kommentit (57)
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös minä ihmettelen. Tuntuisi raskaalta jatkuvasti tutustua uuteen ihmiseen. Seurustelun alkuvaihe on raskasta, epävarmaa. Itse olen mieluummin yksin kun koko ajan uudessa suhteessa.
Muistan kun 18-vuotiaana erosin pitkän seurustelun jälkeen ja se tuntui maailmanlopulta. Samaan aikaan joku julkkispari erosi pitkän liiton jälkeen ja heillä oli heti uudet kumppanit. Muistan ihmetelleeni asiaa jo silloin, itselleni ero oli niin kova paikka etten voinut kuvitellakaan rakastuvani heti uuteen.
Nykyisen puolisoni kanssa olen ollut miltei 20 vuotta ja olen onnellinen tässä liitossa. Nautin siitä kun voi luottaa toiseen. Tottakai elämässä voi tulla yllätyksiä, mutta itselle jatkuva kumppanin vaihtaminen olisi tosi uuvuttavaa. Toisia se ei tunnu haittaavan ollenkaan.
Jostain syystä on alkanut tuntua tyhjältä kun ei oo miestä... aiemmin ei ollu mikään kiire, äh.
Ap on tasapainossa ja voi hyvin itsensä kanssa
Vierailija kirjoitti:
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Töstä ei ole kysymys. Minusta on luonnollista, että ihmiset hakeutuvat toistensa luo.
Mutta eikös se ole aika kuormittavaa ja pinnallista viettää puoli vuotta aikaa jonkun kanssa ja vaihtaa taas seuraavaan? En osaa ymmärtää tällaisia suhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole kuormittavaa, jos se on alussakin ollut pinnsllista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Töstä ei ole kysymys. Minusta on luonnollista, että ihmiset hakeutuvat toistensa luo.
Mutta eikös se ole aika kuormittavaa ja pinnallista viettää puoli vuotta aikaa jonkun kanssa ja vaihtaa taas seuraavaan? En osaa ymmärtää tällaisia suhteita.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos se ensimmäinen touhu syystä tai toisesta päättyy?
/2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisuuden ymmärtämäinen on vaikeaa kansan syville riveille, joten sikäli ei mitään uutta auringon alla.
Vierailija kirjoitti:
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Niin se on sitä läheisriippuvuutta juuri. Ei se tervettä ja normaalia ole, vaikka asian yrität niin esittää. Ihmisen pitää pystyä olemaan yksin ja elämään yksin ahdistumatta siitä. Minkään sarjaseurustelijan pitämiset ja rakastamiset ei merkitse mitään, kun niillä on vanhenemispäivä nopeammin kuin maidolla. Niillä on ns. kielen lihas tottunut luikauttamaan sen rakastamis sanan ihan lihasmuistista ilman mitään tarkoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Töstä ei ole kysymys. Minusta on luonnollista, että ihmiset hakeutuvat toistensa luo.
Mutta eikös se ole aika kuormittavaa ja pinnallista viettää puoli vuotta aikaa jonkun kanssa ja vaihtaa taas seuraavaan? En osaa ymmärtää tällaisia suhteita.
Mitä sitten pitäisi tehdä, jos se ensimmäinen touhu syystä tai toisesta päättyy?
/2
No ehkä miettiä miksi kerta toisensa jälkeen ajautuu lyhyisiin suhteisiin. Se on rikkinäisen ihmisen merkki. Voisi mennä vaikka terapiaan ja vahvistua.
Haluaisin olla tuollainen! Millainen ero sinulla oli, halusitko itse sitä? Kauanko meni toipuessa? Eikö koskaan pelota, ettet löydäkään ketään koskaan?
Olen vuosi sitten eronnut. En halunnut, mutta jälkeenpäin ymmärrän, että se oli ainoa ratkaisu. Sellaisessa suhteessa en voinut hyvin. Ja rima on korkealla nyt. Tai oikeastaan tiedän, mitä haluan. Mutta en voi välttää pientä katkeruutta siitä, että minä näin suhteemme ongelmat, mutta mies ei halunnut korjata niitä. Ja pelottaa, etten koskaan enää ole samalla tavalla onnellinen. Ja se, löydänkö ketään, joka sopii minulle ja jolle minä sovin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihastuvat helposti ja kokevat niitä tunteita, ovat myös oppineet että jos suhde loppuu niin maailma ei kaadu.
Minusta taas olisi ihanaa vaihtaa kumpoania. Nyt ollut saman kanssa 15v ja kyllä tympii. Vaihtelu virkistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen parisuhde-ihminen. Jos menee sukset ristiin jonkun kanssa niin vaihdan seuraavaan. En tykkää olla sinkku, se on tylsää. t. Nainen 5 x kihloissa, 3 x naimisissa + avoliittoja ja seurustelua monta kertaa
Kannattaa lukea paljon, niin oppii ymmärtämään paremmin erilaisia ihmisiä, ehkä jopa iloitsemaan siitä, kuinka erilaisia olemmekaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen parisuhde-ihminen. Jos menee sukset ristiin jonkun kanssa niin vaihdan seuraavaan. En tykkää olla sinkku, se on tylsää. t. Nainen 5 x kihloissa, 3 x naimisissa + avoliittoja ja seurustelua monta kertaa
😱
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea paljon, niin oppii ymmärtämään paremmin erilaisia ihmisiä, ehkä jopa iloitsemaan siitä, kuinka erilaisia olemmekaan. :)
Kyllä sanoisin että kirjaan kannattaa tarttua heidän, jotka jatkuvasti kumppania vaihtavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki eivät viihdy "yksin" vaan kaipaavat kumppania seurakseen. Ei kai se sen ihmeellisempää ole, kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä, ap.
Niin se on sitä läheisriippuvuutta juuri. Ei se tervettä ja normaalia ole, vaikka asian yrität niin esittää. Ihmisen pitää pystyä olemaan yksin ja elämään yksin ahdistumatta siitä. Minkään sarjaseurustelijan pitämiset ja rakastamiset ei merkitse mitään, kun niillä on vanhenemispäivä nopeammin kuin maidolla. Niillä on ns. kielen lihas tottunut luikauttamaan sen rakastamis sanan ihan lihasmuistista ilman mitään tarkoitusta.
Läheisriippuvuutta? Ei sentään. Läheisriippuvuus on sitä, ettei osaa päästää irti vaikka tulisi tunti turpaan päivittäin.
Ja on kyllä ihan tervettä haluta olla parisuhteessa, kuten on sekin että haluaa olla yksin.
/2
No jotkut on aina suhteessa, kumppani vain vaihtuu. Toiset on aina yksin, koska ovat valikoivampia. Molempia arvostellaan.
Mitäs, jos ei yritettäisi ahtaa muita mihinkään muotteihin tai patologioihin vaan annettaisi kunkin elää elämää siten että tulee itse onnelliseksi?
Läheisriippuvuus, epävakaus, huono itsetunto.., siinä muutamia syitä.