Lue keskustelun säännöt.
Muita yli 25-vuotiaita, jotka eivät tiedä vielä mitä elämältään haluavat?
29.05.2020 |
Tuntuu, että olen aivan tuuliajolla elämässä. Pitäisi olla mies, lapsia, omaisuutta. Mitään noista edellämainituista ei löydy. Ei löydy vielä edes ammattia. Aikuislukiota käyn ja yritän miettiä mihin hakisin opintojeni jälkeen. Tuntuu, että olen auttamatta liian myöhässä elämässä. En vaan tiedä mitä tahdon tehdä ja ehdinkö enää tehdä mitään, jos olen liian vanha jo kaikkeen? :/
Kommentit (25)
Hienoa että opiskelet! Lukio ei mene ikinä hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaltaisiasi löytyy paljonkin ylila u dalta.
Älä ap murehdi, itse olen 33v sinkku ja lapseton, luottotiedoton, ei ammattia ja tällä hetkellä vielä työttömänäkin.
Tarvitseeko edes mainita että asun vuokrakämpässä Kontulassa?
Sulla on vielä monta vuotta aikaa saavuttaa tämä luuseriuden taso, tai korjata suuntaa.
Pitäisi tuossa iässä jo joku suunta olla..
Minä olen saman ikäinen, lukio käyty mutta en oikein tiedä mitä haluaisin opiskella. Mulla on vakaa mutta tylsä työ, teen vapaa-ajalla paljon mukavia asioita, en ole hirveästi ottanut stressiä tulevasta, kyllä se siitä lutviutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio avaa monia ovia jos jaksat sen käydä loppuun :)
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuossa iässä jo kolme lasta ...
n43
Mitä se kertoo? Ei se että on lapsia automaattisesti tarkoita että tietää mitä elämältä haluaa, tai mikä se oma juttu on. Ihan yhtä hukassa voi olla lapseton ja lapsellinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä löysin oman juttuni vasta 25-vuotiaana.
28-vuotiaana alotin amk:ssa.
Mä olen 42, mies ja pari lasta löytyy, samoin akateeminen loppututkinto. En silti tiedä, mitä elämältä haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuossa iässä jo kolme lasta ...
n43
Mitä se kertoo? Ei se että on lapsia automaattisesti tarkoita että tietää mitä elämältä haluaa, tai mikä se oma juttu on. Ihan yhtä hukassa voi olla lapseton ja lapsellinenkin.
On se monen tavoite ja minulla lapsiluku nyt täynnä ja voin keskittyä itseeni ja monta vuotta vielä elinajanodotettakin jäljellä=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
44 ja ei vielä mitään hajua mikä ois se oma ala . tai missä asuis,tai haluaisko perhettä vai ei.
mihin maahan muuttas ,vai muuttasko.
on juostu psykologit yms läpi. älyssä ei vikaa,mutta mieli muuttuu nopeasti, sen verran voin suunnitella että tänään keitän espressoa kohta, eli melkein heti,illasta ei tietoa.
olen töissä jota inhoan ,joka ikistä sekuntia siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen samoin. Olen 27. Olen tehnyt yhden kandin alasta joka ei pahemmin kiinnosta. En oikein tiedä edes missä maassa tahtoisin asua, kolmessa maassa olen asunut tähän asti. Maisteria tuskin tältä samalta alalta jaksan tehdä. Yksi pienyritys oli, mutta se ei oikein edennyt mihinkään. Mies on, mutta hänkin on vähän hukassa. Tekee tällä hetkellä kahta työtä, ja haaveilee omasta firmasta ja toiselle mantereelle muutosta (sopisi minulle!).
Ei ihminen tule valmiiksi vaikka vuosia kertyy. Harva löytää unelma-ammattinsa ja paikkansa helposti, suurin osa päätyy nuorena (lähes lapsena) tehtyjen valintojen perusteella ammatteihin ja opiskelemaan jotain. Sitten elämä vie ja kun jotain työtä on tehtävä, niin siihen omaankin tottuu.
Valitse joku polku ja lähde sitä pitkin. Ei sen tarvitse olla sen enempää oikea kuin vääräkään. Väärä tie on se, kun ei valitse mitään.
Olen itse yliopistokoulutuksen jälkeen päätynyt ihan muualle kuin oli suunnitelmissa, käsityöläisammattiin yrityksen ja erehdyksen kautta. Mutta ei siitä koulutuksesta ole ollut haittaa, päinvastoin.
Elämässä myös selvinnyt se, että liika asioiden pohtiminen ei tee ihmistä onnelliseksi. Täydellistä ei ole, mutta hyvään pääsee tekemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuossa iässä jo kolme lasta ...
n43
Mitä se kertoo? Ei se että on lapsia automaattisesti tarkoita että tietää mitä elämältä haluaa, tai mikä se oma juttu on. Ihan yhtä hukassa voi olla lapseton ja lapsellinenkin.
On se monen tavoite ja minulla lapsiluku nyt täynnä ja voin keskittyä itseeni ja monta vuotta vielä elinajanodotettakin jäljellä=)
Ihanaa että sinulla menee elämässä kivasti ja olet tyytyväinen!
Mutta ehkä olisit voinut mennä kertomaan lapsistasi toiseen ketjuun? Tässä kai haettiin vertaistukea niiltä, jotka ovat APn tilanteessa. Se että sinulla oli 25-vuotiaana kolme lasta ei liity aiheeseen, eikä aiheuta muissa ihmisissä mitään ihailun tunteita. Tuo on aika monen parikymppisen painajainen. Kiva tietysti, että itse olet tyytyväinen.
Nuoria olette vielä! Ehditet tehdä vaikka mitä!
25-vuotiaana tuli valmistuttua amk:sta ammattiin, joka ei työllistänyt. 27-vuotiaana piti aloittaa uudestaan yliopistossa toisella alalla. Ei välttämättä elämä mene niinkuin kuvittelisi ja käännöksiä pitää.
Minulla oli tuossa iässä jo kolme lasta ...
n43