Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Introverttiys/ekstroverttiys ja älykkyysosamäärä
29.05.2020 |
Eikö olisi loogista, että eniten ekstroverttiyttä on mahdollisimman tavallisen älykkyyden ihmisillä? Jos älykkyysosamäärä on 120, mikä on normaalin ylärajalla, niin jo satasen äo:n ihmisten kanssa keskustelu voi olla toispuoleista ja epäantoisaa. Ei sillä, ettei vähemmän älykäs voisi olla tosi mukavaa seuraa. Mutta voisi kuvitella, että ekstrovertti tavallisen älykäs saa sosiaalisuudesta eniten irti, koska samanlaista seuraa on löytyvillä niin paljon (80% ihmisistä samalla tasolla, suurin osa ihmisistä myös ekstroverttejä). Ekstrovertti älykäs voi joutua tinkimään ystäviensä samantasoisuudesta tai etsimään sosiaalisia piirejään kauemmin. Tai sitten hän löytää sosiaalisista kohtaamisista muiden kanssa paljon kiinnostavaa tai antoisaa muilla osa-alueilla, että henkinen kohtaaminen on seikka, joka ei paljon häiritse. Esim. työskentelee lääkärinä - > saa tavata paljon ihmisiä ja auttaa heitä paljolti älynlahjojensa avulla.
Introvertille älykkäälle sosiaaliset kontaktit tarjoavat niin vähän, että ne saattavat jäädä tosi vähäisiksi. Tai sitten hän kiinnostuu vähemmän älykkäistä ihmisistä enemmän tutkimuskohteina kuin ystävinä, tai arvostaa ystävyydessä esimerkiksi vastakohtien tuomia etuja - esimerkiksi niin, että vaikka kaverin kanssa ei tule molemminpuolista älyllistä kohtaamista, niin pystyy pääsemään siivellä mukaan juttuihin, joihin ei itse jaksa pitää yllä tarvittavaa jatkuvaa kontaktia. Tai tarvitsee välillä irtiottoa syvällisten keskustelujen parista toisenlaiseen, kevyempään sielunmaisemaan.
Pointtini ei tässä ole, että älykkäät ovat parempia, vaan se, että epäilen, että ihmisen harjoittama sosiaalisuuden määrä ei välttämättä kerro ulos- tai sisäänpäinsuuntautuneesta luonteesta kovin paljon, vaan erityisesti älykkyys vaikuttaa paljon siihen, miten paljon toisten seuraan hakeudutaan. Otetaan vaikka sellainen esimerkki, että oppilas ei viihdy luokkatoveriensa seurassa lukiossa, kun luokalle on sattunut paljon tovereita joiden äo on yli 10 pinnaa alhaisempi. Yliopistoon päästyään hänellä on kuitenkin rikas ja antoisa sosiaalinen elämä, kun älyllisesti yhtälaista seuraa onkin saatavilla paljon.
Kommentit (29)
Varmaan helpompaa olla ekstrovertti jos on normi, mutta luulen, että varsinaisesti ei liity älykkyyteen. Ollaan puolison kanssa varmaan yhtä älykkäitä, mutta mä ambiverttina jututan ketä vaan, sitä introverttinä ei kiinnosta juuri kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pähkin koko elämäni, miksi en vaan juuri jaksa jutella ihmisten kanssa. Tuntui niin typeriltä ja yhdentekeviltä ne asiat, mistä juttelevat ja tekevät ongelmia. Selvisi, että olen äkykäs. Huomattavan älykäs.
No en minä kyllä sitten jaksanut sitä muiden älykkäidenkään seuraa, oli sellaista itsensä muiden yläpuolelle nostamista, että luovutin.
Ja en ole itrovertti, olen ambivertti, kyllästyn vaan nopeasti ihmisiin ja tyhjänpäiväisiin aiheisiin. Täällä pyörin tylsistyneenä viihdemielessä toisinaan.
Millä perusteella olet ambi- etkä introvertti? Toteat, että et viihdy minkäänlaisten ihmisten seurassa kauan. Kuulostaa mahdottomalta, että olet samalla semiseurallinen. Ap
No tässä ambivertin piirteitä. Eli viihdyn kyllä seurassa, mutta en pitkään.
1. Pystyn työskentelemään hyvin sekä ryhmässä että yksin, en oikeastaan pidä kumpaakaan toista parempana.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
2. Oloni ei ole epämukava sosiaalisissa tilanteissa, mutta väsähdän, jos olen jatkuvasti ihmisten keskellä.3. Olen mielelläni huomion keskipisteenä, mutta en halua, että huomio jatkuu pitkään.
4. Jotkut pitävät minua hiljaisena, toiset todella sosiaalisena.
5. Minulla ei ole jatkuvaa tarvetta touhuta ja edetä elämässä, mutta kun olen jatkuvasti toimeton, kyllästyn.
6. Uppoudun yhtä helposti omiin ajatuksiini kuin hyvään keskusteluun.
7. Small talk ei tee olostani epämukavaa, mutta pidemmän päälle se käy tylsäksi.
8. Luottamukseni muihin ihmisiin vaihtelee. Toisinaan olen epäileväinen, joskus sukellan sen enempää ajattelematta.
9. Jos olen liian pitkään yksin, tylsistyn. Toisaalta väsähdän, jos olen liian paljon muiden seurassa.
Kuulostaa introvertilta, jolla ei ole sosiaalista pelkoa, ja on ehkä add.
Sinusta tulisi hyvä horoskooppien laatija tosin. Ap
Siis oletko siinä kuvitelmassa, että introverttiuteen liitettäisiin sosiaalinen pelko? Eihän näillä ole tosiaan mitään yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pähkin koko elämäni, miksi en vaan juuri jaksa jutella ihmisten kanssa. Tuntui niin typeriltä ja yhdentekeviltä ne asiat, mistä juttelevat ja tekevät ongelmia. Selvisi, että olen äkykäs. Huomattavan älykäs.
No en minä kyllä sitten jaksanut sitä muiden älykkäidenkään seuraa, oli sellaista itsensä muiden yläpuolelle nostamista, että luovutin.
Ja en ole itrovertti, olen ambivertti, kyllästyn vaan nopeasti ihmisiin ja tyhjänpäiväisiin aiheisiin. Täällä pyörin tylsistyneenä viihdemielessä toisinaan.
Millä perusteella olet ambi- etkä introvertti? Toteat, että et viihdy minkäänlaisten ihmisten seurassa kauan. Kuulostaa mahdottomalta, että olet samalla semiseurallinen. Ap
No tässä ambivertin piirteitä. Eli viihdyn kyllä seurassa, mutta en pitkään.
1. Pystyn työskentelemään hyvin sekä ryhmässä että yksin, en oikeastaan pidä kumpaakaan toista parempana.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
2. Oloni ei ole epämukava sosiaalisissa tilanteissa, mutta väsähdän, jos olen jatkuvasti ihmisten keskellä.3. Olen mielelläni huomion keskipisteenä, mutta en halua, että huomio jatkuu pitkään.
4. Jotkut pitävät minua hiljaisena, toiset todella sosiaalisena.
5. Minulla ei ole jatkuvaa tarvetta touhuta ja edetä elämässä, mutta kun olen jatkuvasti toimeton, kyllästyn.
6. Uppoudun yhtä helposti omiin ajatuksiini kuin hyvään keskusteluun.
7. Small talk ei tee olostani epämukavaa, mutta pidemmän päälle se käy tylsäksi.
8. Luottamukseni muihin ihmisiin vaihtelee. Toisinaan olen epäileväinen, joskus sukellan sen enempää ajattelematta.
9. Jos olen liian pitkään yksin, tylsistyn. Toisaalta väsähdän, jos olen liian paljon muiden seurassa.
Kuulostaa introvertilta, jolla ei ole sosiaalista pelkoa, ja on ehkä add.
Sinusta tulisi hyvä horoskooppien laatija tosin. Ap
Metsään menee, että kajahtaa. Mutta tällaista se keskustelu ihmisten kanssa juuri on, mitä älykkö ei jaksa, turhaa piikittelyä ilman syytä.
Introverttiyden ja ekstroverttiyden pystyy luotettavasti mittaamaan vain keskimääräisen älykkäiltä. Jos on tavallista älykkäämpi, se pitää arvioida suhteessa ympäristöön missä on ns. kotonaan.
Käyttäjä34418 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pähkin koko elämäni, miksi en vaan juuri jaksa jutella ihmisten kanssa. Tuntui niin typeriltä ja yhdentekeviltä ne asiat, mistä juttelevat ja tekevät ongelmia. Selvisi, että olen äkykäs. Huomattavan älykäs.
No en minä kyllä sitten jaksanut sitä muiden älykkäidenkään seuraa, oli sellaista itsensä muiden yläpuolelle nostamista, että luovutin.
Ja en ole itrovertti, olen ambivertti, kyllästyn vaan nopeasti ihmisiin ja tyhjänpäiväisiin aiheisiin. Täällä pyörin tylsistyneenä viihdemielessä toisinaan.
Millä perusteella olet ambi- etkä introvertti? Toteat, että et viihdy minkäänlaisten ihmisten seurassa kauan. Kuulostaa mahdottomalta, että olet samalla semiseurallinen. Ap
No tässä ambivertin piirteitä. Eli viihdyn kyllä seurassa, mutta en pitkään.
1. Pystyn työskentelemään hyvin sekä ryhmässä että yksin, en oikeastaan pidä kumpaakaan toista parempana.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
2. Oloni ei ole epämukava sosiaalisissa tilanteissa, mutta väsähdän, jos olen jatkuvasti ihmisten keskellä.3. Olen mielelläni huomion keskipisteenä, mutta en halua, että huomio jatkuu pitkään.
4. Jotkut pitävät minua hiljaisena, toiset todella sosiaalisena.
5. Minulla ei ole jatkuvaa tarvetta touhuta ja edetä elämässä, mutta kun olen jatkuvasti toimeton, kyllästyn.
6. Uppoudun yhtä helposti omiin ajatuksiini kuin hyvään keskusteluun.
7. Small talk ei tee olostani epämukavaa, mutta pidemmän päälle se käy tylsäksi.
8. Luottamukseni muihin ihmisiin vaihtelee. Toisinaan olen epäileväinen, joskus sukellan sen enempää ajattelematta.
9. Jos olen liian pitkään yksin, tylsistyn. Toisaalta väsähdän, jos olen liian paljon muiden seurassa.
Kuulostaa introvertilta, jolla ei ole sosiaalista pelkoa, ja on ehkä add.
Sinusta tulisi hyvä horoskooppien laatija tosin. ApSiis oletko siinä kuvitelmassa, että introverttiuteen liitettäisiin sosiaalinen pelko? Eihän näillä ole tosiaan mitään yhteyttä.
Ei, vaan tämän listan laatija luulee, että introverttiys on aika äärimmäistä menoa ja että siihen liittyy sosiaalinen rajoittuneisuus. Tässä luetellaan introvertin piirteitä, mutta kerrotaan, että ne eivät ole erittäin rajuja.
Se, että tylsistyy yksin pitkän ajan kuluttua, on aivan normaalia kaikille muille paitsi ääri-introverteille. Tuo, että väsähtää ihmisten seuran kestäessä vähän pidemmän aikaa, kertoo että kyseessä on introvertti eikä ekstrovertti, koska keskeinen ero on se, että ekstrovertti kestää paljon sosiaalista kontaktia ja pääasiassa saa siitä energiaa, kunhan se ei kestä hyvin pitkän aikaa.
Small talk tekee olosta epämukavan = sosiaalista ahdistusta. Small talk ei tee olosta epämukavaa, mutta vähänkin pidempi small talk tuntuu turhalta = introvertti.
Nuo lausahdukset, että välillä luottaa ihmisiin ja välillä ei, eivät kerro juuri mitään. Tuskin introvertti aina epäilee toisia tai ekstrovertti sokeasti luottaa, tuohan kertoo normaalista harkinnan käytöstä, eikä sosiaalisesta suuntautumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Introverttiyden ja ekstroverttiyden pystyy luotettavasti mittaamaan vain keskimääräisen älykkäiltä. Jos on tavallista älykkäämpi, se pitää arvioida suhteessa ympäristöön missä on ns. kotonaan.
No tämä on sitä, mitä
olen juuri hakenut. Olisiko jotain lähdettä vielä?
Siis kuvitellaan, että on olemassa henkilö, jonka äo on noin 135. Hänellä on muutama hyvä kaveri, joiden kanssa juttu ei lopu millään kesken ja he viettävät useita päiviä yhdessä esimerkiksi reissussa, jos mahdollista. Näiden ystävien älyllinen kapasiteetti on samaten noin 135. Voiko kyseessä olla ekstrovertti, jos hän arjessa ilman suosikki-ihmisiään viettää paljon aikaa yksistään, tuntien kuitenkin olonsa hieman liian eristyneeksi? 135 ei ole hurjan korkea, mutta vain muutama prosentti ihmisistä on samalla älykkyyden tasolla, jolloin suuri osa ympäröivistä ihmisistä on tavallisesti älyllisesti alhaisempaa tasoa, ellei ympäristö ole esimerkiksi juuri tietynlainen työ- tai opiskelupaikka. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introverttiyden ja ekstroverttiyden pystyy luotettavasti mittaamaan vain keskimääräisen älykkäiltä. Jos on tavallista älykkäämpi, se pitää arvioida suhteessa ympäristöön missä on ns. kotonaan.
No tämä on sitä, mitä
olen juuri hakenut. Olisiko jotain lähdettä vielä?
Siis kuvitellaan, että on olemassa henkilö, jonka äo on noin 135. Hänellä on muutama hyvä kaveri, joiden kanssa juttu ei lopu millään kesken ja he viettävät useita päiviä yhdessä esimerkiksi reissussa, jos mahdollista. Näiden ystävien älyllinen kapasiteetti on samaten noin 135. Voiko kyseessä olla ekstrovertti, jos hän arjessa ilman suosikki-ihmisiään viettää paljon aikaa yksistään, tuntien kuitenkin olonsa hieman liian eristyneeksi? 135 ei ole hurjan korkea, mutta vain muutama prosentti ihmisistä on samalla älykkyyden tasolla, jolloin suuri osa ympäröivistä ihmisistä on tavallisesti älyllisesti alhaisempaa tasoa, ellei ympäristö ole esimerkiksi juuri tietynlainen työ- tai opiskelupaikka. Ap
Ehkä luotettava mittaus ei nyt ollut ihan oikea ilmaus, kunhan kyökkipsykologisoin :D mutta moni on nähnyt miten ihmisistä voi vaikka yliopistoon mennessä kuoriutua ekstrovertteja bilettäjiä, osa viihtyy pikkuporukoissa kuten ennenkin. 135 alkaa kyllä olla sen verran korkea ettei minkään alan keskiverto opiskelija yllä tuohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introverttiyden ja ekstroverttiyden pystyy luotettavasti mittaamaan vain keskimääräisen älykkäiltä. Jos on tavallista älykkäämpi, se pitää arvioida suhteessa ympäristöön missä on ns. kotonaan.
No tämä on sitä, mitä
olen juuri hakenut. Olisiko jotain lähdettä vielä?
Siis kuvitellaan, että on olemassa henkilö, jonka äo on noin 135. Hänellä on muutama hyvä kaveri, joiden kanssa juttu ei lopu millään kesken ja he viettävät useita päiviä yhdessä esimerkiksi reissussa, jos mahdollista. Näiden ystävien älyllinen kapasiteetti on samaten noin 135. Voiko kyseessä olla ekstrovertti, jos hän arjessa ilman suosikki-ihmisiään viettää paljon aikaa yksistään, tuntien kuitenkin olonsa hieman liian eristyneeksi? 135 ei ole hurjan korkea, mutta vain muutama prosentti ihmisistä on samalla älykkyyden tasolla, jolloin suuri osa ympäröivistä ihmisistä on tavallisesti älyllisesti alhaisempaa tasoa, ellei ympäristö ole esimerkiksi juuri tietynlainen työ- tai opiskelupaikka. ApEhkä luotettava mittaus ei nyt ollut ihan oikea ilmaus, kunhan kyökkipsykologisoin :D mutta moni on nähnyt miten ihmisistä voi vaikka yliopistoon mennessä kuoriutua ekstrovertteja bilettäjiä, osa viihtyy pikkuporukoissa kuten ennenkin. 135 alkaa kyllä olla sen verran korkea ettei minkään alan keskiverto opiskelija yllä tuohon.
Jaa :D no mutta hauskaa, kun joku toinen on huomannut samaa ilmiötä. Eiköhän joku ole tätä oikeastikin tutkinut syvällisesti.
Olen ihmetellyt, kun ympäristön ja elämänvaiheen vaikutus tunnutaan jättävän usein kokonaan huomiotta.
Jo vauvasta kuitenkin huomaa, hakeeko hän paljon kontaktia vai meneekö pois tolaltaan paljoista ärsykkeistä ja haluaa viettää hereilläoloaikaa minimaalisen kanssakäymisen vallitessa. Jos on epäselvyyttä, onko intro-, ambi- vai ekstrovertti, niin äidiltään kannattaisi kysyä tästä. Ap
.