Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä asiat ovat tulleet sinulle yllätyksenä deittimaailmassa?
28.05.2020 |
En olisi uskonut, että miten paljon moniongelmaisia ihmisiä on tarjolla siellä..
Kommentit (580)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävintä on kuinka paljon helpompaa on saada aikaiseksi perus-häsläystä naisten kanssa kuin mitään parisuhteeseen viittaavaa.
Toinen yllättävä seikka ovat ns. kaveriseuraa hakevat. Ei siis mitään häsläystä, muttei mitään parisuhdettakaan, ihan vaan kavereita.
Haen kaveriseuraa, koska ei kiinnosta "romanttiset treffit" tuntemattoman tyypin kanssa. Liian paksua, pitäisi heti päättää ollako vai ei, edetä nopeasti tai unohtaa. En halua "parisuhteeseen" liian nopeasti, en sänkyyn, en antaa lupauksia, en kuulustella saati vastata mihinkään tenttaukseen jne.
"Parisuhde" kun tarkoittaa nykyään ihan eri asioita eri ihmisille. Kaikesta pitäisi erikseen sopia, mikä on "meidän" sääntömme, "meidän" tapamme, "meidän" tavoitteemme. Muutaman tapaamisen jälkeen en vielä halua "meitä", vaan sitä että kaksi yksilöä tutustuu toisiinsa rauhassa.
Odotukset ova isoja, mutta itse koen, että niitä voi aina muuttaa sen mukaan mitä on tarjolla. Siis pidän monenlaisista miehistä, ei ole vaan yhtä miestyyppiä. Mutta eri miesten kanssa ei mitenkään voi toteuttaa kaikkea, vaan jokaisen kanssa on luotava uusi suhde ihan alusta saakka.
Ja miksi kaverisuhde? Siksi, että en halua toisen vonkaavan seksiä joka käänteessä. Sänkyynmenon jälkeen suhde on mielestäni sitten seurustelua, en enää hyväksy muita tapailusuhteita kummaltakaan. Valitettavasti moni sinkkumies kiertää sängystä sänkyyn siinä tapaillessa. Kavereina voi viettää aikaa yhdessä, tehdä jotain mitä molemmat haluavat, tutustua ja ystävystyä vähitellen ja se voi johtaa seurusteluun, jos kaveruuden lisäksi löytyy kemiaa.
Ei se oikein toimi noin. Jos sanot miehelle että haet kaveriseuraa, miehelle se tarkoittaa että romanttinen tie ei ole vaihtoehto. Harvaa miestä kiinnostaa ylipäänsä etsiä kaveriseuraa tuntemattomasta naisesta, miehellä on jo omat kaverit sitä varten. Pahimmassa tapauksessa saat niljakemiehen, joka uskoo että kun tarpeeksi kaveerataan niin lopulta aina pääsee sänkyyn. Se on joidenkin miesten ainoa taktiikka pariutumisessa, kun eivät pärjää normaaleilla konsteilla.
Vaikka haet parisuhdetta, niin eihän se tarkoita että heti pitäisi tietää mihin tämä juttu on menossa vai onko minnekään. Ihan rennosti vaan.
En toistaiseksi oikeastaan hae mitään muuta kuin ajankulua ja seuraa esim. valokuvaamaan, luontopoluille, seudun nähtävyyksiä katsomaan, joskus baariin jne. Moni tuntemani mies valittaa, ettei yksin ikinä lähde mihinkään eikä tee mitään, mutta jos tarjoutuu tilaisuus niin eipä se haluakaan muualle kuin sänkyyn.
Mun mielestäni taas jos ei ole ensin minkäänlaista ystävyyttä ja luottamusta pohjana, ei tule suhdettakaan. Haluan ystävyyttä ihan kunnioituksenkin takia. Ystävää ei ghostata, tai jos, niin se ei tunnu niin hyväksikäytölle kuten ghostaus seurustelun jälkeen. Ja mitä siitä suhteesta tulisi, ellei pystyisi olemaan ihan kavereitakin toiselle?
Sellainen romanttinen ihastuminen tai tulinen rakastuminen kun ei vielä tunneta, on niin harhaista, etten siihen lähde. Silloin mies ihastuu/rakastuu omaan mielikuvaansa ja pettyy kun se ei pidä paikaansa. Tai kiinnostus loppuu kuin seinään heti kun sitä seksiä on ollut. Ja ei kun seuraavaa vaan putkeen.
Olen vahvasti sitä mieltä, että naiset ja miehet voisivat ja heidän kannattaisi kaveerata keskenään muutenkin kuin seurustelumielessä. Ystävä toisesta sukupuolesta avartaa maailmankuvaa, parantaa sosiaalisia taitoja ja edesauttaa suhteiden syntymisiä. Sillä vaikka kaverin kanssa ei ikinä sitä suhdetta tulisikaan, niin kaverilla on muita kavereita jotka voivat ollakin sopivia. Ärsyttävää, kuinka ihmiset sekä valittavat yksinäisyyttään että hylkäävät seuran, jolle se täytä heidän kaikkia tarpeitaan (siis ensisijaisesti sitä seksiä miehillä yleensä).
Niljakemiehiä en tapaa missään mielessä, elleivät sitten ole samalla hyvää seuraa.
Ja ajan kanssa joko tutustun ja ystävystyn ensin esim. naapurin, saman harrastuksen kautta, lähibaarissa, koiraa viedessä tai vaikka tutun kautta. Tai sitten olen ilman, mikä ei ollenkaan huono vaihtoehto.
Mulla ainakin on miehiä kavereina, vaikka tinderissä oon etsimässä selkeästi romanttista seuraa ja parisuhdekumppania. Mulla ainakin kaverilliset tunteet on vaan niin eri asia kuin kiinnostus mieheen miehenä ja kohdistuu ihan eri tyyppeihin. En myöskään pidä exiä kavereina.
Niin me olemme kaikki erilaisia. Mä arvostan pitkää tutustumisaikaa ja inhoan romanttisia tapaamisia tuntemattoman miehen kanssa yli kaiken. Tuntuu kuin olisi työhaastattelussa. Enkä ihastu helposti, siksi on kiusallista jos toinen on liian kiinnostunut heti alkuun.
Muuten, mulla on kyllä noita kavereita ollut ja kivoja muistoja eri aktiviteeteista kertynyt. Moni on jäänyt pitkäaikaisemmaksikin kaveriksi, jonka kanssa voi viestitellä ja tavata joskus. Yksi suhde syntyi ja kesti useita kuukausia, kavereina aloitimme, muutama kuukausi rakastavaisina ja nyt hyvinä ystävinä toisillemme.
On ollut myös pikaihastumisia, äkkinäinen leimahdus, mielenkiinnon loppuminen ja noloja pahoitteluja kun ei sitten enää kiinnosta ja koko ihmissuhde loppu. En tiedä jos kadulla nähdään, että pitäisikö tervehtiä vai kiertää kaukaa.
Ystävänä alkoi ja ystävyyteen loppui hyvin äkkiä, onko tuo ihmekään. Ystävä on ihan eri sivulla kuin romanttinen kumppani, niiden sekoittaminen ei vain toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan että missit eivät voi olla fiksuja. Mutta ainakin omasta kokemuksestani miesten kohdalla tämä on lähes aina totta. Tai jos siis puhutaan vain minun kokemuksistani, niin 100% totta. Eli urheilullinen ja hyväkroppainen mies ei voi olla fiksu ja fiksu ei koskaan ikinä ole sellainen sporttinen tyyppi. Se on aina joko-tai. Ja tämä pätenee vain sinkkumiehiin, sillä tiedän parikin varattua fiksua, jotka ovat hyvin urheilullisia. Ilmeisesti ne ovat niin kysyttyjä, ettei niitä siksi sinkkuna pyöri.
Ja ettei nyt väärin ymmärrettäisi, niin en tarkoita että sporttiset miehet ovat tyhmiä. Mutta sellaisia hönöjä ja vähän hönttejä. Vitsit ei oikein putoa ja keskustelut mistä tahansa aiheesta jäävät pintapuolisiksi, jos edes haluavat keskustella oikein mistään. En myöskään tarkoita sitä, että fiksut miehet olisivat über plösöjä. Mutta vatsaa aivan selvästi on, sormet turvonneet ja kaulaa pitää hieman etsiä... ja juttelun tiimoilta tulee toki esiin, että urheilu ei oikein kiinnosta ja jaksa innostaa.
Tiedän mitä tarkoitat. Itse olen vähän sellanen kaksimielinen näsäviisastelija, sarkasmin suuri ystävä. Tapailin sporttista komeaa miestä ja se ei tajunnut mitään sekä otti aivan kaiken kirjaimellisesti. Ei osannut keskustella oikein mistään vaan kaikki jäi juurikin pintapuoliseksi. Mulla on kavereita joilla on samankaltainen "huumorintaju" kuin mulla ja niiden kanssa tulee heiteltyä toisiamme piikittelevää läppää hyvässä hengessä. Eräissä illanistujaisissa tämä tapailemani mies oli kuin peura ajovaloissa ja loukkaantui jatkuvasti minun tai jonkun muun puolesta miten voi noin tyly olla toiselle. Ei tajunnut, että se oli vain hyvämielistä läppää&piikittelyä hyvän maun rajoissa eli hommaa ei viety liian pitkälle missään vaiheessa. Kertaakaan piikkittely ei osunut tähän mieheen.
Voitte tietenkin kuvitella mitä haluatte, mutta tilastojen valossa on täysin selvää, että suomalaiset korkeakoulutetut miehet ovat selvästi paremmassa kunnossa, urheilevat enemmän ja ovat todennäköisemmin normaalipainoisia kuin kouluttamattomat miehet.
Eihän tuossa puhuttu mistään koulutuksesta tai edes tyhmyydestä (mikä mainittiin!) vaan hölmöydestä (tämä siis oikeasti kirjoitettiin!). Naisena tiedän mistä puhutaan, tapailemani urheilulliset miehet ovat olleet kovissa ammateissa vielä kaiken lisäksi (di:tä ja juristia ja sen semmosta) ja silti asioita saa vääntää rautalangasta eikä jutut tosiaan aina putoa.
Itse en edes ole piikittelevän huumorin ystävä, mutta silti tiedän tasan mitä tarkoitetaan. Puutteita sosiaalisessa osaamisessa.
Vaikutat itse kuvaillun kaltaiselta, kun tekstin sai näinkin tarkkaan avata sinulle? Kukaan ei puhunut koulutuksesta sanaakaan eikä se korreloi näiden asioiden kanssa pätkääkään.
Sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että hyvää ilmaista seuranhakusivustoa ei taida nykyään olla olemassakaan. Tinderiin en ole menossa
Sama tunne. Ikää on jo jonkin verran ja näitä munankuvaajia en enää jaksa. Tai muita viripäitä. Alkaa oikeasti ajattelemaan, että kaikki miehet on tätä samaa paskaa. Eikä oikeastaan ole mikä erityinen kiire suhteeseen. Mitään sinnepäin-hommelia en aikani kuluksi kaipaa.
Menkää pois sieltä tinderissä, niin ette eksy yhtä pahasti viripäihin. Onko teidän pakko sopuli laumassa olla siellä missä muut sekopää ja pinnalliset sinkut ovat!
Joo, ennen Tinderiä ei maailmassa ollut viripäitä ja sekopäitä ollenkaan! Vai hetkinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävintä on kuinka paljon helpompaa on saada aikaiseksi perus-häsläystä naisten kanssa kuin mitään parisuhteeseen viittaavaa.
Toinen yllättävä seikka ovat ns. kaveriseuraa hakevat. Ei siis mitään häsläystä, muttei mitään parisuhdettakaan, ihan vaan kavereita.
Haen kaveriseuraa, koska ei kiinnosta "romanttiset treffit" tuntemattoman tyypin kanssa. Liian paksua, pitäisi heti päättää ollako vai ei, edetä nopeasti tai unohtaa. En halua "parisuhteeseen" liian nopeasti, en sänkyyn, en antaa lupauksia, en kuulustella saati vastata mihinkään tenttaukseen jne.
"Parisuhde" kun tarkoittaa nykyään ihan eri asioita eri ihmisille. Kaikesta pitäisi erikseen sopia, mikä on "meidän" sääntömme, "meidän" tapamme, "meidän" tavoitteemme. Muutaman tapaamisen jälkeen en vielä halua "meitä", vaan sitä että kaksi yksilöä tutustuu toisiinsa rauhassa.
Odotukset ova isoja, mutta itse koen, että niitä voi aina muuttaa sen mukaan mitä on tarjolla. Siis pidän monenlaisista miehistä, ei ole vaan yhtä miestyyppiä. Mutta eri miesten kanssa ei mitenkään voi toteuttaa kaikkea, vaan jokaisen kanssa on luotava uusi suhde ihan alusta saakka.
Ja miksi kaverisuhde? Siksi, että en halua toisen vonkaavan seksiä joka käänteessä. Sänkyynmenon jälkeen suhde on mielestäni sitten seurustelua, en enää hyväksy muita tapailusuhteita kummaltakaan. Valitettavasti moni sinkkumies kiertää sängystä sänkyyn siinä tapaillessa. Kavereina voi viettää aikaa yhdessä, tehdä jotain mitä molemmat haluavat, tutustua ja ystävystyä vähitellen ja se voi johtaa seurusteluun, jos kaveruuden lisäksi löytyy kemiaa.
Ei se oikein toimi noin. Jos sanot miehelle että haet kaveriseuraa, miehelle se tarkoittaa että romanttinen tie ei ole vaihtoehto. Harvaa miestä kiinnostaa ylipäänsä etsiä kaveriseuraa tuntemattomasta naisesta, miehellä on jo omat kaverit sitä varten. Pahimmassa tapauksessa saat niljakemiehen, joka uskoo että kun tarpeeksi kaveerataan niin lopulta aina pääsee sänkyyn. Se on joidenkin miesten ainoa taktiikka pariutumisessa, kun eivät pärjää normaaleilla konsteilla.
Vaikka haet parisuhdetta, niin eihän se tarkoita että heti pitäisi tietää mihin tämä juttu on menossa vai onko minnekään. Ihan rennosti vaan.
En toistaiseksi oikeastaan hae mitään muuta kuin ajankulua ja seuraa esim. valokuvaamaan, luontopoluille, seudun nähtävyyksiä katsomaan, joskus baariin jne. Moni tuntemani mies valittaa, ettei yksin ikinä lähde mihinkään eikä tee mitään, mutta jos tarjoutuu tilaisuus niin eipä se haluakaan muualle kuin sänkyyn.
Mun mielestäni taas jos ei ole ensin minkäänlaista ystävyyttä ja luottamusta pohjana, ei tule suhdettakaan. Haluan ystävyyttä ihan kunnioituksenkin takia. Ystävää ei ghostata, tai jos, niin se ei tunnu niin hyväksikäytölle kuten ghostaus seurustelun jälkeen. Ja mitä siitä suhteesta tulisi, ellei pystyisi olemaan ihan kavereitakin toiselle?
Sellainen romanttinen ihastuminen tai tulinen rakastuminen kun ei vielä tunneta, on niin harhaista, etten siihen lähde. Silloin mies ihastuu/rakastuu omaan mielikuvaansa ja pettyy kun se ei pidä paikaansa. Tai kiinnostus loppuu kuin seinään heti kun sitä seksiä on ollut. Ja ei kun seuraavaa vaan putkeen.
Olen vahvasti sitä mieltä, että naiset ja miehet voisivat ja heidän kannattaisi kaveerata keskenään muutenkin kuin seurustelumielessä. Ystävä toisesta sukupuolesta avartaa maailmankuvaa, parantaa sosiaalisia taitoja ja edesauttaa suhteiden syntymisiä. Sillä vaikka kaverin kanssa ei ikinä sitä suhdetta tulisikaan, niin kaverilla on muita kavereita jotka voivat ollakin sopivia. Ärsyttävää, kuinka ihmiset sekä valittavat yksinäisyyttään että hylkäävät seuran, jolle se täytä heidän kaikkia tarpeitaan (siis ensisijaisesti sitä seksiä miehillä yleensä).
Niljakemiehiä en tapaa missään mielessä, elleivät sitten ole samalla hyvää seuraa.
Ja ajan kanssa joko tutustun ja ystävystyn ensin esim. naapurin, saman harrastuksen kautta, lähibaarissa, koiraa viedessä tai vaikka tutun kautta. Tai sitten olen ilman, mikä ei ollenkaan huono vaihtoehto.
Mulla ainakin on miehiä kavereina, vaikka tinderissä oon etsimässä selkeästi romanttista seuraa ja parisuhdekumppania. Mulla ainakin kaverilliset tunteet on vaan niin eri asia kuin kiinnostus mieheen miehenä ja kohdistuu ihan eri tyyppeihin. En myöskään pidä exiä kavereina.
Niin me olemme kaikki erilaisia. Mä arvostan pitkää tutustumisaikaa ja inhoan romanttisia tapaamisia tuntemattoman miehen kanssa yli kaiken. Tuntuu kuin olisi työhaastattelussa. Enkä ihastu helposti, siksi on kiusallista jos toinen on liian kiinnostunut heti alkuun.
Muuten, mulla on kyllä noita kavereita ollut ja kivoja muistoja eri aktiviteeteista kertynyt. Moni on jäänyt pitkäaikaisemmaksikin kaveriksi, jonka kanssa voi viestitellä ja tavata joskus. Yksi suhde syntyi ja kesti useita kuukausia, kavereina aloitimme, muutama kuukausi rakastavaisina ja nyt hyvinä ystävinä toisillemme.
On ollut myös pikaihastumisia, äkkinäinen leimahdus, mielenkiinnon loppuminen ja noloja pahoitteluja kun ei sitten enää kiinnosta ja koko ihmissuhde loppu. En tiedä jos kadulla nähdään, että pitäisikö tervehtiä vai kiertää kaukaa.
No näin näköjään. Minusta taas olisi kiusallista ryhtyä suhteeseen kaverin kanssa (ja vielä kiusallisempaa palata takaisin kaveriksi suhteen päätyttyä).
Päättyneen pikaihastumisen satunnainen kohtaaminen, tervehtiminen ja muutaman sanan vaihtaminen kaupungilla ei taas tuota kiusaantunutta oloa.
Joo, kyllä misustakin sen pitää leimahtaa heti alkuun kunnolla, mikään taskulämmin ei tule toimimaan. Joskus käy niin, että alkuleimahdus olikin vain seksuaalista vetovoimaa joka ei sitten kanna pidemmän päälle, mutta se on elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä tyttöjen ja poikien kaveruus ja ihastuminen oli niin viatonta ja lämmintä. Muistelen kaiholla niitä vilpittömiä ja ystävällisiä poikia, joihin silloin tutustuin. Ovat nyt 40 ja risat. Ja toivon, ettei heitä nykymeno ole pahasti kyynistänyt. Seksi oli siihen aikaan vielä asia, josta ei ihan heti eikä helposti puhuttu. Ujous ja kunnioitus hidastivat silloin vielä. Seurustelu oli kaikilla tähtäimessä. Tapailusuhteista tai f-buddyista ei kukaan ollut kai kuullutkaan.
Sinulla on sitten erilaiset muistot kuin minulla. Sen ajan tinder oli 059-linja ja ihan samalla lailla silloinkin puhuttiin seksistä ja harrastettiin sitä. No mistään f-buddyista ei tosiaan puhunut kukaan vaan seksisuhteista tai säädöistä, mutta oli niitä silti olemassa ihan kuten nytkin.
Todellakaan kaikilla ei ollut seurustelu tähtäimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen miten iso osa netti-ilmoitusten profiileista on kuin suoraan jostain kotimaisesta sketsiohjelmasta. Profiilissa kuva, joka otettu niin, että puolet naamasta puuttuu ja kuvassa alkoholisoituneen oloinen, nuhruinen ja väsynyt mies, joka ei edes kuvaa varten jaksa panostaa. Ilä selkesäti valehdeltu 10 vuotta nuoremmaks, profiilitekstinä jotain ällöä kuten "panettaa" ja mies etsii seikkailua nuoremmista naisista. Miksi kukaan vaivautuu?
Joo tai sitten ne miehet, jotka istuu autossa jokin mainoslippalakki päässä. Oikeasti... eikö ne yhtään edes halua yrittää näyttää hyvältä? Tai edes ookoolta...
Kun yksin yrittää ottaa kuvaa on kyllä verraten vaikeaa näyttää mallilta.
Eikö teidän miesten pitäisi olla teknisesti kekseliäitä? Miksette sitten osaa käyttää älypuhelinta?
Niin naisetkin ottaa kuvat yksin, mutta ajastimella ja kaukaa. Ihan koko tyyppi tulee kuvaan tasan kuten jonkun toisen ottamana. Voit poseerata halutessasi kuin malli.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että hyvää ilmaista seuranhakusivustoa ei taida nykyään olla olemassakaan. Tinderiin en ole menossa
Hyvin moni niissä muissa seuranhakusivustoilla olevista on myös Tinderissä.
Tinder on hyvä, koska siellä on väkeä. Jokainen toki tyylillään.
Näinpä, lisäksi tinderissä ihmiset vastaa viesteihin ja sieltä pääsee treffeille. Pannarista tai Suoli24 en ole saanut keneltäkään mitään vastausta, vaikka mailiosoitteen olen laittanut aina mukaan. Tindessä ollaan aktiivisia ja vain hyviä tyyppejä olen tavannut, haaveena parisuhde.
Mutta oma panokseni tähän keskusteluun on se, että olen ihmetellyt kuinka eri tavalla ihmiset käyttäytyvät eri deittiapeissa.
Aika moni on monessa noista yhtäaikaa. Tinder on noista kaikkein näppärin käyttää, se on aina käden ulottuvilla ja sovellus toimii näpsäkästi. Noihin muihin kirjautuminen on hankalampaa ja se on paras tehdä tietokoneella jossa minunkaan ei tule käytyä joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Deittimaailmassa yllätti millä nopeudella 40+ naiset vievät tapailun seuraavalle asteelle.
Samoja kokemuksia. Tuossa iässä naisetkin jo tietävät mitä haluavat eivätkä arkaile turhia, se on vain hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Statuksen suuri merkitys naisille on ollut kieltämättä yllätys minulle. Ehkä olin myös asian suhteen hieman naiivi ja kuvittelin, että nykyajan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sillä ei enää olisi juurikaan painoarvoa.
Olin ennen johtotehtävissä kansainvälisen yrityksen markkinoinnin parissa, mutta en ikinä tuntenut sitä omakseni ja lopulta menetin kiinnostukseni siihen täysin. Tällöin katosivat kuin taikaiskusta myös minusta kiinnostuneet naiset, ja nykyään kun kerron etten ole aktiivisesti työelämässä (teen kyllä paljon muuta kuten vapaaehtoistöitä), niin keskustelu loppuu kuin seinään.
Tukia en ole nostanut elämässäni lainkaan yliopistoajan opintotukea lukuunottamatta, ja pärjään varsin hyvin omilla säästöilläni. Kunnianhimoni ja kiinnostuksen kohteeni ovat vain nykyään täysin muualla kuin oravanpyörässä pyörimisessä.
Ehkä yrität liian hyvännäköisiä naisia? Varakkaille miehillehän syntyy usein harha omasta vetävyydestään. Sitten kun statukset riisutaan, paljastuu mikä on se oma "taso" ihan vain miehenä, ilman muita ansioita.
Totta kai kiinnostun itseäni viehättävistä naisista, mutta mikään instamalli ei todellakaan ole se ihmistyyppi.
Saan kyllä esimerkiksi tinderissä ihan saman verran kiinnostusta ja tykkäyksiä kuin ennenkin, mutta erona on se, että keskustelu tuntuu hyytyvän totaalisesti, kun työtittelini ja sen olemattomuus paljastuu..
Jos vain naiselle kerrot että et ole työelämässä, naisen silmissä olet hyvin todennäköisesti ongelmainen yksilö. Eli joko mt-eläkkeellä tai jotenkin vastuuton elämän haihattelija tms. Oma tilanteesi on sen verran erikoinen, ettei tollainen vaihtoehto tule mieleen ja sitä on vaikea uskoa todeksi vaikka kertoisit. Eli ikävä kyllä työttömyys on aika massiivinen red flag.
Minä olen alkanut harkita että irtisanoutuisin palkkatyöstä ja keskittyisin pelkästään osakkeiden päiväkauppaan. Olen siinä pärjännyt niin hyvin, että ehkä uskaltaisin. Mitenkähän naiset sitten suhtautuisivat? Pitääkö kuitenkin olla se kahdeksasta neljään -duuni että ei katsota nenänvartta pitkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen olen oppinut tinderistä,että miehet näyttävät kuvissa paljon paremmalta. Treffeille saavutaan epäsiisteissä,nukkasissa verkkareissa ja hampaatkin osalta puuttunut. Kuvat otetaan tietenkin suu kiinni ettei vaan kukaan saa tietää tätä vasta kun tavatessa livenä.
Mitä järkeä?!
He ovat kuunnelleet naisten vinkkejä siitä, että pitää ottaa mahdollisimman edustavia kuvia. Teki niin tai näin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire. Siis niin minne? Pakko heti tavata vaikka tietää toisesta iän ja nimen eikä muuta. Nämä kaiketi niitä joille treffeillä käyminen pelkkä harrastus mutta se miten paljon näitä oikeasti on yllätti.
Äkkiä vaan treffit aikaiseksi, kirjekaveruus vaan johtaa harhaan.
Kenties sinulla on halua tavata ihmisiä joista ei ole mitään viitteitä kiinnostavatko he sinua missään mielessä siksi että se on sinulle harrastus. Näillä ihmisillä ei ole aikomistakaan tutustua siihen toiseen vaan äkkiä taas vaan uutta.
Pöh, jos mätsi on syntynyt niin silloin on jonkinlainen kiinnostuskynnys jo ylitetty. Ihmiset eivät tajua että miten helvetin monilla treffeillä pitää käydä, jos aikoo löytää sen oikeasti sopivan kumppanin. Siksihän Tinderistä vingutaan ettei sieltä mitään löydä, kun ei käydä tapaamassa niitä ihmisiä. Jos jokaisen kanssa kirjoittelet kuukausikaupalla niin ei ihmisikä riitä kumppanin löytämiseen. Ennen livetapaamista ei ole mitään. Pelkkää fantasiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire. Siis niin minne? Pakko heti tavata vaikka tietää toisesta iän ja nimen eikä muuta. Nämä kaiketi niitä joille treffeillä käyminen pelkkä harrastus mutta se miten paljon näitä oikeasti on yllätti.
Äkkiä vaan treffit aikaiseksi, kirjekaveruus vaan johtaa harhaan.
Kenties sinulla on halua tavata ihmisiä joista ei ole mitään viitteitä kiinnostavatko he sinua missään mielessä siksi että se on sinulle harrastus. Näillä ihmisillä ei ole aikomistakaan tutustua siihen toiseen vaan äkkiä taas vaan uutta.
Niinpä niin...
Siinä tavatessahan se selviää, että jatketaanko tutustumista vai ei.
Esiasteen saa selville viesteillä ilman että tarvitsee käyttää turhan ihmisen tapaamiseen aikaa. Tietysti jos se tuntemattomien tapaaminen on sinulle tapa viettää aikaa niin mikäs siinä.
Ei kannata mätsätä ihmisiä, joiden profiileissa ei ole tarpeeksi esiastetta tapaamiselle. Mitä järkeä siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiire. Siis niin minne? Pakko heti tavata vaikka tietää toisesta iän ja nimen eikä muuta. Nämä kaiketi niitä joille treffeillä käyminen pelkkä harrastus mutta se miten paljon näitä oikeasti on yllätti.
Äkkiä vaan treffit aikaiseksi, kirjekaveruus vaan johtaa harhaan.
Jos se että ottaa selvää mikä toinen on ihmisiään on sinulle kirjekaveruutta niin mitä teet siellä treffeillä? Kun ensimmäisten viestien joukossa on "koska kahville" niin en todellakaan lähde. Miksi sinne menisin?
Kyllä minä ainakin tarvitsen jotain muutakin kuin iän ja nimen että alan tapaamaan. Noilla spkseillä kukaan kun ei voi olla kiinnostunut siitä toisesta ihmisenä.
Siellä tapaamisessahan niitä speksejä sitten katsotaan. Vaikka ne paperilla olisivat kuinka hyvät, niillä ei ole mitään merkitystä jos livenä ei homma toimi. Jos nainen on sopivan ikäinen, mielestäni kivan näköinen ja olemme onnistuneet mätsäämään niin se osoittaa että on ihan tarpeeksi speksejä tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on yllättänyt se, miten harva mies hymyilee kuvissa. Monilla miehillä on suorastaan tuima ilme jokaisessa kuvassa, mikä saa ainakin minut epäröimään, koska toivoisin, että miehen kanssa voisi vitsailla ja hassutella. Hymyilevä mies on minusta selvästi kiinnostavampi kuin kasvot peruslukemilla oleva mies.
https://www.menaiset.fi/parinvalinta
Silti te naiset valitsette ekana tuimakatseisen pahiksen.
Nämä on just näitä. Älä kuuntele mitä nainen sanoo, vaan katso mitä hän tekee. Pätee muuten miehiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Miehet oli myös komeusjärjestyksessä. Kun infoa on vain ulkomuoto, valitaan kaunein/komein. Tämän huomaa tositv:ssä myös.
Eikö se ole ihan loogista?
Nsnsn kirjoitti:
Vain miehillä oikeus syödä isoja annoksia ja muita herkkuja, mies saa myös olla lihava mutta nainen oo, koska silloin haukutaan siideruvalaaksi tms..
Lisäksi miehille ykkösasia on ulkonäkö ja missä asennossa tykkää seksistä, aina vaan se seksi ja seksuaalisuus menee kaiken edelle ja se ulkonäkö
Alussa kyllä, mutta ei sekään loputtomiin kanna. Kyllä naisesta pitää luonnettakin löytyä että haluan sen pitää. Naisilla on ehkä sitten toisinpäin, mutta kyllä sielläkin pitää koko paketin toimia. Vaikka olisi kuinka mukava ja ihana mies, ei siitä mitään tule jos seksi ei kerta kaikkiaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miten paljon deittailukulttuuri on muuttunut 10 vuodessa. Suhteen laadusta ei voi päätellä, mikä suhde on kyseessä, vaan siitä pitää sopia. Monien tapailu samanaikaisesti on myös yleistynyt ja jos muusta ei sovita, oletuksen pitää olla, että toinen tapailee muitakin.
Tämä. Varsinkin se on tuntunut (ja tuntuu edelleen) oudolta että kun suhde on jo sen verran vakiintunut ja vakavakin, että treffailua on jo hyvän aikaa takana (useampi viikko/kk) ja suhteeseen kuuluu myös jo seksiä, niin silti mies voi hyvinkin juosta "vieraissa" ja sen pitäisikin olla ihan ok.
Tuntuu että täällä Suomessa on vihdoin alettu treffailla samaan tyyliin kuin jenkeissä eli rennosti ja ei heti niin tositarkoituksella, mutta jostain kumman syystä täällä pinnalliseen sinne-tänne-treffailuun kuuluukin seksi suunnilleen ekoilla treffeillä.. Edelleenkään ei siis osata tutustua ihmisiin ja viettää kivaa iltaa rennosti vaan ennen oltiin liiankin sitoutumishaluisia ja ekatkin treffit otettiin todella vakavasti ja nyt kun siitä on päästy, niin sitten ollaankin yhtälailla yksitotisesti tiettyä asiaa vailla, mutta haussa ei ole parisuhde vaan irtoseksi. Miksi täällä (ekojen) treffien pitää johtaa aina johonkin ja on niin kamala kiire? Miksi "se jokin" ei voi olla vaan uudet treffit ja uusi kiva ilta yhdessä ilman sen suurempaa/muuta päämäärää? Missä on kaikki rentous ja mihin on niin kamala kiire?
Ei miestä ole niin vaikea lukea, me emme ole niin monimutkaisia kun naiset. Jos olette tapailussa noin pitkällä ja mies silti juoksentelee muissa naisissa, se tarkoittaa että et ole miehelle riittävä pitkän aikavälin kumppaniksi, etkä tule olemaan. Se on hyvin yksinkertaista. Mies kyllä pysähtyy sitten kun kunnolla kolahtaa jonkun kanssa. Joillakin miehillä tällaista ei tule koskaan.
Lpukkaavatainakin kirjoitti:
Miehet ovat yllättävän ilkeitä kuten täälläkin saa huomata, loukkaavaat ja sanovat että ovat vaan "rehellisiä", nainen ei saisi syödä paljon mitään ja naisen on juostava kymmenen kilsan lenkkejä joka päivä
Nainen saa tehdä ihan miten haluaa, mutta jos turpoaa muodottomaksi niin eipä se oikein viehätä. Sellaista on elämä.
Vierailija kirjoitti:
Ekassa/tokassa viestissä pyydetään kahville.
Pitäisi ensin kirjotella hieman, jotta näkisi, että kannattaako edes tavata livenä. Mutta kun miehet "ei etsi kirjekavereita".Ulkonäkö on miehille ainoa asia millä on merkitystä. No iällä vähän myös. Itsellä väheni matchit kun ikä alkoi kolmosella.
Vähän pitäis viittiä panostaa että nainen kiinnostuu.
Vois panostaa vähän oikeaan ihmisten kohtaamiseen kirjoittelun sijasta, niin ehkä niitä parejakin syntyisi.
Alue: Aihe vapaa
Sinulla on varmasti omiakin kavereita valmiiksi, joten miksi haet tuntematonta miestä kaveriksi yhtään minnekään? Siksi, että loppujen lopuksi sinäkin haet muuta kuin kaveruutta, mutta haluat ensin pidemmän tutustumisjakson. Kyllähän se kaveruus ja ystävyyskin sitten sisältyy parisuhteeseen, jos sinne asti päästään. Harva mies kuitenkaan on kiinnostunut tutustumaan tuntemattomaan naiseen kaveripohjalta, koska se alue heidän elämässään on jo kunnossa, ainakin siinä kunnossa mikä heille riittää. Sinun paras toivosi on varmaan tosiaan siinä, että mies löytyy porukoista joissa muutenkin vietät aikaa ja ehdit rauhassa tutustua. Niinhän ne kumppanit on ennen löydetty ja löydetään vieläkin, nettideittailu on vähän erilainen eläin, sekin tuottaa nykyään paljon pariskuntia mutta se ei sovi kaikille.
Tulinen ihastuminen on harhaista jos ei ole koskaan tavattu kasvotusten, mutta sitten kun ollaan muutaman kerran nähty, se on jo ihan luonnollista. Se syntyy jos on syntyäkseen. Onhan se tietysti kurjaa jos kumpikin ei ole samalla sivulla, mutta sellaista se treffailu nyt vaan on.