Lue keskustelun säännöt.
Olen introvertti ja someton "outo" nainen.. mistä voisi löytää puolison?
28.05.2020 |
Olen introvertti ja someton "outo" nainen.. mistä voisi löytää puolison?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Olen etsinyt itsestäni riippumattomasta syystä vakavaa parisuhdetta.
Sellainen osoittautunut sietämättömän vaikeaksi.
Olen itse 54 vuotias, hyvä kuntoinen katseen kestävä mies.
Tapaamiani naispuolisia henkilöitä olen jotunut toteamaan että jäljellä olevat henkilöt osoittatuneet moniaongelmaisiksi.
Seuraavassa luetteloa:
- mielenterveysongelma, epävakaa käytön ja pelottavakin
- joku fyysinen sairaus josta jäämässä tai jäänyt eläkkeelle, kunnoton
- ylipaino
- päihdeongelma niin paha että ei elämänhallintaa
- käsittelemätön aiempi suhde
- partnerin kunnioituksen puute
- jatkuvat irto suhteet
-tupakkaa / nuuskaa menee tolkuttomasti
Mikä eteen mistä löytyy tavallinen suomalainen nainen jolla ei yllä olevia ongelmia?
Mee muualle uliseen ja opettele yhdyssanat!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Intorvertit eivät tarvitse puolisoa. Hehän aina mainostavat sitä, miten väsyvät toisen ihmisen seurassa.
Kuka sellaisen kanssa jaksaisi elää ja asua yhdessä, saati sitten olla avioliitossa vuositolkulla.
Jotkut ihmiset ovat sidottuja pyörätuoleihin koko elämänsä, joillakin on jokin muu vakava sairaus.
Harvemmin heilläkään on elämänkumppania, vaan elävät, kärsivät ja kokevat kaiken aina yksin.
Aina yksin.
Ja sitten joku helvetin introvertti tulee palstoille itkemään, että voi voi, mistä löytäisin kumppanin.
Hän on kaikin puolin täysin terve fyysisesti ja kysymys on vain siitä, että tyyppi itkee sitä, ettei kukaan tule hänen oven taakseen pyytämään häntä loppuelämän kumppaniksi.
Jotain järkeä näihin juttuihin.
Jos ei voi muuttaa omaa henkistä maailmaansa, mikä on paljon helpompaa kuin esim. tehdä pyörätuolissa olevasta kävelevä ihminen, saa totta tosiaan sen intorverttiytensä kanssa pysyä yksin niin elämässä kuin kuolemssakin.
Vierailija kirjoitti:
Intorvertit eivät tarvitse puolisoa. Hehän aina mainostavat sitä, miten väsyvät toisen ihmisen seurassa.
Kuka sellaisen kanssa jaksaisi elää ja asua yhdessä, saati sitten olla avioliitossa vuositolkulla.
Jotkut ihmiset ovat sidottuja pyörätuoleihin koko elämänsä, joillakin on jokin muu vakava sairaus.
Harvemmin heilläkään on elämänkumppania, vaan elävät, kärsivät ja kokevat kaiken aina yksin.
Aina yksin.
Ja sitten joku helvetin introvertti tulee palstoille itkemään, että voi voi, mistä löytäisin kumppanin.
Hän on kaikin puolin täysin terve fyysisesti ja kysymys on vain siitä, että tyyppi itkee sitä, ettei kukaan tule hänen oven taakseen pyytämään häntä loppuelämän kumppaniksi.
Jotain järkeä näihin juttuihin.
Jos ei voi muuttaa omaa henkistä maailmaansa, mikä on paljon helpompaa kuin esim. tehdä pyörätuolissa olevasta kävelevä ihminen, saa totta tosiaan sen intorverttiytensä kanssa pysyä yksin niin elämässä kuin kuolemssakin.
Toisin sanoen introvertti ei ole sinulle sopiva kumppani. Vaikeus on siinä, miten kaksi toisilleen sopivaa introverttia löytävät toisensa ja tavan pitää yhtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intorvertit eivät tarvitse puolisoa. Hehän aina mainostavat sitä, miten väsyvät toisen ihmisen seurassa.
Kuka sellaisen kanssa jaksaisi elää ja asua yhdessä, saati sitten olla avioliitossa vuositolkulla.
Jotkut ihmiset ovat sidottuja pyörätuoleihin koko elämänsä, joillakin on jokin muu vakava sairaus.
Harvemmin heilläkään on elämänkumppania, vaan elävät, kärsivät ja kokevat kaiken aina yksin.
Aina yksin.
Ja sitten joku helvetin introvertti tulee palstoille itkemään, että voi voi, mistä löytäisin kumppanin.
Hän on kaikin puolin täysin terve fyysisesti ja kysymys on vain siitä, että tyyppi itkee sitä, ettei kukaan tule hänen oven taakseen pyytämään häntä loppuelämän kumppaniksi.
Jotain järkeä näihin juttuihin.
Jos ei voi muuttaa omaa henkistä maailmaansa, mikä on paljon helpompaa kuin esim. tehdä pyörätuolissa olevasta kävelevä ihminen, saa totta tosiaan sen intorverttiytensä kanssa pysyä yksin niin elämässä kuin kuolemssakin.
Toisin sanoen introvertti ei ole sinulle sopiva kumppani. Vaikeus on siinä, miten kaksi toisilleen sopivaa introverttia löytävät toisensa ja tavan pitää yhtä.
Vaikka eihän sen toisen tietenkään ole pakko olla introvertti, mutta hänen täytyy ymmärtää sellaista piirrettä.
Hei! Te "somettomat" ette ole somettomia koska olette täällä, tämä on sosiaalinen media, eli some. Joo, ihan oikeasti on! Täällä kirjoitellaan toki osaksi nimettömänä, mutta silti tämä on se some.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin introvertti tarvitsee kumppania tai aviopuolisoa ja vielä vähemmän lapsia?
Ainahan ne täällä itkevät, etteivät jaksa ihmisiä, eivät halua olla ihmisten kanssa, eivät halua että kukaan tule koskaan käymään vieraisilla.
Eivätkä halua koskaan mennä mihinkään juhliin, illanistujaisiin, tai yhteisiin menoihin.
Kuinka sellainen ihminen sietää jatkuvasti kotonaan miestä tai naista tai jopa lasta.
Hänhän väsyisi välittömästi kiihkeään toimivaan perhe-elämään, jossa pitää osallistua lasten syntäpäivän vieraisiin, vanhempain iltoihin sun muihin pakollisiin menoihin.
Olen tällä palstalla saanut käsityksen, että introvertit inhoaa muita ihmisiä syvästi, keskusteluja ja yhteisiä aterioita ja jopa työpaikkojen neuvotteluja palavereitakin.
Jos introvertti hankkii perheen, niin minusta tuntuu että hän tämän palstan viestin mukaan, joutuisi hyvin nopeasti jonnekin laitokseen rauhoittavaan hoitoon. koska ei kestä eikä jaksa muita ihmisiä.
Olen introvertti, suhteeton ja perheetön, mutta se ei tarkoita, että vihaisin/inhoaisin ihmisiä, en vihaa, ja lapsista pidänkin, mutta ei se tarkoita sitä, että haluaisin miehiä tai lapsia kotiini, koska kaipaan todellakin paljon rauhaa. Pidän juhlista, varsinkin niiden järjestämisestä eikä inua häiritse olla rajoitettua aikaa huomion keskipisteenä(vaikka omilla syntymäpäivillä, puhetta/esitelmää pitäessä), mutta tuskin jaksaisin kovin kauan filmitähtenä tai poliitkkona jatkuvaa huomiota, ja sitä että että ventovieraat kuvittelevat heillä olevan oikeuksia minun suhteeni. Palaveritkin onnistuvat, vaikka useimmissa tapauksissa ovatkin lähinnä tylsiä - olen kiinnostunut uusista asioista vaikken niin ihmisistä olisikaan.
Jokainen on yksilö! Osa introverteista haluaa puolison, osa viihtyy koko elämänsä sinkkuna. Osa introverteista nauttii sosiaalisista tilanteista (vaikka väsyy niistä), osa ei nauti. Jne.
Olen introvertti ja someton nainen. Miehiä olen löytänyt baarista, kavereiden kautta, kerran kirjaston lukusalista, kaupasta, jopa puiston penkiltä... Rohkeasti vaan ulos ja hymyile. Hymy vetää puoleensa. (Varmaan monen sortin kulkijaa, mutta joku niistä voi olla hyvä tyyppikin!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ota sitä puolison löytämistä mitenkään elämäntehtäväksesi. Elä elämääsi rauhassa ja jos sopivan ihmisen tapaat jonka kanssa kemiat käyvät yksiin, niin siinä on mahdollisuus.
Sen samanhenkisen ihmisen tapaamisen todennäköisyyksiä voit parantaa käymällä esim. harrastuksissa, jotka sinua kiinnostavat.
No, tässä on se ohje, jonka mukaan olen elänyt ja nyt 46-vuotiaana yksin koronaeristyksessä, alkaa käydä hermoon. Lisäksi reilu nelikymppisenä oli todella ahdistavat pari vuotta, kun surin sen, etten koskaan saa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Olen etsinyt itsestäni riippumattomasta syystä vakavaa parisuhdetta.
Sellainen osoittautunut sietämättömän vaikeaksi.
Olen itse 54 vuotias, hyvä kuntoinen katseen kestävä mies.
Tapaamiani naispuolisia henkilöitä olen jotunut toteamaan että jäljellä olevat henkilöt osoittatuneet moniaongelmaisiksi.
Seuraavassa luetteloa:
- mielenterveysongelma, epävakaa käytön ja pelottavakin
- joku fyysinen sairaus josta jäämässä tai jäänyt eläkkeelle, kunnoton
- ylipaino
- päihdeongelma niin paha että ei elämänhallintaa
- käsittelemätön aiempi suhde
- partnerin kunnioituksen puute
- jatkuvat irto suhteet
-tupakkaa / nuuskaa menee tolkuttomasti
Mikä eteen mistä löytyy tavallinen suomalainen nainen jolla ei yllä olevia ongelmia?
Samaa olen huomannut. Ja täällä älähdyksistä ja niiden ylänuolista päätellen on kalikka kolahtanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen etsinyt itsestäni riippumattomasta syystä vakavaa parisuhdetta.
Sellainen osoittautunut sietämättömän vaikeaksi.
Olen itse 54 vuotias, hyvä kuntoinen katseen kestävä mies.
Tapaamiani naispuolisia henkilöitä olen jotunut toteamaan että jäljellä olevat henkilöt osoittatuneet moniaongelmaisiksi.
Seuraavassa luetteloa:
- mielenterveysongelma, epävakaa käytön ja pelottavakin
- joku fyysinen sairaus josta jäämässä tai jäänyt eläkkeelle, kunnoton
- ylipaino
- päihdeongelma niin paha että ei elämänhallintaa
- käsittelemätön aiempi suhde
- partnerin kunnioituksen puute
- jatkuvat irto suhteet
-tupakkaa / nuuskaa menee tolkuttomasti
Mikä eteen mistä löytyy tavallinen suomalainen nainen jolla ei yllä olevia ongelmia?
Täällä on yksi, mutta en halua yhdyssanavirheistä miestä, sori. Olen kyllä varattukin. Löysin oman puolisoni harrastusten parista.
Täällä on jo mainittukin, että introverttiys ei ole sosiaalista kyvyttömyyttä tai ujoutta, joten mitä jos lähtisit etismään paikkakuntasi sinkkujen iltoja tai sinkkujen tapaamisia? Tietysti nyt korona-aikaan niitä kauheasti järjestetä, mutta ehkäpä sitten rajoitusten purkujen jälkeen?
Oma mieheni on supersosiaalinen ja meillä meni pari vuotta siihen, että löydettiin se kuuluisa puolitie, jossa molemmat pystyivät elämään. Tarvitsen omaa aikaa ja minun täytyy saada olla yksin ja ladata akkuja yksin, joten mieheni lähtee päivittäin pois kotoa noin tunniksi, jotta voin palautua ja ladata akkuni työpäivän jälkeen. Mies käy kaupassa, lenkillä, kaverillaan yms., hän on supersosiaalinen, niin löytää kyllä sata ja tuhat erilaista käyntikohdetta kodin ulkopuolella. tämä on meille hyvä systeemi ja toimii näin ja minä jaksan sitten omistautua miehelleni illaksi ja nauttia hänen seurastaan. Että kyllä intorvertti ja ekstroverttikin voi löytää yhteisen sävelen.Ekstrovertin täytyy tajuta introvertin tarve yksin vietettyyn aikaan ja introvertin täytyy tajuta ekstrovertin tarve runsaaseen sosiaalisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet monen miehen unelma.
Silti ei isketä...
Miksi olette ilkeitä toisillenne, te tuntemattomat täällä palstalla? Oletteko mielestänne niin kovia jätkiä tai muikkeja kun vittuilette? Nysviä toisia haukkuvat ovat
Teille ei kuitenkaan kelpaa someton tavallinen duunarimies joka ei juurikaan käytä edes alkoa ja kaipaisi seksiä ainakin pari kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Te "somettomat" ette ole somettomia koska olette täällä, tämä on sosiaalinen media, eli some. Joo, ihan oikeasti on! Täällä kirjoitellaan toki osaksi nimettömänä, mutta silti tämä on se some.
Minulle tämä on keskustelupalsta. Niitä oli jo pitkään ennen kuin somesta puhuttiin mitään. Jos keskustelupalstat ja foorumit ovat somea, miksi nimitys tuli vasta näiden facebookkien sun muiden myötä? Oma tuntumani on, että ikäiselleni (noin kolmikymppiselle) näiden ero on selvä, koska olen elänyt molempien kanssa ja nähnyt selkeästi somen tulon, kun taas vanhemmilla ja nuoremmilla internet-kokemus on erilainen eikä kokemus somen erillisyydestä ole niin selkeä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin introvertti tarvitsee kumppania tai aviopuolisoa ja vielä vähemmän lapsia?
Ainahan ne täällä itkevät, etteivät jaksa ihmisiä, eivät halua olla ihmisten kanssa, eivät halua että kukaan tule koskaan käymään vieraisilla.
Eivätkä halua koskaan mennä mihinkään juhliin, illanistujaisiin, tai yhteisiin menoihin.
Kuinka sellainen ihminen sietää jatkuvasti kotonaan miestä tai naista tai jopa lasta.
Hänhän väsyisi välittömästi kiihkeään toimivaan perhe-elämään, jossa pitää osallistua lasten syntäpäivän vieraisiin, vanhempain iltoihin sun muihin pakollisiin menoihin.
Olen tällä palstalla saanut käsityksen, että introvertit inhoaa muita ihmisiä syvästi, keskusteluja ja yhteisiä aterioita ja jopa työpaikkojen neuvotteluja palavereitakin.
Jos introvertti hankkii perheen, niin minusta tuntuu että hän tämän palstan viestin mukaan, joutuisi hyvin nopeasti jonnekin laitokseen rauhoittavaan hoitoon. koska ei kestä eikä jaksa muita ihmisiä.
Miksei tarvitse, kyllä introverttikin oman perheen haluaa, jonka seurassa voi olla oma itsensä. Itse en ole mieheni seurassa lainkaan introvertti, vaikka vieraiden seurassa olenkin, Enkä pysty olemaan oma puhelias ja nauravainen itseni kuin mieheni seurassa. Olen aina vähän lukossa vieraampien ja puolituttujenkin kanssa,
Mieheni on luonteeltaan ekstrovertti ja sopii minulle mainiosti. Hän hoitaa viralliset asiat ja puhepuolen. Saan olla sivussa hiljaa, enkä väsy ihmisistä niin,
Netistä tai tinderistä. Eivät introvertit miehet etsi seuraa baareista tai someta vaan netti on heille paras paikka.
Introvertit ovat jostain avaruudesta, samon ekstrovertit, kummajaisia.
Onneksi olen itse naimissa normaalin naisen kanssa, on välistä hiljaisempaa ja välistä villimpää ja toiminnallisempaa elämää. Yksi lapsi tuossa pyöriin jaloissa ja vuorotellen sitä kuskaillaan harrastuksiin ja osallistutaan niin lapsen koulujuttuihin, kuin kaikkiin suvun juhliinkin.
Eikä se meitä kumpaakaan sen kummemin koskaan rasita.
ELämme normaalia suomalaista perhearkea, jokaisessa perheessä ja elämässä ja elämänvaiheessa on omat ongelmansa, nyt normaalit ihmiset pääsevät niistä normaalisti yli.