Lue keskustelun säännöt.
Ikävöin väkivaltaista ex-miestä. Tiedän, sairasta.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Et sinä häntä ikävöi. Sinulla on vaan yksinäinen hetki.
Lohduttavasti sanottu.. Kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semmoinen pikkuprovo lauantain alkuiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Semmoinen pikkuprovo lauantain alkuiltaan.
Ei ole provo. Nousuhumala.
Millä lailla mies oli väkivaltainen. Provosoituna?
Älä ainakaan kännipuhelua soita sille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liskoaivosi haluaa parhaat geenit....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin väkivaltaa on ikävä.. Eiköhän siinäkin ihmisessä ole jotain hyviä puoliakin joskus ollut ja teidän yhteiset kivat hetket.
Voimia. Viisaasti tehty, että on eksä.
Älä murehdi, minäkin olen tässä kaivannut kusipäistä exääni, josta erosin noin puoli vuotta sitten. Tunteet nousivat voimakkaina pintaan, kun eilen olisi ollut kihlapäivämme. Jostain syystä pää haluaa yksinäisyydessään kullata muistot ja unohtaa ne paskat hetket, joita oli kuitenkin 80% ajasta. Tiedän etten kaipaa itse miestä, vaan jotain mielikuvaa hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävöit sitä, mitä olisit toivonut teillä olevan, ja mitä ehkä olisi voinut olla jos hän olisi ollut toisenlainen. Valitettavasti se ei ollut mahdollista eikä tule olemaan. On hienoa että olet päässyt väkivaltaisesta suhteesta ulos. Kaikkea hyvää elämääsi, ansaitset sen. <3
Vai oisko kyse tästä? Tsemppiä, ansaitset parempaa vaikket itse uskoisi sitä! Olet jo oikealla polulla, kun kyseessä on ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä lailla mies oli väkivaltainen. Provosoituna?
Kaikin tavoin. Löi, kuristi, käytti henkistä väkivaltaa..
Miksi en ole ikinä lukenut ketjua missä nainen kertoo ikävöivänsä ex-miestä koska mies kohteli häntä niin hyvin? Miksi se menee aina näin päin? Eikö hyvä huomaavainen käytös ole tavoittelemisen arvoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä ikävöit suhdetta, et juuri sitä miestä. Anaitset parempaa. Älä siis alistu toisten kynnysmatoksi.
Ole onnellinen että pääsit pois ja olet hengissä.
Minulla oli nuo samat tunteet n 2 vuotta siitä kun erottiin. Sitten ne tunteet lähti.
Mies mm. pakotti aborttiin (henkinen väkivalta), hakkasi vatsaani kun olin vielä alkuraskaudessa, rikkoi vaatteeni päältä kun halusi minut ulos asunnosta repien minut lattiaa pitkin ja vielä lopuksi laittoi naisen hakkaamaan minut lähes tajuttomaksi kun kännissä eron jälkeen kerroin hänelle suorat sanat.
Silti ikävöin häntä mutta se oli vain juuri sitä että ikävöin mitä päässäni ajattelin meidän olevan ja niitä hyviä puolia mitä alkusuhteessa hänessä näin. Luojan kiitos lähdin.
Et sinä häntä ikävöi. Sinulla on vaan yksinäinen hetki.