Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten olette laihtuneet? En onnistu koskaan, +35kg
23.05.2020 |
Toivotonta, aina löydän itseni luovuttaneena. Välillä hyvä päivä ja syön terveellisesti. Eilen kokeilin viime kesän hellevaatteita ja olivat pieniä. Mitä tein v*tutukseen? Normaali ihminen olisi mennyt lenkille jasyönyt salaattia päivän. Minä tein vuoallisen lasagnea lohdutukseksi ja söin 3/4 osan. Sitten marjapiirakkaa puoli vuokaa.
Oli paha alkoholi ongelma ja +15kg ylipaino nousi +35kg ylipainoon. Nyt en juo mutta läski on ja pysyy.
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttävä tämä "vääränlainen ruoka" jankkaaja. Tottakai ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, ettei aterioiden välissä tule nälkä tai napostelun himoa, mutta silti ruoka-addiktiot ovat käytösmalleja. Terassilla on kiva ottaa se vaikkapa siideri (tai mistä pitääkään), kahvilassa kahvin lisäksi marjapiirakka, perjantai-iltaan kuuluu pizza, viikonloppuaamuun runsas (överi) aamupala, leffaan karkit jne. Mitä nyt kukin arvostaakaan.
Pystyn sopivasti syömällä kyllä voittamaan sen fyysisen halun syödä jotain. Napostelun himo, karkinhimo jne katoavat muutamassa viikossa. Mutta se henkinen työstäminen, että pääsee eroon näistä käytösmalleista, onkin ihan toinen juttu.
Eikä kaikesta tietenkään tarvitse päästä eroon, juhlissa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla eikä satunnaiset leffanamitkaan kenenkään hoikkuutta vie. Mutta silti, siinä kohdassa kun sen painon pitäisi pudota, on vaikeaa sinnitellä sen tuskan kanssa, että jokainen ns turha syöminen vie sitä tavoitetta kauemmaksi.
Tämäpä juuri. Ihan tavallisessa arjessa syömisen saa toimimaan kohtuullisesti kyllä säännöllisillä ruoka-ajoilla ja koostamalla ateriat järkevästi oikeista raaka-aineista.
Mutta itsekin olen supersosiaalinen ja tapaan kavereita monta kertaa viikossa. Jos jonnekin menee kylään aina siellä tarjoiluja on. Tai kahvilassa tekee sitten mieli ottaa jotain muutakin kuin kahvi. Eivätkä ne tosiaan noudattele mitään tiukkaa sokeritonta linjaa. Enkä oikeasti ala niin paljoa muuttamaan omaa käytöstäni, että välttelen sosiaalisia tilanteita, jotta voisin syödä tiukasti tietyllä tavalla.
En nyt ylipainoinen ole, mutta ei sellainen 5-10 kiloa hoikempi olemus yhtään haittaisi.
Sinä haluat syödä sitä makeaa, eihän sulla mitään ongelmaa olekaan mielitekojesi kanssa.
Eikä missään ole edes mainittu mistään tiukasta syömisestä. Keksit omiasi.
No, kyllä se minun kriteereilläni menee tiukaksi, jos esim kyläillessä ei voi syödä leivonnaisia (koska apua, hiilarit) tai kaikki pitää koostaa sen rasvan ympärille (sen nimiin te kai vannotte, jotka väitätte että psyykkisiä syömismalleja voi muuttaa ruokavaliolla). Se toimii niin kauan, kun itse vastaa kaikesta ruuanlaitosta, tai tarjolla on buffettityylisesti paljon mistä valita. Mutta ei normaalissa muiden ihmisten kanssa kanssakäymisessä.
Ainoa ratkaisu olisi lakata tapaamasta ihmisiä kahvittelun tai illanistujaisten merkeissä ja nähdä aina tyyliin urheilun parissa (sitäkin kyllä teen). Ratkaisu ei ole syödä punaista lihaa, voita ja oliiviöljyä.
Olen aivan eri kommentoija kuin lainauksissa, mutta siirryttyäni vhh-tyyppiseen elämään, en ole luopunut mistään sosiaalisesta juhlasta, kavereiden tapaamisesta jne. Enkä myöskn ole koskaan ollut nälkäinen.
Ravintoloista löytyy aina sopivaa ruokaa, ja ystävien kesken myös. Tuttavapiirissäni on kyläillessä aina tarjolla salaattia, lihaa ja jotain lisuketta. Niistä löytyy aina jotain herkullista. Voin myös ottaa sen leivoksen (tosin yleensä ei tee mieli), mutta enää se ei laukaise herkuttelunhimoa vaan jatkan taas normaalia syömistä juhlien jälkeen.
Mitä on se normaali ihmisten kanssa kanssakäyminen jolloin ei voi valita mitä syö?
No, meillä ei esimerkiksi lounasravintolassa ole aina puhdasta vhh-vaihtoehtoa. Oikeasti kyse on varmaan siitä, kuinka tiukkaa vhh-linjaa vetää. Jos mennään vaikka burgerille, syön sen yleensä salaatin kanssa, mutta syön kyllä sen sämpylän. Itse syön aika rennosti, painotan kasviksia joka aterialla, hiilareita iltaa kohden ja lepopäivät menee vähemmillä hiilareilla monesti. Oikeastihan mun syöminen ei kyllä enää edes mene vhh-kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttävä tämä "vääränlainen ruoka" jankkaaja. Tottakai ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, ettei aterioiden välissä tule nälkä tai napostelun himoa, mutta silti ruoka-addiktiot ovat käytösmalleja. Terassilla on kiva ottaa se vaikkapa siideri (tai mistä pitääkään), kahvilassa kahvin lisäksi marjapiirakka, perjantai-iltaan kuuluu pizza, viikonloppuaamuun runsas (överi) aamupala, leffaan karkit jne. Mitä nyt kukin arvostaakaan.
Pystyn sopivasti syömällä kyllä voittamaan sen fyysisen halun syödä jotain. Napostelun himo, karkinhimo jne katoavat muutamassa viikossa. Mutta se henkinen työstäminen, että pääsee eroon näistä käytösmalleista, onkin ihan toinen juttu.
Eikä kaikesta tietenkään tarvitse päästä eroon, juhlissa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla eikä satunnaiset leffanamitkaan kenenkään hoikkuutta vie. Mutta silti, siinä kohdassa kun sen painon pitäisi pudota, on vaikeaa sinnitellä sen tuskan kanssa, että jokainen ns turha syöminen vie sitä tavoitetta kauemmaksi.
Sehän on juuri niin vaikeaa kuin sen itselleen tekee.
Jos laihduttamiseen ja hoikkana pysymiseen olisi joku ylivertaisen helppo ja terveellinen tapa, tottahan kaikki lääkäritkin sitä suosittelisivat. Se että jollekulle joku toimii ja tuntuu helpolta, ei vaan oikeasti tarkoita sitä että kaikilla näin olisi. Päteminen on aivan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskemalla laihtuu.
Aamulla ennen kuin juot tai syöt käy vaa'alla.
Punnitse mitä syöt ja juot ja laske kalorit. Syö alle 1000 kcal päivässä.
Pidä ruokapäiväkirjaa. Siihen on kiva merkitä jokaisen päivän paino.
Laihdut 100% varmasti.
Kunnes lopulta nälkävelka tuhoaa kaiken.
Mikä nälkävelka? Jos haluaa laihtua, ei voi ahmia. Itsekuria on oltava. Laihtuminen palkitsee.
Mitä tuokin nyt tarkoittaa?
Paras tapa laihtua on jättää sokerit pois. Itse lipitin viime kesänä mehuvissyjä. Luulin, ettei niissä ollut paljon kaloreita. No, olihan niissä. Syön kunnon kotiruokaa, joskus pizzaakin. Mutta sokerit pois jättämällä olen laihtunut viime kesästä 7 kg. Mittani nyt 172/69.
Itsellä ei vhh toiminut ollenkaan. Jatkuva päänsärky, olo aivan vetämätön ja ainoa mikä oli mielessä, oli että voisipa ahmia sipsiä tms. Kuukauden jaksoin yrittää. Paino ei todellakaan pudonnut, koska syömällä yritin kompensoida väsymystä.
Täysjyvätuotteiden ja ruisleivän kanssa toimii, ihan tavallinen kasvispainotteinen ruokavalio ja lisäksi pätkäpaasto (en ole ehdoton, mutta yleensä menee noin 16/8 rytmillä luontevasti) . Painoa putosi vuodessa 30kg, ja nyt pari vuotta jo pysynyt kilon tarkkuudella samassa. Alkuun vaati itsekuria, nykyään on ihan elämäntapa. Juhlissa, kyläillessä jne syön kyllä kaikkea mitä on tarjolla, karkkiakin kohtuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vegaaninen ruokavalio on todella hyvä tapa muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja kevyemmäksi kunhan ei elä mäkkärin vegeburgereilla. Pelkästään maitotuotteiden pois jättämisellä laihduin itse (normaalipainosta) 6kg ilman mitään kalorien laskemista. Kaikki eläintuotteet aiheuttavat kehossa matala-asteista tulehdustilaa mikä puolestaan edesauttaa kilojen kertymistä. Vegaanina myös valikoima esim. kahviloissa on rajallinen, kaikkia karkkeja ja suklaita mitä eteen tulee ei voi syödä jne, joten herkuttelu vähenee kuin itsestään. Ruokaa tulee laitettua kotona, Vegaanihaasteen reseptipankista hyvää, helppoa ja terveellistä kotiruokaa. Sitten kun vielä pitää huolen että peppu nousee sohvalta päivittäin ja ravintoaineiden saanti on kunnossa (=1 monivitamiini päivässä ja rautalisää silloin tällöin) niin hallussa on terveellinen elämäntapa jolla paino pysyy kurissa pitkällä aikavälillä vaikka välillä herkuttelisikin vönerpitsalla ja kaurajäätelöllä. Kannattaa ainakin kokeilla!
Keto, mutta koska ei helpoin toteutettava niin sanoisin vähähiilarinen.
Täällä huudellaan tutkimusten perään, vaan ei tutustuta mitä on tutkittu.
Kannattaa jättää viljat ja peruna pois, korvata se vaikka vihreillä pavuilla ja parsakaalilla. JOS tulee nälkä niin lisää rasvaa (voita) pysyy nälkä poissa.
Hiilareissa (pasta, leipä, puuro) on oikeasti se huono puoli, että se tekee kylläiseksi ja kohta sulla on kiljuva nälkä ja heikko olo ja sitten haluat sitä sokeria ja äkkiä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että älä tee mitään muutoksia, jos et ole valmis pitämään siitä kiinni loppuelämääsi.
Sellaista diettiä ei ole, jota voit toteuttaa 3kk ja palata "entiseen" lihoamatta. Tietty lihoat kilot takaisin, kun sillä "entisellä" ne tulikin.
Toinen joka näläntunteen kanssa kamppailevalle on hyvä, on paasto.
Esim. 8/16 eli syödään 8 h aikana kaikki mitä syödään ja sitten paastotaan 16 h. Tai sitten voi olla 1-2 päivää viikossa pelkällä nesteellä ja syödä muina päivinä normaalisti.
Paaston hyvä puoli on se, että ihminen kun tottuu paastoon niin se täyttyy vähemmästä ja kuluttaa varastoja (näin myös kivikaudella). Huonoksi sen tekee se, että moni epäonnistuu siinä, koska ajattelee että paaston jalkeen on ok, syödä 3 päivän annokset yhtenä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskemalla laihtuu.
Aamulla ennen kuin juot tai syöt käy vaa'alla.
Punnitse mitä syöt ja juot ja laske kalorit. Syö alle 1000 kcal päivässä.
Pidä ruokapäiväkirjaa. Siihen on kiva merkitä jokaisen päivän paino.
Laihdut 100% varmasti.
Kunnes lopulta nälkävelka tuhoaa kaiken.
Mikä nälkävelka? Jos haluaa laihtua, ei voi ahmia. Itsekuria on oltava. Laihtuminen palkitsee.
Mitä tuokin nyt tarkoittaa?
Että ahmimalla ei laihdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttävä tämä "vääränlainen ruoka" jankkaaja. Tottakai ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, ettei aterioiden välissä tule nälkä tai napostelun himoa, mutta silti ruoka-addiktiot ovat käytösmalleja. Terassilla on kiva ottaa se vaikkapa siideri (tai mistä pitääkään), kahvilassa kahvin lisäksi marjapiirakka, perjantai-iltaan kuuluu pizza, viikonloppuaamuun runsas (överi) aamupala, leffaan karkit jne. Mitä nyt kukin arvostaakaan.
Pystyn sopivasti syömällä kyllä voittamaan sen fyysisen halun syödä jotain. Napostelun himo, karkinhimo jne katoavat muutamassa viikossa. Mutta se henkinen työstäminen, että pääsee eroon näistä käytösmalleista, onkin ihan toinen juttu.
Eikä kaikesta tietenkään tarvitse päästä eroon, juhlissa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla eikä satunnaiset leffanamitkaan kenenkään hoikkuutta vie. Mutta silti, siinä kohdassa kun sen painon pitäisi pudota, on vaikeaa sinnitellä sen tuskan kanssa, että jokainen ns turha syöminen vie sitä tavoitetta kauemmaksi.
Tämäpä juuri. Ihan tavallisessa arjessa syömisen saa toimimaan kohtuullisesti kyllä säännöllisillä ruoka-ajoilla ja koostamalla ateriat järkevästi oikeista raaka-aineista.
Mutta itsekin olen supersosiaalinen ja tapaan kavereita monta kertaa viikossa. Jos jonnekin menee kylään aina siellä tarjoiluja on. Tai kahvilassa tekee sitten mieli ottaa jotain muutakin kuin kahvi. Eivätkä ne tosiaan noudattele mitään tiukkaa sokeritonta linjaa. Enkä oikeasti ala niin paljoa muuttamaan omaa käytöstäni, että välttelen sosiaalisia tilanteita, jotta voisin syödä tiukasti tietyllä tavalla.
En nyt ylipainoinen ole, mutta ei sellainen 5-10 kiloa hoikempi olemus yhtään haittaisi.
Sinä haluat syödä sitä makeaa, eihän sulla mitään ongelmaa olekaan mielitekojesi kanssa.
Eikä missään ole edes mainittu mistään tiukasta syömisestä. Keksit omiasi.
No, kyllä se minun kriteereilläni menee tiukaksi, jos esim kyläillessä ei voi syödä leivonnaisia (koska apua, hiilarit) tai kaikki pitää koostaa sen rasvan ympärille (sen nimiin te kai vannotte, jotka väitätte että psyykkisiä syömismalleja voi muuttaa ruokavaliolla). Se toimii niin kauan, kun itse vastaa kaikesta ruuanlaitosta, tai tarjolla on buffettityylisesti paljon mistä valita. Mutta ei normaalissa muiden ihmisten kanssa kanssakäymisessä.
Ainoa ratkaisu olisi lakata tapaamasta ihmisiä kahvittelun tai illanistujaisten merkeissä ja nähdä aina tyyliin urheilun parissa (sitäkin kyllä teen). Ratkaisu ei ole syödä punaista lihaa, voita ja oliiviöljyä.
Olen aivan eri kommentoija kuin lainauksissa, mutta siirryttyäni vhh-tyyppiseen elämään, en ole luopunut mistään sosiaalisesta juhlasta, kavereiden tapaamisesta jne. Enkä myöskn ole koskaan ollut nälkäinen.
Ravintoloista löytyy aina sopivaa ruokaa, ja ystävien kesken myös. Tuttavapiirissäni on kyläillessä aina tarjolla salaattia, lihaa ja jotain lisuketta. Niistä löytyy aina jotain herkullista. Voin myös ottaa sen leivoksen (tosin yleensä ei tee mieli), mutta enää se ei laukaise herkuttelunhimoa vaan jatkan taas normaalia syömistä juhlien jälkeen.
Mitä on se normaali ihmisten kanssa kanssakäyminen jolloin ei voi valita mitä syö?
Aika harvoin tuttavan luona kahvitellessa on lihaa ja salaattia tarjolla. Kyllä se on yleensä suolaista tai makeaa leivonnaista. Jossain illanistujaisissa, jos on kunnon ruuat, toki voi jättää perunan ottamatta.
Sitten sellaiset napostelupöydät ovat yleensä täynnä tyyliin patonkia ja levitettä, karjalanpiirakoita, sipsejä, karkkeja, hyvällä tuurilla joku vihersalaatti. Vähän menee aneemiseksi mennä vaan oleilemaan, ei syömään.
Sen huomaa, että ihmisillä on tietynlainen elämä, missä tietynlaisen ruuan syöminen ei ole ongelma. Mutta omassa elämässäni esim vhh merkitsisi kyllä isoja rajoitteita.
Ja edelleen itselläni ei varsinaisesti ole tarvetta laihduttaa, vaikka vähän hoikempana toki mielelläni olisin. Ylipainoinen en ole.
No tässä on sitten ystäväpiirien sisäisiä kulttuurieroja, nimittäin en muista milloin viimeksi olisin ollut patonki/sipsi/karkkitarjoilujen ääressä. Sen sijaan lihaa, salaattia jne on aina. Viimeksi kaveri teki tortillabuffetin ja otin kaikkea muuta paitsi itse tortillalättyä.
Ja tosiaan sen makean leivonnaisen voin ottaa, enhän kahvittele päivittäin. Jos kahvittelisin päivittäin, kieltäytyisin joinain päivinä kohteliaasti sanoen että laihdutan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttävä tämä "vääränlainen ruoka" jankkaaja. Tottakai ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, ettei aterioiden välissä tule nälkä tai napostelun himoa, mutta silti ruoka-addiktiot ovat käytösmalleja. Terassilla on kiva ottaa se vaikkapa siideri (tai mistä pitääkään), kahvilassa kahvin lisäksi marjapiirakka, perjantai-iltaan kuuluu pizza, viikonloppuaamuun runsas (överi) aamupala, leffaan karkit jne. Mitä nyt kukin arvostaakaan.
Pystyn sopivasti syömällä kyllä voittamaan sen fyysisen halun syödä jotain. Napostelun himo, karkinhimo jne katoavat muutamassa viikossa. Mutta se henkinen työstäminen, että pääsee eroon näistä käytösmalleista, onkin ihan toinen juttu.
Eikä kaikesta tietenkään tarvitse päästä eroon, juhlissa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla eikä satunnaiset leffanamitkaan kenenkään hoikkuutta vie. Mutta silti, siinä kohdassa kun sen painon pitäisi pudota, on vaikeaa sinnitellä sen tuskan kanssa, että jokainen ns turha syöminen vie sitä tavoitetta kauemmaksi.
Tämäpä juuri. Ihan tavallisessa arjessa syömisen saa toimimaan kohtuullisesti kyllä säännöllisillä ruoka-ajoilla ja koostamalla ateriat järkevästi oikeista raaka-aineista.
Mutta itsekin olen supersosiaalinen ja tapaan kavereita monta kertaa viikossa. Jos jonnekin menee kylään aina siellä tarjoiluja on. Tai kahvilassa tekee sitten mieli ottaa jotain muutakin kuin kahvi. Eivätkä ne tosiaan noudattele mitään tiukkaa sokeritonta linjaa. Enkä oikeasti ala niin paljoa muuttamaan omaa käytöstäni, että välttelen sosiaalisia tilanteita, jotta voisin syödä tiukasti tietyllä tavalla.
En nyt ylipainoinen ole, mutta ei sellainen 5-10 kiloa hoikempi olemus yhtään haittaisi.
Sinä haluat syödä sitä makeaa, eihän sulla mitään ongelmaa olekaan mielitekojesi kanssa.
Eikä missään ole edes mainittu mistään tiukasta syömisestä. Keksit omiasi.
No, kyllä se minun kriteereilläni menee tiukaksi, jos esim kyläillessä ei voi syödä leivonnaisia (koska apua, hiilarit) tai kaikki pitää koostaa sen rasvan ympärille (sen nimiin te kai vannotte, jotka väitätte että psyykkisiä syömismalleja voi muuttaa ruokavaliolla). Se toimii niin kauan, kun itse vastaa kaikesta ruuanlaitosta, tai tarjolla on buffettityylisesti paljon mistä valita. Mutta ei normaalissa muiden ihmisten kanssa kanssakäymisessä.
Ainoa ratkaisu olisi lakata tapaamasta ihmisiä kahvittelun tai illanistujaisten merkeissä ja nähdä aina tyyliin urheilun parissa (sitäkin kyllä teen). Ratkaisu ei ole syödä punaista lihaa, voita ja oliiviöljyä.
Olen aivan eri kommentoija kuin lainauksissa, mutta siirryttyäni vhh-tyyppiseen elämään, en ole luopunut mistään sosiaalisesta juhlasta, kavereiden tapaamisesta jne. Enkä myöskn ole koskaan ollut nälkäinen.
Ravintoloista löytyy aina sopivaa ruokaa, ja ystävien kesken myös. Tuttavapiirissäni on kyläillessä aina tarjolla salaattia, lihaa ja jotain lisuketta. Niistä löytyy aina jotain herkullista. Voin myös ottaa sen leivoksen (tosin yleensä ei tee mieli), mutta enää se ei laukaise herkuttelunhimoa vaan jatkan taas normaalia syömistä juhlien jälkeen.
Mitä on se normaali ihmisten kanssa kanssakäyminen jolloin ei voi valita mitä syö?
No, meillä ei esimerkiksi lounasravintolassa ole aina puhdasta vhh-vaihtoehtoa. Oikeasti kyse on varmaan siitä, kuinka tiukkaa vhh-linjaa vetää. Jos mennään vaikka burgerille, syön sen yleensä salaatin kanssa, mutta syön kyllä sen sämpylän. Itse syön aika rennosti, painotan kasviksia joka aterialla, hiilareita iltaa kohden ja lepopäivät menee vähemmillä hiilareilla monesti. Oikeastihan mun syöminen ei kyllä enää edes mene vhh-kategoriaan.
Juu tottakai kaikilla on ne omat haasteet, miten sovittaa itselle paras ja terveellinen ruoka arkielämään. Itse en käy lainkaan lounasravintoloissa, joten ei tuota ongelmaa. Peruslounaani on esim kalkkunanjauhelihaa voissa paistettuna, valtava rasia vihanneksia/salaattia ja chilimajoneesia. Menee kylmänä ja helppo ja halpa valmistaa. Nälkä tulee 6h päästä eikä välissä tarvitse välipalaa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei vhh toiminut ollenkaan. Jatkuva päänsärky, olo aivan vetämätön ja ainoa mikä oli mielessä, oli että voisipa ahmia sipsiä tms. Kuukauden jaksoin yrittää. Paino ei todellakaan pudonnut, koska syömällä yritin kompensoida väsymystä.
Täysjyvätuotteiden ja ruisleivän kanssa toimii, ihan tavallinen kasvispainotteinen ruokavalio ja lisäksi pätkäpaasto (en ole ehdoton, mutta yleensä menee noin 16/8 rytmillä luontevasti) . Painoa putosi vuodessa 30kg, ja nyt pari vuotta jo pysynyt kilon tarkkuudella samassa. Alkuun vaati itsekuria, nykyään on ihan elämäntapa. Juhlissa, kyläillessä jne syön kyllä kaikkea mitä on tarjolla, karkkiakin kohtuudella.
Jos päätä särki sait liian vähän energiaa. Ihmiset pelkää niin paljon käyttää rasvaa, ettei ymmärrä että kun hiilarit poistaa pitäisi rasvaa lisätä reippaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keto, mutta koska ei helpoin toteutettava niin sanoisin vähähiilarinen.
Täällä huudellaan tutkimusten perään, vaan ei tutustuta mitä on tutkittu.
Kannattaa jättää viljat ja peruna pois, korvata se vaikka vihreillä pavuilla ja parsakaalilla. JOS tulee nälkä niin lisää rasvaa (voita) pysyy nälkä poissa.
Hiilareissa (pasta, leipä, puuro) on oikeasti se huono puoli, että se tekee kylläiseksi ja kohta sulla on kiljuva nälkä ja heikko olo ja sitten haluat sitä sokeria ja äkkiä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että älä tee mitään muutoksia, jos et ole valmis pitämään siitä kiinni loppuelämääsi.
Sellaista diettiä ei ole, jota voit toteuttaa 3kk ja palata "entiseen" lihoamatta. Tietty lihoat kilot takaisin, kun sillä "entisellä" ne tulikin.
Toinen joka näläntunteen kanssa kamppailevalle on hyvä, on paasto.
Esim. 8/16 eli syödään 8 h aikana kaikki mitä syödään ja sitten paastotaan 16 h. Tai sitten voi olla 1-2 päivää viikossa pelkällä nesteellä ja syödä muina päivinä normaalisti.
Paaston hyvä puoli on se, että ihminen kun tottuu paastoon niin se täyttyy vähemmästä ja kuluttaa varastoja (näin myös kivikaudella). Huonoksi sen tekee se, että moni epäonnistuu siinä, koska ajattelee että paaston jalkeen on ok, syödä 3 päivän annokset yhtenä päivänä.
Miksi? Miksi ei voi syödä molempia?
Kyllähän se pelkkä puuro voi näin tehdäkin, mutta jos sen leivän tai puuron syö osana tasapainoista ateriaa, sitä nälkää tai heikkoa oloa ei tule.
Minä lasken kaloreita tarkasti esim arkisin (alle 1000 kcal/päivä) ja viikonloppuna syön vähän rennommin. Ihana herkku on esim minttusuklaa Jymy-jäätelö, vain 285 kcal iso purkillinen. 🍦
Joskus syön jopa suklaalevyn kerralla, noin 1000 kcal, ehkä kerran kuukaudessa. 🍫
Kun on laskenut kaloreita, osaa välttää pahimmat kaloripommit.
Näin pysyn ihannepainossani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vegaaninen ruokavalio on todella hyvä tapa muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja kevyemmäksi kunhan ei elä mäkkärin vegeburgereilla. Pelkästään maitotuotteiden pois jättämisellä laihduin itse (normaalipainosta) 6kg ilman mitään kalorien laskemista. Kaikki eläintuotteet aiheuttavat kehossa matala-asteista tulehdustilaa mikä puolestaan edesauttaa kilojen kertymistä. Vegaanina myös valikoima esim. kahviloissa on rajallinen, kaikkia karkkeja ja suklaita mitä eteen tulee ei voi syödä jne, joten herkuttelu vähenee kuin itsestään. Ruokaa tulee laitettua kotona, Vegaanihaasteen reseptipankista hyvää, helppoa ja terveellistä kotiruokaa. Sitten kun vielä pitää huolen että peppu nousee sohvalta päivittäin ja ravintoaineiden saanti on kunnossa (=1 monivitamiini päivässä ja rautalisää silloin tällöin) niin hallussa on terveellinen elämäntapa jolla paino pysyy kurissa pitkällä aikavälillä vaikka välillä herkuttelisikin vönerpitsalla ja kaurajäätelöllä. Kannattaa ainakin kokeilla!
Ei kannata. Terveydellä ei pidä leikkiä.
Tuota 8/16 pätkäpaastoa kokeiltu, ei toimi. Kestää ehkä 2 päivää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttävä tämä "vääränlainen ruoka" jankkaaja. Tottakai ruokavaliolla voi vaikuttaa siihen, ettei aterioiden välissä tule nälkä tai napostelun himoa, mutta silti ruoka-addiktiot ovat käytösmalleja. Terassilla on kiva ottaa se vaikkapa siideri (tai mistä pitääkään), kahvilassa kahvin lisäksi marjapiirakka, perjantai-iltaan kuuluu pizza, viikonloppuaamuun runsas (överi) aamupala, leffaan karkit jne. Mitä nyt kukin arvostaakaan.
Pystyn sopivasti syömällä kyllä voittamaan sen fyysisen halun syödä jotain. Napostelun himo, karkinhimo jne katoavat muutamassa viikossa. Mutta se henkinen työstäminen, että pääsee eroon näistä käytösmalleista, onkin ihan toinen juttu.
Eikä kaikesta tietenkään tarvitse päästä eroon, juhlissa voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla eikä satunnaiset leffanamitkaan kenenkään hoikkuutta vie. Mutta silti, siinä kohdassa kun sen painon pitäisi pudota, on vaikeaa sinnitellä sen tuskan kanssa, että jokainen ns turha syöminen vie sitä tavoitetta kauemmaksi.
Sehän on juuri niin vaikeaa kuin sen itselleen tekee.
Jos laihduttamiseen ja hoikkana pysymiseen olisi joku ylivertaisen helppo ja terveellinen tapa, tottahan kaikki lääkäritkin sitä suosittelisivat. Se että jollekulle joku toimii ja tuntuu helpolta, ei vaan oikeasti tarkoita sitä että kaikilla näin olisi. Päteminen on aivan turhaa.
Lääkärit suosittelevat sitä, mitä heidän on käsketty suositella.
Vierailija kirjoitti:
Tuota 8/16 pätkäpaastoa kokeiltu, ei toimi. Kestää ehkä 2 päivää.
Ap
Vippaskonstit ei auta, jos syö enemmän kuin kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia nauttia makeasta, onhan meillä kielessä sille reseptorit ja jälkiruokia syöty jo Rooman valtakunnan tasavallan aikana ennen ajanlaskumme alkua. Hedelmiä: viinirypäleitä, viikunoita, taateleita, omenia ja aprikooseja sekä rusinoita. Kakkuja tehtiin vehnästä ja hunajasta.
Älytöntä edes puhua ruoista jotka muka jotenkin nollaisivat tämän ihmisen luonnollisen makuaistin.
Mitä enemmän sä ruokit niitä reseptoreita sokerilla niin sitä enemmän ne myös sitä vaatii. Sinun selityksesi on täysin hölmö selitys sille, miksi ihminen ei muka tottuisi elämään ilman sokeripitoisia tuotteita.
Onhan ihmisellä kannabioidireseptoritkin olemassa, mutta ei minun elimistö vaadi kannabista, jotta minun olisi hyvä olla.
Väitänkin että useimmilla, jotka ovat pahasti sokerikoukussa, muut elämän osa-alueet ovat jotenkin vinksallaan.. ehkäpä masennusta, lievää stressiä, joka sitten laittaa ihmisen hakemaan väliaikaista tyydytystä syömällä sitä karkkia tai liian paljon ruokaa. Tähän ei auta muu kuin löytää aivoille jotain muuta tilalle, josta sitä tyydytystä saa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota 8/16 pätkäpaastoa kokeiltu, ei toimi. Kestää ehkä 2 päivää.
Ap
Sinulla on kuvailusi perusteella syömishäiriö. Ihminen jolla on normaali suhde ruokaan pystyy olemaan syömättä. Pystyy pätkäpaastoamaan pitempään kuin 2 päivää (se on eri asia haluaako, mutta pystyy). Pystyy olemaan koko päivän ahmimatta. Ottaa sitä lasagnea pienen annoksen ja lopettaa siihen.
Mikään kuuri tai laihdutuskikka ei tule auttamaan sinua. Tarvitset ammattiapua selvittämään miksi ahmit. Kun se lukko on avattu saat todellisen mahdollisuuden onnistua.
Alue: Aihe vapaa
Mikä nälkävelka? Jos haluaa laihtua, ei voi ahmia. Itsekuria on oltava. Laihtuminen palkitsee.