Lue keskustelun säännöt.
Kysymyksiä raskaudesta, vastatkaa
22.05.2020 |
Olen 25 ja mieheni 26 avioliitto. Olemme päättäneet pikkuhiljaa jättää ehkäisyn pois ja saada lapsen. Kuitenkin olisi muutama kysymys, jotka askarruttavat.
Kuinka helposti tulisin raskaaksi? Kuukautiseni ovat normaalin tasaiset aina ja tulevat joka kuukausi suht. säännöllisesti.
Kuinka kivulias raskaus on? Ei ole kyllä kokemusta, heh. Onko kenelläkään kokemusta siitä, jota kertoa?
Onko elämä raskaana vaikeampaa kuin yleensä ja miten?
Tarvitseeko raskauden aikana tai synnytyksessä ottaa mitään verikokeita ottaa? Veriryhmä on tiedossa ja rauta-arvot ja veriarvot ovat hyvät.
Tarvitseeko miehen tai kenenkään tulla synnytykseen? Se vain jotenkin ahdistaa, jos joku katsoo siinä vieressä, niin kuin elokuvissa.
Kiitos, jos vastaatte mun (ehkä turhiin) huoliin.
Kommentit (25)
Kahteen ensimmäiseen kysmykseen ei kellään ole sulle vastausta. Edes saman naisen kaikki raskaudet eivät ole samanlaisia ja raskautuminenkin voi olla helppoa tai vaikeaa. Kyllä verikokeita otetaan, koska vaikka sun arvot olisi mitä, kun keho kannattelee kahta elämää, mitä vaan voi tapahtua ja sitä on hyvä seurata. Saliin pääsee hoitohenkilökunnan lisäksi just ne, ketä toivot. Synnytyshän on useimmiten sellainen 1-2 vuorokauden rupeama, että ihan kiva jos siinä on rakasta seuraa paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko lapsellista. Jospa kasvaisit vielä vähäsen.
Vierailija kirjoitti:
Kahteen ensimmäiseen kysmykseen ei kellään ole sulle vastausta. Edes saman naisen kaikki raskaudet eivät ole samanlaisia ja raskautuminenkin voi olla helppoa tai vaikeaa. Kyllä verikokeita otetaan, koska vaikka sun arvot olisi mitä, kun keho kannattelee kahta elämää, mitä vaan voi tapahtua ja sitä on hyvä seurata. Saliin pääsee hoitohenkilökunnan lisäksi just ne, ketä toivot. Synnytyshän on useimmiten sellainen 1-2 vuorokauden rupeama, että ihan kiva jos siinä on rakasta seuraa paikalla.
Okei, kiitos vastauksista. :)
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulet raskaaksi kaikki käy luonnostaan. Jokainen raskaus on erilainen ja huom. raskaus ei ole sairaus. Kysy neuvolassa mieltä painavista asioista tai toiselta raskaana olevalta. Kaikki järjestyy. Onnea.
Ei kannata. Raskaus voi olla yhtä tuskaa ja vauva aikakin, sekä siitä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Olen jo lapsesta saakka halunnut olla äiti todellisuudessa. Odottelen vaan, että olen lapsen kasvatukseen varmasti täysin kypsä. Me olemme miehen kanssa varmoja siitä, että tulemme olemaan yhdessä kuolemaan saakka, koska rakkaus tässä suhteessa on huomattava.
Olen varma, että lapsella tai lapsilla tulee olemaan todella hyvä perhe.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulet raskaaksi kaikki käy luonnostaan. Jokainen raskaus on erilainen ja huom. raskaus ei ole sairaus. Kysy neuvolassa mieltä painavista asioista tai toiselta raskaana olevalta. Kaikki järjestyy. Onnea.[/quote
Kyllä raskaus voi olla sairaus tai ainaki tuntua siltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velat: ei tarvitse vastata tähän kun ette asiasta mitään tiedä.
🤏🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Olen jo lapsesta saakka halunnut olla äiti todellisuudessa. Odottelen vaan, että olen lapsen kasvatukseen varmasti täysin kypsä. Me olemme miehen kanssa varmoja siitä, että tulemme olemaan yhdessä kuolemaan saakka, koska rakkaus tässä suhteessa on huomattava.
Olen varma, että lapsella tai lapsilla tulee olemaan todella hyvä perhe.
Kannattaa ottaa huomioon se, että todennäköisesti teidän suhde muuttuu vauvan myötä. Väsymys ja vauvan itku voi aiheuttaa pahojakin riitoja, sekä hormonien aiheuttamat mielialanvaihetelut synnytyksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa alkaisit ottaa asioista selvää vaiheittain lukemalla alan kirjallisuutta. Asteittain siirtyisit syventävämpään teokseen. Pääset portaittain asiaan kiinni opiskelemalla siitä lisää. Kaikkien synnytykset ovat erilaisia ja yhtä pätevää ohjetta ei ole.
Raskaus ei ole sairaus. Aluksi voi olla pahoinvointia, mutta kaikilla ei sitäkään ole. Varmaan otetaan verikokeita oman ja lapsen terveydentilan varmistamiseksi. Synnytykseen ei ole pakko ottaa ketään. Minä olen synnyttänyt kaksi lasta enkä halunnut isää mukaan. Näin pystyin itse keskittymään synnytykseen. Sekin on makuasia.
Minulla synnytykset olivat nopeita. 1. 2,5 tuntia ja toinen 1 tunnin. Ei ehtinyt tulla aika pitkäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Olen jo lapsesta saakka halunnut olla äiti todellisuudessa. Odottelen vaan, että olen lapsen kasvatukseen varmasti täysin kypsä. Me olemme miehen kanssa varmoja siitä, että tulemme olemaan yhdessä kuolemaan saakka, koska rakkaus tässä suhteessa on huomattava.
Olen varma, että lapsella tai lapsilla tulee olemaan todella hyvä perhe.
Kannattaa ottaa huomioon se, että todennäköisesti teidän suhde muuttuu vauvan myötä. Väsymys ja vauvan itku voi aiheuttaa pahojakin riitoja, sekä hormonien aiheuttamat mielialanvaihetelut synnytyksen jälkeen
Ollaan otettu huomioon jokseenkin. Sovittiin, että ei anneta minkään tulla meidän suhteen väliin, ei hormonien, eikä minkään. :) Hyvä olo, kun turhasta en ala riitelemään.
Ei sitä voi tietää kuinka nopeasti teillä tärppää, mutta olette nuoria ja jos yrityksiä on oikeaan aikaan niin tod. näk. muutaman kuukauden sisällä. Se että hedelmöitys onnistuu ei kuitenkaan riitä vaan 12 raskausviikkoon saakka raskaus on melko hauras ja saattaa mennä kesken luonnollisista syistä. Todennäköisesti tulet viimeistään loppuraskaudesta kärsimään kivuista ja raskaus hankaloittaa liikkumistasi ja jaksamistasi. Synnytys sattuu, mutta lapsi on suuri lahja. Hyvin se menee ja kuten joku aiemminkin sanoi siihen tottuu ja oppii luonnollisesti ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Olen jo lapsesta saakka halunnut olla äiti todellisuudessa. Odottelen vaan, että olen lapsen kasvatukseen varmasti täysin kypsä. Me olemme miehen kanssa varmoja siitä, että tulemme olemaan yhdessä kuolemaan saakka, koska rakkaus tässä suhteessa on huomattava.
Olen varma, että lapsella tai lapsilla tulee olemaan todella hyvä perhe.
Kannattaa ottaa huomioon se, että todennäköisesti teidän suhde muuttuu vauvan myötä. Väsymys ja vauvan itku voi aiheuttaa pahojakin riitoja, sekä hormonien aiheuttamat mielialanvaihetelut synnytyksen jälkeen
Ollaan otettu huomioon jokseenkin. Sovittiin, että ei anneta minkään tulla meidän suhteen väliin, ei hormonien, eikä minkään. :) Hyvä olo, kun turhasta en ala riitelemään.
Näin väittää joka ikinen nainen aina. Lapsen saannin jälkeen itket palstalla sikamiehestä ja kotitöistä.
Ensimmäisen raskautumisen kanssa meillä meni 2-vuotta. Toinen raskaaksi tuleminen tapahtui ensimmäisellä yrittämisellä. Siihen kuinka kauan kestää tulla raskaaksi ei siis voi sanoa yhtään mitään
Toisilla raskaus kivuliaampaa kuin toisilla. Liitoskivut ja todella vahva närästys (tällöin joutuu nukkumaan jopa yöt istuma-asennossa) yleisiä raskausoireita.
Verikokeita otetaan jatkuvasti. Hemoglobiini otetaan useimmilla neuvolakäynneillä. Sokerirasitustestit ja labrat vaativat isompia verinäytteidrn ottamista.
Kenenkään ei tarvitse tulla synnytyssaliin jos et niin halua. Itselläni ensimmäinen synnytys kesti yli 30 tuntia ja olisin ollut erittäin pettynyt jos en miestäni synnytyssaliin olisi turvaksi saanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raskaus ja synnytys on kuulepas pientä siihen 18-vuoden elättämiseen ja kasvattamiseen verrattuna.
Älkää lisääntykö, ennen kuin tämä on sisäistetty
Olen jo lapsesta saakka halunnut olla äiti todellisuudessa. Odottelen vaan, että olen lapsen kasvatukseen varmasti täysin kypsä. Me olemme miehen kanssa varmoja siitä, että tulemme olemaan yhdessä kuolemaan saakka, koska rakkaus tässä suhteessa on huomattava.
Olen varma, että lapsella tai lapsilla tulee olemaan todella hyvä perhe.
Kannattaa ottaa huomioon se, että todennäköisesti teidän suhde muuttuu vauvan myötä. Väsymys ja vauvan itku voi aiheuttaa pahojakin riitoja, sekä hormonien aiheuttamat mielialanvaihetelut synnytyksen jälkeen
Ollaan otettu huomioon jokseenkin. Sovittiin, että ei anneta minkään tulla meidän suhteen väliin, ei hormonien, eikä minkään. :) Hyvä olo, kun turhasta en ala riitelemään.
Näin väittää joka ikinen nainen aina. Lapsen saannin jälkeen itket palstalla sikamiehestä ja kotitöistä.
Ihan varmasti en itke. :)
Mun mies on luvannut kuunnella minua, jos hermostun jostain yllättäen.
Ilmeisesti et ole käyttänyt hormonaalista ehkäisyä? E-pillereiden lopettamisen jälkeen voi mennä aikaa, että kierto palautuu.
Oma kokemukseni on, että liitoskivut olivat kivuliaimpia. Selkää särki loppuraskaudesta. Mutta riippuu ihan naisesta ja raskaudesta.
Verikokeita otetaan. Testataan sukupuolitaudit ja veriryhmä. Jos olet saanut verensiirron tai veresi on rh-, käyt vasta-ainetestissä. Rauta-arvot putoavat raskausaikana varmaan kaikilla, sitä seurataan pitkin raskautta ottamalla verikoe sormenpäästä.
Ketään ei tarvitse ottaa synnytykseen, mutta miehellekin lapsen syntymä on ainutlaatuinen kokemus ja hän voisi olla huolehtimassa siitä, että voit synnytyksessä olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvin. Ensisynnyttäjänä saatat synnyttää pitkäänkin.
Wtf