Lue keskustelun säännöt.
Vaikuttaako keneenkään muuhun tämä lisääntynyt valoisuus negatiivisesti?
22.05.2020 |
Usein puhutaan siitä, kuinka suomalaiset masentuvat syksyllä lisääntyvän pimeän myötä, sekä myös alkukevään loska-aikana, kun kaunis luminen talvi vaihtuu sohjoon ja tienvarsilta paljastuviin koirankakkakasoihin. (Ja vähälumisilla alueilla tuo kausimasennus usein jatkuukin keskeyttämättömänä syksystä kevääseen.)
Mutta minulla on toisin: tälläkin hetkellä, kun aurinko paistaa suoraan kirkkaalta taivaalta ”vielä” näin iltakuudeltakin, en jaksaisi tehdä *mitään*. Olen yrittänyt tehdä lähtöä kauppaan jo tuntikausia, mutta aurinko on armoton. Helle ei ole koskaan ollut minulle ongelma, ja rakastan mm. suomalaista kesäyötä, mutta tuo valon määrä...
Voiko oikeasti olla olemassa ihmisiä, jotka ovat ”herkkiä” valolle? Ei tarvitse olla edes niin kirkas päivä kuin tänään, mutta vähänkin kun tilassa tai ulkona on enemmän valoa, joudun siristämään silmiäni. (Näytänkin kesäaikaan lähes koko ajan vihaiselta ja/tai väsyneeltä.)
Löytyykö palstalta ketään muuta, jota suora auringonpaiste ja kirkas valo ihan inhottaa? Alan olla jo väsynyt olemaan näin väsynyt...
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole koskaan kuullut kevätväsymyksestä? Ei mikään harvinainen juttu.
Voiko kevätväsymys todella jatkua koko kevään ja kesän?
Voin yleensä huonosti huhti-elokuun. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kehenkään tuntemaani.
Päinvastoin: nyt on mieli korkealla ja jaksaa tehdä vaikka mitä kun on valoisaa ja lämmintä.
Mulla on V-käyrä niin korkealla keväisin valon takia, että verisuoni taitaa poksahtaa päästä. :D
Minä olen valoherkkä, kotona en hirveämmin valoja pidä päällä ja aurinko on s**tanasta. Aina pitää aurinkolasit olla
Ainakin on tutkittua, että monella mt-potilaalla kevät ja valo on se pahin aika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä toinen. Helpottaa elokuussa kun illat alkavat pimenemään. Tavallaan rakastan valoisia kesäöitä, mutta valon määrä on armoton ja väsyttää. Muut valittavat kaamosväsymystä, minä valoväsymystä :D
Oon paniikkihäiriöinen ja mulla ainakin keväisin tulee herkemmin kohtauksia. Nukun myös muutenkin huonosti ja tarvitsisin nukkumiseen täyden pimeyden, viileyden ja pari tuntia rauhoittumiseen.
Valo kai jotenkin yliaktivoi hermostoa enkä meinaa rauhoittua millään. Kuuma suora auringonpaiste myös tuntuu iholla pahasti kihelmöivänä, ihankuin iion pinnalla kävelisi ja kihelmöisi tuhansittain ryömiviä ötököitä. Koetan liikkua mahdollisuuksien mukaan varjommalla.
Vaikka on pimennysverhot niin valo herättää viimeistään kuudelta.
Oon jo lapsesta asti ns herännyt eloon syksyllä kun viilenee ja pimenee, toimin ja saan aikaan aina eniten silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole koskaan kuullut kevätväsymyksestä? Ei mikään harvinainen juttu.
Voiko kevätväsymys todella jatkua koko kevään ja kesän?
Voin yleensä huonosti huhti-elokuun. Ap
Niin no, se kevätväsymys taitaa tarkoittaa todellakin vain kevättä, kun ihminen ei ole vielä tottunut valoon. Myös masentuneet voivat usein huonommin keväisin. Mutta sulla on siis kevät- ja kesäväsymys, koska et siedä valoa. Lienee harvinaista, mutta tuskin ainutlaatuista. Kai sulla on kotona pimennysverhot?
Jos minulta kysytään niin ikuinen syksy olisi ihanaa :)
Valo, kuumuus ja kesä.. ihan hirveää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Tavallaan kesän tulo on ihana asia ja haluaisin vain iloita siitä, mutta kun on niin pahuksen raskasta! :D
Joo. Vaikea nukahtaa ja kun lämpötila tästä nousee, alkaa lähes päivittäinen lievä päänsärky ja ärtymys. Ja en ole lihava, kun joku kuitenkin kehoittaa laihduttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös masennuksen ja ahdistuksen tunteita ja uupumusta enemmän keväällä kuin syksyllä pimeään aikaan. Kesäaikaan olen vähän levollisempi ja vähemmän väsynyt, vaikka minullakin vaikea saada unta tarpeeksi, kun on valoisaa illalla ja aamulla.
Minut valoisuus saa aluksi hyvin uupuneeksi ja sitten kun siihen tottuu niin mennäänkin aina ihan ylikierroksille. Ei silleen normaalisti ja kivasti anna vähän lisää energiaa vaan laukaisee tosi helposti manian. Tai ennen toimivaa lääkitystä lähdettiin usein laukalle, nyt näyttäisi pysyvän melko hyvin hallinnassa, vaikka vieläkin tuntuu aika duracellpupulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän sama. Rakastan kesää, mutta voi luoja kun saisi nukkua jossain bunkkerissa. Tai ylipäänsä saisi luonnonvalon blokattua niin että sitä olisi vaan siellä ulkona.
Kaikkein pahinta on keväällä jos on vielä luntakin, kun valo lisääntyy räjähdysmäisesti. Kun lehti tulee puuhun, ihan pikkuisen helpottaa. Juhannuksen jälkeen sitten vielä lisää, tosin sitten kelit muuttuu usein kosteiksi, tai viimeistään elokuussa ja sekin on kamalaa.
Syksy ja talvi on ihanaa, kun voi ihan luvan kanssa vaan kykkiä kotona ja olla rauhassa. Tuntuu että tuo jatkuva valo VAATII että tee jotain tee jotain teejotaiteeteeteetee.
Minulla on mt-taustaa, siis masennusta. Pahimpana kesänä makasin sisällä verhot kiinni ja unimaski silmillä, kun pelkäsin että menen valosta psykoosiin, niin pahalta se tuntui.
Inhoan valoista aikaa. Minulla on ihosairaus joka ei kestä suoraa auringonvaloa, joten joudun rasvaamaan ja peittämään itseni ulos mennessä. Pimennysverhot on kotona joka huoneessa. Illalla istuskelen ulkona kun aurinko ei enää paista.
Tykkään valoisista päivistä, mutta iltavirkkuna valoisat illat ovat tuskaa. Saan unta vasta yhden aikaan, mutta herätys on 5.30. Pimennysverho ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen. Helpottaa elokuussa kun illat alkavat pimenemään. Tavallaan rakastan valoisia kesäöitä, mutta valon määrä on armoton ja väsyttää. Muut valittavat kaamosväsymystä, minä valoväsymystä :D
Ihanaa kuulla etten ole ainoa (ja onhan meitä jo useampi ilmoittautunutkin)!
Ja silläkin uhalla, että kuulostan hörhöltä, niin minusta pimeydessä on myös omanlaistansa ”taikaa”. Ulkomailla kesäyöt ovat ihania, kun kaupungin valot loistavat pimeyttä vasten – mutta on samalla myös lämmin! (Toki, kuten aloitusviestissä sanoin, ovat Suomen kesäyöt myös jees, sellainen meidän ”oma juttu”.)
Mutta syksyn ja talven pimeyttä todella rakastan; pääsee keho ja mieli rauhoittumaan päivän töiltä illan pimetessä. Kesän kirkkaudessa olo on liian ”alaston”. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole koskaan kuullut kevätväsymyksestä? Ei mikään harvinainen juttu.
Voiko kevätväsymys todella jatkua koko kevään ja kesän?
Voin yleensä huonosti huhti-elokuun. Ap
Niin no, se kevätväsymys taitaa tarkoittaa todellakin vain kevättä, kun ihminen ei ole vielä tottunut valoon. Myös masentuneet voivat usein huonommin keväisin. Mutta sulla on siis kevät- ja kesäväsymys, koska et siedä valoa. Lienee harvinaista, mutta tuskin ainutlaatuista. Kai sulla on kotona pimennysverhot?
Juu, pimennysverhot ja sälekaihtimet, mutta eivät nekään blockaa 100% luonnonvalosta, valitettavasti. Kuten joku muukin jo totesi, saisipa vain nukkua jossain bunkkerissa. :D Olen hulluimpina hetkinäni miettinyt josko teippaisi jätesäkit ikkunoiden eteen, ettei sieltä pimennysverhojen reunoilta karkaisi ne pienetkään valonkaistaleet.
Asunnossani on näistä varotoimista huolimattakin kesäisin niin valoisaa, ettei minun tarvitse pitää valoja päällä ollenkaan (muuta kuin vessassa). Ap
Etkö ole koskaan kuullut kevätväsymyksestä? Ei mikään harvinainen juttu.