Epäilen että vanhempani ovat sukua toisilleen
Meissä lapsissa on useampia sairauksia, joissa virhegeeni pitää saada kummaltakin vanhemmalta.
Vanhemmat ovat samalta paikkakunnalta mutta sukuselvitys on hankalaa koska isoisän isää ei tiedetä.
Tunnistaako nämä kaupalliset geenitestit jos vanhemmat ovat esim. pikkuserkkuja keskenään?
Kommentit (36)
Onko sillä jotain väliä? Jos niin on, vahinko on jotapahtunut eikä sille voi enää mitään. Kannattaako sen vuoksi antaa niitä geenitietoja jonnekin ulkomaalaisille yrityksille jotka tekevät niillä ties mitä?
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä jotain väliä? Jos niin on, vahinko on jotapahtunut eikä sille voi enää mitään. Kannattaako sen vuoksi antaa niitä geenitietoja jonnekin ulkomaalaisille yrityksille jotka tekevät niillä ties mitä?
no tottakai asia kiinnostaa ja lapsella on oikeus tietää asiasta. mitähän muut niillä geenitiedoilla tekee, ihmettelen.
luulen että suomalaiset ovat vähän varpaisillaan dna tutkimuksien kanssa koska sukurutsa on ollut hyvin yleistä suurilapsisten perheissä. myös minun.
Luojan kiitos vanhempani ovat eri puolilta Suomea. Ei tarvi pähkäillä moista.
Ylläreitäkin sattuu. Vanhempani syntyivät eri puolilla suomea ja kohtasivat helsingissä opiskellessaan. Myöhemmin sukuselvityksessä selvisi, että isän juuret olivat lähtöisin samalta kylältä jossa äitini perhe asui. Eivät ole kuitenkaan läheistä sukua.
Kaikilla meillä on yhteisiä esi-isiä. Esi-isien määrä kasvaa eksponentiaalisesti joka sukupolvessa taaksepäin. 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128 256, 512... Yksittäisen esi-isän vaikutus on nopeasti kokonaisuudessa olematon.
Tiedän perheen jossa serkukset avioituivat ja saivat monta lasta. Perheessä on ainakin seitsemää eri perinnöllistä sairautta.
Kuningatar Elisabet ja puolisonsa prinssi Philip ovat pikkuserkkujen lapsia ja toistakin sukuhaaraa sukua keskenään. Terveitä lapsia ovat saaneet.
Riippuu mistä geenivirheestä on kysymys. Voivat olla kahta eri sukua joilla on sama geenivirhe. Ja ei tuota isoisoisää saa selvitettyä kuitenkaan.
Pieni kylä, pienet piirit.
Ei tuolle mitään voi. Kyllähän noita selvittää voi mutta jos eivät ole edes pikkuserkkuja niin mielestäni sukulaisuus on jo tarpeeksi kaukainen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla meillä on yhteisiä esi-isiä. Esi-isien määrä kasvaa eksponentiaalisesti joka sukupolvessa taaksepäin. 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128 256, 512... Yksittäisen esi-isän vaikutus on nopeasti kokonaisuudessa olematon.
Mitä se tähän liittyy? Aika paljon suurempi riski että pikkuserkkujen lapsi saa saman resessiivisen sairausgeenin kummaltakin vanhemmalta kuin jos on yhteinen esiäiti jossain 1500-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Pieni kylä, pienet piirit.
Ei tuolle mitään voi. Kyllähän noita selvittää voi mutta jos eivät ole edes pikkuserkkuja niin mielestäni sukulaisuus on jo tarpeeksi kaukainen.
Eihän se nimenomaan ole tarpeeksi kaukainen jos jälkeläinen on sairas tuon sukulaisuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla meillä on yhteisiä esi-isiä. Esi-isien määrä kasvaa eksponentiaalisesti joka sukupolvessa taaksepäin. 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128 256, 512... Yksittäisen esi-isän vaikutus on nopeasti kokonaisuudessa olematon.
Mitä se tähän liittyy? Aika paljon suurempi riski että pikkuserkkujen lapsi saa saman resessiivisen sairausgeenin kummaltakin vanhemmalta kuin jos on yhteinen esiäiti jossain 1500-luvulla.
Me olemme kaikki toisillemme moninkertaisesti sukua. Pikkuserkkujen lapset ei ole sitä paitsi sen sairaampia kuin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos vanhempani ovat eri puolilta Suomea. Ei tarvi pähkäillä moista.
Mulla ja miehellä on sama kantaäiti muinaisessa Karjalassa.
Ai, kun minäkin rupesin miettimään , mitä minun esiäiti puuhasi joku torstaipäivä Viipurissa tai kauempana Venäjällä. NUoruudessa vielä, oliko mielessä joku Igor, jonka ansiosta minäkin olen nyt olemassa Varsinais-Suomessa.
Mitä serkumpi, sitä herkumpi.