Lue keskustelun säännöt.
Miten luopua ajatuksesta että seksi olisi koskaan enää hyv
20.05.2020 |
Olen kohtuullisessa avioliitossa, jossa on ongelmansa. Suurimmasta osasta on mahdollista päästä yli. Viimeinen selvittämätön ongelma, joka tuskin koskaan oikenee on seksi.
Me emme kohtaa toisiamme sängyssä. Puolison mielestä seksi on hyvää, minä en nauti siitä kuin aniharvoin. Jossain vaiheessa mietin jopa eroa, mutta se tuntuisi kurjalta. Siispä olen alkanut tehdä surutyötä sen ajatuksen hyväksymiseksi, ettei seksi toisen ihmisen kanssa tule koskaan olemaan elämässäni hyvää. En tule kohdatuksi tavalla, josta oikeasti nauttisin.
Suurimmaksi osaksi en mieti asiaa, mutta välillä melkein itkettää.
Kommentit (8)
Me olemme puhuneet asiasta, eikä kyse ole siitä, ettei mies osaisi hieroa oikeasta kohdasta tai jotain muuta vastaavaa. Meidän välillämme ei vain koskaan ole ollut minkäänlaista kiimaa tai flirttiä, en ole koskaan tuntenut hänen haluavan minua naisena, ei koskaan katso halukkaasti, ei kosketa halulla.
Tämä ei haittaa miestä lainkaan, hänelle on ihan ok vaikka seksi minun kanssani olisikin vähän tylsää. Minä taas en saa henkisesti mitään meidän seksistä, fyysisesti se voi olla lämmintä ja turvallista.
Tämä ongelma meillä on aina ollut - mutta niin moni muu asia oli kunnossa, että suhde eteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elävältä hautaaminen on sun kohtalosi, ja olet tekemässä sitä aivan itse. Älä syytä miestäsi siitä. Voit myös hakea muutosta, äläkä laita sitäkään miehesi syyksi, vaan ota omalletunnolllesi.
Vierailija kirjoitti:
Elävältä hautaaminen on sun kohtalosi, ja olet tekemässä sitä aivan itse. Älä syytä miestäsi siitä. Voit myös hakea muutosta, äläkä laita sitäkään miehesi syyksi, vaan ota omalletunnolllesi.
En syytä häntä, mutta en tiedä, mitä tehdä. Olen puhunut, olemme käyneet yhdessä terapiassa, olen käynyt yksin seksiterapeutilla ja yksilöterapiassa. Minulla on ongelma, minä olen ongelma.
Kohteletko itse miestä niinkuin haluaisit että hän kohtelee sinua? Näytätkö hänelle että hän on haluttu? Että onko todellisuudessa vika molemmissa ja sen takia yleinen tunnelma teidän suhteessa laimea? Koska on vaikea kuvitella että toinen jaksaisi olla intohimoinen jos toinen tekee surutyötä. En tietenkään suhteestanne paljoa tiedä...
Katsotko sinä miestä halukkaasti? Kosketatko halulla?
Niinpä.
Projisoit miehen tunteiksi omia tunteitasi.
Menkää tantrakurssille ja harjoitelkaa toisen rakkaudellista kohtaamista, lupaa olla se mikä on ja vastavuoroisuutta. Veikkaan että sinulla on lukkoja siinä miestä miehelläsikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohteletko itse miestä niinkuin haluaisit että hän kohtelee sinua? Näytätkö hänelle että hän on haluttu? Että onko todellisuudessa vika molemmissa ja sen takia yleinen tunnelma teidän suhteessa laimea? Koska on vaikea kuvitella että toinen jaksaisi olla intohimoinen jos toinen tekee surutyötä. En tietenkään suhteestanne paljoa tiedä...
Minä yritän, yritän kaikkeni, mutta en varmasti pysty. Ihan suhteemme alussa halusin juuri häntä, mutta mies ei minua. Hän ei uskaltanut sanoa asiaa ääneen. Meni monta vuotta, mies alkoi jossain vaiheessa haluta.
En tiedä miten voisin pakottaa tunteita, mutta yritän silti. Teen teknisesti asiat, en tunne mitään.
Tästä on siis puhuttu, mies sanoi ettei oikeasti minua halunnut lainkaan.
Puhuminen olis se ensimmäinen asia, jotta asia selviäisi. Mutta arvelen , ettet uskalla.. Vaikea sanoa siis , paitsi että et tee mitään mitä et itse halua, ja kerrot mitä itse haluat.. Huoh. Miestä pitää oikeasti ohjastaa ja opetta kunnolla. Ja jos ei usko, ei sitten hänellekkään...mitään.