Olen mustasukkainen lapsistani :(
Sanon täällä suoraan vaietun ja nolonkin tunteen. Erottu ja miehellä on uusi kiva oloinen nainen, joka lämpimästi toivottaa lapset aina tervetulleiksi heille jne. Järki sanoo, että on lasten etu ja että mun tulisi olla iloinen asiasta. Mutta olen hirveän mustis! Pelkään, että yhteys omiin lapsiin pienenee ja menetän äitiyttäni. He luovat suhteen ja perhe-elämää. Heillä keskenään hyvää ja kivaa.
Miten käsittelen tätä asiaa? Kaipaan tukea.
Kommentit (54)
Tuo on normaalia. On myös hyvä merkki tunnistaa omia tunteitaan. Tuntisin varmasti tilanteessasi samoin. Ei kai tuohon auta kuin psyykata itseään suhtautumaan positiivisesti. Lapsillesi sinä olet kuitenkin äiti, sille paikalle ei muut pääse :)
Huojentavaa. Jotenkin hävettää tunteeni. Nainen vielä sanoi minulle, että olisi mukava jos lapset viettäisi enemmän aikaa heillä. Kirpaisi. Ap
Olet aina se ainoa ja oikea äiti lapsillesi. On inhimillistä olla mustasukkainen tilanteessasi, mutta älä huolehdi. Olet korvaamaton. :)
Vierailija kirjoitti:
Olet aina se ainoa ja oikea äiti lapsillesi. On inhimillistä olla mustasukkainen tilanteessasi, mutta älä huolehdi. Olet korvaamaton. :)
Olen kuitenkin myös työssä käyvä, välillä väsynyt, normaali vajaavainen äiti. Jos toisen kanssa on mukavampaa? :-/
Ap
Mä olen eronnut, exällä on uusi ihana puoliso, joka on mun lapsille hyvä "kolmas aikuinen". Mä en jostain syystä ole ikinä ollut mustasukkainen ja mulla on vain lämpimiä ajatuksia hänestä. Lapset on viikko/viikko ja viihtyvät hyvin isällään. Se on mun mielestä tosi kiva ja tärkeää!
Mä olen lasteni äiti, aina. He rakastaa mua, kuten isäänsäkin. Kukaan ei vie mun paikkaa, mutta on tosi upeaa, että "vieras" nainen hyväksyy mun lapset osaksi elämäänsä ja antaa heille lämpöä ja huolenpitoa.
Ajattele asiaa lastesi kautta, älä itsesi?
Kannattaa myös muistaa että nainen ottaa myös sinua huomioon käytöksellään. Vaikka muiden lapset olisi kuinka ihania niin ne rasittaa ihan eri tavalla kuin omat. Hän on varmasti myös tietoisesti päättänyt että ei aio olla se inhottava uusi äitipuoli. Useampi luotettava aikuinen. on rikkaus lapsen elämään ja vahvistaa äidin ja lapsien suhdetta, ei heikennä. Yritä nähdä positiiviset puolet ja myös yritä nähdä uuden naisen asenne myös palveluksena sinua kohtaan, jonka nainen on sinunkin vuoksesi päättänyt tehdä. En tarkoita siis siksi että sinun pitäisi tuntea jotain kiitollisuutta, vaan ensisijaisesti siksi että kokisit että tämä ihminen ei yritä omia ja ”varastaa” itsensä vuoksi vaan auttaa ja helpottaa kaikkien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet aina se ainoa ja oikea äiti lapsillesi. On inhimillistä olla mustasukkainen tilanteessasi, mutta älä huolehdi. Olet korvaamaton. :)
Olen kuitenkin myös työssä käyvä, välillä väsynyt, normaali vajaavainen äiti. Jos toisen kanssa on mukavampaa? :-/
Ap
Mitä sitten, vaikka toisen kanssa on mukavampaa? Vanhemmuus ei ole mukavuuskilpailu tai mikään muukaan kilpailu. Sinä olet sinä, exän uusi on eri ihminen. Sinä et muutu häneksi, eikä hän sinuksi. Älä pidä lapsiasi tyhminä! Sä olet heidän äiti, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen eronnut, exällä on uusi ihana puoliso, joka on mun lapsille hyvä "kolmas aikuinen". Mä en jostain syystä ole ikinä ollut mustasukkainen ja mulla on vain lämpimiä ajatuksia hänestä. Lapset on viikko/viikko ja viihtyvät hyvin isällään. Se on mun mielestä tosi kiva ja tärkeää!
Mä olen lasteni äiti, aina. He rakastaa mua, kuten isäänsäkin. Kukaan ei vie mun paikkaa, mutta on tosi upeaa, että "vieras" nainen hyväksyy mun lapset osaksi elämäänsä ja antaa heille lämpöä ja huolenpitoa.
Ajattele asiaa lastesi kautta, älä itsesi?
Minä niin yritän. Lapset on mulle kaikki kaikessa. Haluaisin elää koko heidän lapsuuden heidän kanssa enkä jakaa toiselle. Se sattuu. Ajatella että lapsi herää toisen kainalossa ja toinen saa iltahalia. Surullinen olo itsellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet aina se ainoa ja oikea äiti lapsillesi. On inhimillistä olla mustasukkainen tilanteessasi, mutta älä huolehdi. Olet korvaamaton. :)
Olen kuitenkin myös työssä käyvä, välillä väsynyt, normaali vajaavainen äiti. Jos toisen kanssa on mukavampaa? :-/
Ap
Tämä toinen ihminen ei ole yli-ihminen. Monesti vertaamme omia heikompia puoliamme toisen ihmisen hyviin puoliin, ja se on todella epäreilu asetelma. Älä tee niin itsellesi. On tärkeää, että olet oma inhimillinen itsesi, myös se luo turvaa lapsillesi, usko tai älä. :) Oman esimerkkisi kautta lapsesi ymmärtävät, että hekin saavat olla välillä väsyneitä ja vajavaisia, ja silti täysin rakastettuja. Olet paras mahdollinen äiti omille lapsillesi. :)
Vierailija kirjoitti:
Huojentavaa. Jotenkin hävettää tunteeni. Nainen vielä sanoi minulle, että olisi mukava jos lapset viettäisi enemmän aikaa heillä. Kirpaisi. Ap
Pidä ohjat käsissäsi ja kiinni sovituista tapaamisista.
Voihan se olla kiva nainen, mutta voi olla myös osaltaan mustasukkainen ja yrittää olla "parempi" kuin sinä.
Luultavasti huokaisee syvään, kun lapset taas palaavat oman äidin luokse.
Toisaalta voi olla mukava ja lapsirakas tyyppi. Silloinhan on vain plussaa, että lapsilla on hyvä olla myös isän luona. Iloitse hyvillä mielin ja nauti omasta ajasta - ja haistele uusia tuulia, miehillä tai ilman :)
Tuskin havittelee äidin paikalle, mutta erotilanteessa(kin) on lasten etu, että elämän aikuissuhteet ovat turvallisia.
Ilkeä äitipuoli olisi paljon ikävämpi tilanne lapsille, niitä on ihan riittämiin.
Vaikka olisit rapajuoppu tai narkkiäiti, lapset sinut valitsisi koska tahansa kivan toisen aikuisen sijaan. Muista että tiedän syvempää yhteyttä ei pysty kukaan katkaisemaan. Ja kun uusi nainen saa oman lapsen exsäsi kanssa, ei hän tulipalosta sun lapsia ekana pelasta.
Ajattele, kuinka onnellisessa asemassa lapsesi ovat! Vieras aikuinen suhtautuu heihin lämpimästi. Tuo ei todellakaan ole mikään automaatio. Sinä olet aina ÄITI! Ei oikeaa äitiä kukaan korvaa, eikä ole tarkoituskaan.
Tulee mieleen, että suret menetettyä kuvaa ydinperheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisit rapajuoppu tai narkkiäiti, lapset sinut valitsisi koska tahansa kivan toisen aikuisen sijaan. Muista että tiedän syvempää yhteyttä ei pysty kukaan katkaisemaan. Ja kun uusi nainen saa oman lapsen exsäsi kanssa, ei hän tulipalosta sun lapsia ekana pelasta.
Juuri näin! Hyvin sanottu!
En halua avata omaa aihetta, joten kysyn tässä. Mitä mieltä olisitte jos äitipuoli jo ennen lasten tapaamista sanoisi, että haluaa lasten lopulta pitävän myös häntä äitinään?
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, kuinka onnellisessa asemassa lapsesi ovat! Vieras aikuinen suhtautuu heihin lämpimästi. Tuo ei todellakaan ole mikään automaatio. Sinä olet aina ÄITI! Ei oikeaa äitiä kukaan korvaa, eikä ole tarkoituskaan.
Tulee mieleen, että suret menetettyä kuvaa ydinperheestä.
Niin varmaan suren. Hakivat lapset, lähtevät kauppaan ja ruuanlaittoon yhdessä. Lämmintä ja mukavaa yhdessäoloa hyvissä puitteissa.. Koen että olen hylätty siitä asetelmasta. Ap
Vierailija kirjoitti:
En halua avata omaa aihetta, joten kysyn tässä. Mitä mieltä olisitte jos äitipuoli jo ennen lasten tapaamista sanoisi, että haluaa lasten lopulta pitävän myös häntä äitinään?
Ei hyvältä kuulosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, kuinka onnellisessa asemassa lapsesi ovat! Vieras aikuinen suhtautuu heihin lämpimästi. Tuo ei todellakaan ole mikään automaatio. Sinä olet aina ÄITI! Ei oikeaa äitiä kukaan korvaa, eikä ole tarkoituskaan.
Tulee mieleen, että suret menetettyä kuvaa ydinperheestä.
Niin varmaan suren. Hakivat lapset, lähtevät kauppaan ja ruuanlaittoon yhdessä. Lämmintä ja mukavaa yhdessäoloa hyvissä puitteissa.. Koen että olen hylätty siitä asetelmasta. Ap
Okei. Sulla taitaa olla vielä ero käsittelemättä ja surematta. Olet kenties menneessä kiinni?
Ihan normaalia! Ajattele nyt, olisihan epänormaalia olla tuntematta mitään kateutta tai mustasukkaisuutta. Niistä tunteista huolimatta olet varmasti onnellinen siitä, että lasten on hyvä mennä isänsä luo. Isän luona ei ole kamala äitipuoli, joka koittaa vain ängetä lapset pois, vaan omalta osaltaan yrittää parhaansa mukaan olla mukava. ei se hänellekään välttämättä ole helppoa. Lisäksi osaat varmaan tunteistasi huolimatta nauttia myös vapaasta ajasta?
Ja jep, tietyllä tavalla uskon, että omilla lapsillani oli hauskempaa lapsettoman, energisen ja reippaasti minua nuoremman äitipuolen kanssa kuin minun kanssani. Tämä oli aina järjestänyt mukavaa tekemistä: käynyt askartelukaupassa, ostanut uuden lautapelin, leipoi lasten kanssa herkkuja, kävivät jos jonkinmoisissa tapahtumissa, kun lapset menivät tapaamaan isäänsä. Minä sain sitten sunnuntai-illan kiukuttelut. Isänsä luona lapset eivät osoittaneet kielteisiä tunteita, minä sain ne kaikki. Äitiyden riemuja :)
Tunne mitä tunnet, kunhan aidosti tunnet. Älä yritä tukahduttaa tunteitasi, koska se saa vain pahaa aikaan. Muista, että samaan aikaan voit olla vihainen ja katkera exällesi, mustasukkainen lapsistasi, tunnet inhoa exän uutta kohtaan, ja iloa, onnea, helpotusta, sekä kiitollisuutta siitä, että lapsilla on hyvä suhde isäänsä ja järkevä ja mukava äitipuoli.
On ihanaa kun lapsilla on hyviä aikuisia ympärillä. Äiti on aina äiti, vaikka isän uusi olisi minkälainen supernanny tahansa. Voit olla tyytyväinen tilanteeseen , mustasukkaisuus ei kannata.
En tiedä miten käsittelet, mutta reaktiosi on aivan normaali.