Erikoinen tapahtuma Helsingissä tai harvinainen ainakin
Tuntematon ihminen alkoi puhumaan mulle metroasemalla. Juttu luonnistui ihan hyvin ja katkes kun metroni tuli.
Siis selvinpäin oli tämä ihminen.
Tätä ei tapahdu kuin kerran kymmeneen vuoteen!
Kommentit (7)
Mua ahdistaa olla metroasemalla. Ja Helsinki muutenkin.
Täh? Minä maalainen jouduin vielä viime syksynä usein odottelemaan junaa ja siellä asemalla usein joku halusi jutella kanssani, siis tavalliset suomalaiset keski-ikäiset tuntemattomat ihmiset.
Jaa. Liikut kai sitten harvoin, tai muuten on käynyt hyvä/huono tuuri. Itse en ole kauhean avoin persoona, mutta kyllä mullekin ihmiset Helsingissä ovat puhuneet esim. kaupoissa, dösäpysäkillä, jonoissa. Väsynyttä sterotypiaa.
Voihan hitto, olen rikkonut etikettiä usein.
Bussia, ratikkaa tai metroa odotaessa, kahvilan jonossa, yleensä jos joutuu jonottamaan ... älkää mestatko minua.
Mulla tulee pian 20 vuotta täyteen Helsingissä, niin alan tottua tähän täkäläiseen tuntemattomien kanssa jutteluun, joka yleensä EI ole a) urkintaa, b) juoruilua, c) hyväksikäyttöyritys, d) uskonnollinen käännytysyritys, e) poliittinen käännytysyritys.
Tottuminen on kestänyt näin kauan, koska olen kotoisin syvältä Sisä-Suomesta, missä oli vain noita lajeja, pahantahtoisia tai jotenkin häiriintyneitä keskustelunavauksia. Helsingissä taas on sellaista normaalia ihmisten small talkia jostain ratikan reittimuutoksesta tai pormestarin toilailuista. Yhden kerran iski jehovat kimppuuni kadulla, mutta muuten olen saanut olla rauhassa. Mutta kauan se tosiaan otti, että sillä tavalla rentoutui ihmisten seurassa.
Bussissa, junassa ja ratikassa tapahtuu useammin. Miksiköhän?
Tää ois kiva kun näin kävis useamminkin.