Puolisolla syöpä, onko muita?
Puolisoni sai syöpädiagnoosin n. puoli vuotta sitten. Takana on pitkät hoidot ja edessä vielä pidempi toipuminen.
Tämä kaikki on tietenkin vaikuttanut parisuhteeseen, ymmärrettävästi. Yritetään palata normaaliin arkeen pikkuhiljaa, mutta läheisyys on vähäisempää.. ei olla edes suukoteltu yli kahteen kuukauteen, koska korona. Halataan kyllä välillä, mutta jotenkin vaivautuneesti eikä se tunnu luonnolliselle kuten ennen. Ennen tätä kaikkea läheisyys oli meidän juttu. Hellittiin toisiamme sen mikä kerettiin.
Välillä tuntuu et oon kauhean itsekäs, kun kaipaan sitä tuttua ja ihanaa rakkautta ja luonnollisuutta. Nyt tässä tilanteessa täytyy kuitenkin omat toiveet ja tarpeet laittaa hyllylle, koska tietenkin sitä ymmärtää tilanteen. Mutta ei se pois vie sitä etteikö olisi ikävä sitäkin.
Pelottaa ehkä eniten se, että jääkö meidän välit näin etäisiksi vai palaako asiat ennalleen ajan kanssa. Onko täällä muita läheisiä, miten teillä on parisuhde kantanut?
Kommentit (22)
Korona on kyllä pirun huono tekosyy olla suukottelematta kun asutaan samaa taloutta.
Elätte kuitenkin yhdessä vaikka korona?
Puoliso ei halua pussailla, pelkää koronaa. Minun mielestä se on outo, koska yhdessä asutaan. Se tässä ahdistaakin, koska jotenkin välillä tuntuu, että korona on vain tekosyy sille ettei tarvitse suukotella...?
Meillä mies on sairastanut syöpää yli 3 vuotta. On leikattu, saanut sädehoitoa, mutta kaikkea ei ole saatu pois, vaan seurataan. Mitään hoitoa ei nyt voi antaa, mutta syöpä ei ole kovin aggressiivinen. Toki on vaikuttanut suhteeseen, tavallaan lähettänyt, mutta myös etöännyttänyt. Seksielämä ei ole, eikä kauheasti läheisyyttä. Ystävä linjalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on sairastanut syöpää yli 3 vuotta. On leikattu, saanut sädehoitoa, mutta kaikkea ei ole saatu pois, vaan seurataan. Mitään hoitoa ei nyt voi antaa, mutta syöpä ei ole kovin aggressiivinen. Toki on vaikuttanut suhteeseen, tavallaan lähettänyt, mutta myös etöännyttänyt. Seksielämä ei ole, eikä kauheasti läheisyyttä. Ystävä linjalla.
JSSAP!
Voimia ap. Olen seurannut sivusta vuosien syöpä taistelua ja sen vaikutusta parisuhteeseen... Toivottavasti puolisosi tervehtyy ja pystytte palaamaan teidän elämään. Jos syöpä/hoidot aiheuttavat tuhoa ja toinen tarvitsee elämässään jatkuvaa apua parisuhde muuttuu helposti hoivasuhteeksi.
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi syöpäistä puolisoa.[/
Parempi ettet ota puolisoa ollenkaan, koskaan ei tiedä milloin osuu omalle kohdalle.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei halua pussailla, pelkää koronaa. Minun mielestä se on outo, koska yhdessä asutaan. Se tässä ahdistaakin, koska jotenkin välillä tuntuu, että korona on vain tekosyy sille ettei tarvitse suukotella...?
Jotenkin ymmärrän puolisoasi, vaikka tilanne on varmasti rankka myös sinulle. Varmaan tauti vienyt niin voimat henkisestikin, että läheisyyskin väsyttää ja korona voi pelottaa, vaikka samassa taloudessa sen kai saa muutenkin. En osaa antaa neuvoja, mutta tuntuu, että sekä sinun että puolisosi tuntemukset ovat ymmärrettäviä tilanteessanne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies on sairastanut syöpää yli 3 vuotta. On leikattu, saanut sädehoitoa, mutta kaikkea ei ole saatu pois, vaan seurataan. Mitään hoitoa ei nyt voi antaa, mutta syöpä ei ole kovin aggressiivinen. Toki on vaikuttanut suhteeseen, tavallaan lähettänyt, mutta myös etöännyttänyt. Seksielämä ei ole, eikä kauheasti läheisyyttä. Ystävä linjalla.
Sama meilläkin, enemmän ollaan ystäviä kuin puolisoita. Seksiä meillä ei ollut hirveästi ennen tätäkään, aina oli joku syy miksei jaksa ja kiinnosta.
Siksi onkin niin ristiriitaiset fiilikset, kun itse kaipaa intohimoa ja läheisyyttä... mutta en oo semmonen et jättäisin toisen, kun on vaikeita aikoja (vaikka mielessä on käynyt).
Paskamainen tilanne.
Jokainen kokee nämä asiat tavallaan. Itse olen taas halunnut läheisyyttä entistä enemmän. Hoitojenkin keskellä seksielämä on vilkkaampaa kuin ennen, kun asiat siirsi aina sinne "sitten joskus". Samassa taloudessa kuitenkin asutaan, joten koronan takia on aivan turha olla suukottelematta tai olematta lähellä, ei sitä voi välttää, jos toinen sen saa ja oma vastustuskyky on nollissa hoitojen vuoksi. Totta kai hoidot ja kuolemanpelko stressaa ja väsyttää ja saatan joskus olla ärtyneempi tai etäisempi. Kyllähän se laittaa punnitsemaan elettyä elämää ja tulevaisuutta, jos sitä on. Onni on kuitenkin hyvä parisuhde, jota olen oppinut arvostamaan entistä enemmän tämän kaiken keskellä, huonossa suhteessa ne negatiiviset asiat varmasti korostuisi ja aiheuttaisi etäisyyttä puolisoon.
Vierailija kirjoitti:
Parempi ettet ota puolisoa ollenkaan, koskaan ei tiedä milloin osuu omalle kohdalle.
Ohis
Miten se syöpäinen puoliso voisi omalle kohdalle osua kun ei ota sellaista?
Kyllä täällä empatiaa riittää, kun osat ovat näin päin.
Jos mies kirjoittaisi ajatuksiaan sairaasta vaimostaan ja miten kaipaa intohimoa ja suudelmia, olisi piru palstalla irti.
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi syöpäistä puolisoa.
Älä ihmeessä vaan ota puolisoa, sinähän voit sairastua syöpään-
Oma mies sai muutama vuosi sitten syöpädiagnoosin. Hänet leikattiin ja sai myöhemmin sädehoitoa. Nyt kolmisen vuotta kulunut ja vielä on testit onneksi olleet puhtaat. Minä otin asian raskaammin, mies on sellainen peruspositiivinen ja hänen kantansa oli, että olisi se iskenyt ennemmin tai myöhemmin. Ainakin omasta mielestä meillä menee ihan hyvin. Olen kyllä itsekin ottanut miehen hoitamisen tosissani, ruuat ja kahvit kannoin sänkyyn ja keksin kaikenlaista mielenpiristystä. Onneksi mies on osannut myös arvostaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä empatiaa riittää, kun osat ovat näin päin.
Jos mies kirjoittaisi ajatuksiaan sairaasta vaimostaan ja miten kaipaa intohimoa ja suudelmia, olisi piru palstalla irti.
Mikä sinun syysi oli kirjoittaa tuollainen kommentti? Mene pois.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei halua pussailla, pelkää koronaa. Minun mielestä se on outo, koska yhdessä asutaan. Se tässä ahdistaakin, koska jotenkin välillä tuntuu, että korona on vain tekosyy sille ettei tarvitse suukotella...?
Syöpähoidot läpikäyneenä sanoisin että tää korona voi hyvin olla se ainoa syy. Ei silloin mieli toimi ihan järkevästi ja asiat saa suhteettomia mittasuhteita. Voimia teille kummallekin <3
Kiitos tuesta! Tää on raskasta aikaa kummallekin, tosin aivan eri rooleissa ollaan. Nyt kun sain asian kerrottua ”ääneen” niin helpotti kummasti. En ole näistä tunteista uskaltanut kovin kertoa kenellekään.
Kyllä tässä varmasti päästään takaisin normaaliin elämään, kaikki on kuitenkin vielä niin uutta. Iso kriisi tää on kummallekin, omalla tavallaan vain.
Kiitos vielä ❤️
Osalla suhde syvenee, osa eroaa. (sivusta)