Jatkuva pelko ja ahdistus on ajaneet mut harhaiseksi
Ei ole ketään kaveria eikä mua hyväksytä täällä missä asun mihinkään porukkaan. Ei edes omaan perheeseen. Pelkään ihmisiä kun en ole hyväksytty samalla lailla kuin muut.
Tätä on vaikea selittää mutta olen huomannut että ajattelen kaikkien tuijottavan mua esim kaupassa ja saan usein paniikkikohtauksia. Henkeä ahdistaa tosi usein ja joudun käyttämään lääkettä siihen.
Varmaan ainoa keino olis muutto pois täältä mutta en ole keksinyt minne. En vaan enää jaksa.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös olosuhteista onko paranoiaa vai totta.
Esim. itse olen melko pitkä nainen (184cm) ja minua kyllä oikeasti tuijotetaan mm. julkisilla paikoilla tai kaupoissa, etenkin iäkkäät mummot ja papat tuijottavat sellainen inhoilme päällä. Ja joskus myös kommentoivat rumaan sävyyn.
Jos erotut jotenkin silmätikkuna taviksesta, kyllä voit hyvinkin olla tarkkailun alla.
Veikkaisin, että ihmiset kuitenkin yleisesti ihailevat pituuttasi. (Ja niillä muilla mielipiteillä voi pyyhkiä takamuksen.) Olet kaunis ja upea ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rauhoitu nyt, et kiinnosta ketään. Tajuat varmaan, että kaikilla on oma elämänsä eikä ne mieti sinua?
Olipa outo kommentti.
Ei ollut. Kiinnität ihan liikaa huomiota itseesi ja muiden suhtautumiseen sinuun. Ei ihmisiä oikeasti kiinnosta. Jos joku katsoo sua, se johtuu 99% varmasti siitä, että satuit osumaan hänen näköpiiriinsä. Silmät kiinni käveleminen on turvallisuusriski. Ryhdy tekemään jotain itseäsi kiinnostavaa ja jätä itsesi ja muiden miettiminen vähemmälle.
- eri -
Kuulkaapas harhaiset ihmiset. Ne katseet, jotka saatte johtuu siitä, että itse katsotte itse oudosti vastaantulijoita ja ne katsoo oudoksuen takaisin. Se, että onko jonkun tukka sekaisin, jäänyt aamumeikit tekemättä tai muuten vaan outo pukeutuminen vaan ei tarkoita YHTÄÄN mitään. Ketään ei oikeasti kiinnosta jonkun randomin naamanilme tai lookki ellei nyt ihan tappajaraivarilta näytä. ETTE ole niin kiinnostavia ihmisiä, että ketään jäisi 0.5 sekuntia pitempään miettimään yhtään mitään. Olen pahoillani..
Tuttu tunne. Valitettavasti en ole keksinyt kuinka päästä näistä itsepintaisista ajatuksista, joten en oikein ole hyvä antamaan neuvoja. Voisithan yrittää hakea mielenterveystoimistosta?