Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Biisiraati!

Vierailija
11.05.2020 |

Peukuta viestiä jos tykkäät kyseisestä biisistä, laita alapeukku jos et tykkää.

Ensimmäinen biisi: Alvaro Soler - La Cintura

Kommentit (7107)

Vierailija
7102/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7103/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpa joku tekisi yhä jotain tälläistä suomeksi.

Vierailija
7104/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija
7105/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija
7106/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7107/7107 |
14.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laulu oravasta 

(tunnetaan myös nimillä Oravan laulu ja Makeasti oravainen) 

on vain 38-vuotiaaksi eläneen kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834–1872) 

kirjoittama runo merkkiteoksesta Seitsemän veljestä. 

 

Runon kauneimpia yksityiskohtia on se, miten Kivi käyttää eläimestä pronominia 

hän. Tarkemmin sanottuna persoonapronomini hän, jota yleensä käytetään vain ihmisistä.

Se tuo pienen oravan lähelle lukijaa ja henkii Kiven sydämellisyyttä, kunnioitusta luontoa ja kaikkea elollista kohtaan.

 

 

Laulu oravasta  ( Aleksis Kivi 1870 )

 

Makeasti oravainen
Makaa sammalhuoneessansa;
Sinnepä ei Hallin hammas
Eikä metsämiehen ansa
Ehtineet milloinkaan. 

 

Kammiostaan korkeasta
Katselee hän mailman piirii,
Taisteloa allans' monta;
Havu-oksan rauhan-viiri
Päällänsä liepoittaa. 

 

Mikä elo onnellinen
Keinuvassa kehtolinnass'!
Siellä kiikkuu oravainen
Armaan kuusen äitinrinnass':
Metsolan kantele soi! 

 

Siellä torkkuu heiluhäntä
Akkunalla pienoisella,
Linnut laulain taivaan alla
Saattaa hänen iltasella
Unien Kultalaan.