Sinä, joka et jännitä liikaa sosiaalisia tilanteita...

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen ettei sosiaalisuus ole mikään outo asia ja ihmisille saa kyllä puhua. Ystävällinen kun on niin asia on aika neutraali ilmiö.

Itse olin ennen epävarma ja sosiaalisesti todella ujo johtuen kiusaamisesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta ja vääristyneestä minäkuvasta. Olen harjoittelemalla päässyt siitä yli. Ajattelen että ystävällisyys on nro yksi, toinen on että parempi on vain olla alusta asti oma itsensä. Harvemmin kahvipöydässä joku random kyselee mitään yksityisasioista, kun joku täällä jännitti mitä jos keskustelu ajautuu siihen. Yleensä puhutaan joko työasioista tai joku saattaa kertoa elämästään jonkun hauskan jutun. Itse juuri eilen hölmöilin thaikuutioni kanssa (pakasteruoka) ja lämmitin täyden tehon sijasta ruokaani mikron ollessa sulatuksella. Omasta tauosta meni lopulta reilu 10 min ruuan lämmitykseen kun ei mennyt ihan putkeen.

Kun vihdoin sain sen ruuan lämmitettyä, istuin muiden seuraan ja totesin vain että ”olipa taas nyt vaikeaa saada oma ruoka lämmitettyä, ...blabla...”

Ja muut vähä naurahtivat ja totesivat tasoa ”no minä jo ihmettelinkin mikä sulla oikei kesti hahhah.” Heittää vaan jotain. Ei toki nyt jos juuri puhutaan muusta asiasta.

tää oli kiva kuulla. oot tyyliin mun puolijumala kun kerrot tällaisia salaisuuksia hehe. mutta mua vaan aina pelottaa se että oon niin sosiaalisesti kömpelö. jos mulle olis käynyt toi sama ruoansulattamisjuttu niin pelkään että istuisin pöytään ja muut puhuu vakavasta asiasta ja sitten viiden minuutin päästä ahdistuneena keksin vasta sanoa tuon "olipa taas nyt vaikeaa saada oma ruoka lämmitettyä" ja sitten se on jo ihan epäsujuva ja hölmö kommentti :D oon jotenkin niin hidas ja se ärsyttää itseänikin ja ahdistaa vielä enemmän kun tiedostan että joitakin myös vaivaa muiden hitaus keskusteluissa

up

up

up

up