Oletteko pyrkineet muuttamaan nykyistä miestänne / kumppanianne?
Jos olette niin miten, millä tavalla ja kuinka? Esim pyrkineet vaihtamaan miehen musamakua, kaveriporukkaa tai harrastusta? Tai muuttaneet miehen hius-, parta- ja pukeutumistyyliä?
Kommentit (12)
En. Meillä oli alusta saakka "sääntönä", että kumpikaan ei yritä muuttaa toista. Siihen sitouduin ja olemme yli 8 vuoden tarkastelun Jälkeen huomanneet, että molemmat ovat päässeet lähemmäs itseään ja sitä kautta paremmiksi ihmisiksi.
Miksi totesin, että siihen sitouduin. Sanotaanko näin, että miehelläni oli monia epäsuotuisia ominaisuuksia, joiden takia kuka tahansa muu olisi juossut karkuun ja lujaa. Huomasin kuitenkin, että hänessä on JOTAIN upeaa sisällään. Silloin mietin, että se kyllä tulee esille, jos on tullakseen, ihan itsestään, hänen halustaan ja rohkeudestaan. Enkä itsekään ollut mikään helppo ihminen. Liekö nytkään, mutta vähemmän m ulkku, kuin ennen.
En mitenkään, olisi huijausta yrittää muuttaa toista. Pidemmän päälle kadottaisi itsensä, sen miehen johon rakastuin. Ja jos kymmenien vuosien päästä tajuaisi, mitä olen tehnyt, niin suhde päättyisi siihen. Sitten olisikin kiva yksinään miettiä, mitä tuli tehtyä. Itse ainakin ajattelen niin, että jollen tämmösenä kelpaa, niin antaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Luulin että oppii kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan ajan kanssa jos olen tarpeeksi pitkämielinen.
Oletko sanonut siitä kertaakaan miehelle? Moni on sellainen että jos on oppinut lapsella ettei tunteita saa näyttää niin ei sitä ite tajua että niistä on lupa kertoa ellei siitä erikseen sano ja tee aloitetta ottamalla ne puheeksi. Keskustelu tunteista oman puolison kanssa on parasta harjoittelua opetella niitä taitoja joita miehelläsi ei ole sillä ei se siemenkään kasva jos sitä ei istuta multaan ja kastele.
Se yritti itse muuttaa itseään "oikeaan suuntaan".
Ei ole tarvetta muuttaa mieheni ulkonäköä, pukeutumistyyliä tai muuta vastaavaa pinnallista. Hän on taas ryhtynyt skeittaamaan näin lähempänä 40v ikää ja käyttää välillä skeittauskenkiä, mitkä ei tietenkään ole mielestäni hänen ikäiselleen imartelevimmat, mutta se on vain pinnallista. Aikuistukoon kun aikuistuu.
Sen sijaan olen yrittänyt muuttaa hänen käytöstapojaan. Esim. opettaa pöytätapoja (kyllä, lähes 40-vuotiaalle miehelle), siivoamista, syvällistä keskustelemista... turhaan. Toisen luonnetta on mahdotonta muuttaa. Se on ikuisuustaistelu, jossa häviät ainoastaan sinä itse, joten lopeta se vielä kun on energiaa panostaa parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Se yritti itse muuttaa itseään "oikeaan suuntaan".
Olen eri mieltä. Tai siis jos vapaasti saa olla ja aikojen kuluessa haluaa oppia ymmärtämään sitä ihmistä kenen kanssa on, niin on pakko kääntyä myös sisäänpäin tarkastelemaan omaa elämäänsä ja tapoja ja näkemyksiään. Jos sieltä ei aidosti löydy mitään kehitettävää, niin hienoa! Itse tosin ihmettelisin, että mitä valmis ihminen täällä tekee. Oppimaan tänne kuitenkin ollaan tultu. Ja jos oikein hyvin käy, niin niistä Opeista pääsee nauttimaan vielä ennen kuolemaa ja jakamaan kaunista tietämystä eteenpäin.
Tietysti olen.
- Aluksi kouluttaminen alkoi sisäsiisteydellä. Meillä ei jätetä roinaa ja astioita ympäri huushollia. Ne korjataan aina pois ja omille paikoilleen. Täällä ei ole kenelläkään omaa piikaa.
- Seuraavaksi ulkoasu. Likaisia ja rikkinäisiä vaatteita ei jätetä lojumaan, eikä pidetä viikkokausia päällä. Ne joko laitetaaan pesukoriin, korjataan, ja/ tai heitetään pois ja hankitaan uudet. Muuten vanhat vaatteet käy, kunhan ovat siistit. Emme ole rääsyläisiä.
- Kommunikointi. Mikäli joku asia painaa mieltä ja ärsyttää, siitä pitää osata puhua. Meistä ei kukaan ole ajatustenlukija. Tiuskiminen, huutaminen ja kiukuttelu eivät ole sallittuja. Pitää osata kertoa, mistä paha olo johtuu. Muuten huonot päivät sallitaan, kunhan niistä puhutaan reilusti. Mykkäkoulu on kielletty kokonaan.
Tässähän näitä tuli jo näin ensi alkuun ...
En. Pidän hänestä juuri sellaisena kuin hän on.
Jokainen nainen joka "muuttaa" miestään, on päästään vialla oleva narsisti. Piste
Olen yrittänyt vähentää hänen pelaamistaan. Pelaa edelleen monta tuntia päivässä, eli en ole kokonaan kieltänyt.
Myös pornon katselua olen käskenyt vähentämään, koska hänellä on siihen liittyen vähän addiktiota, joka haittaa meidän seksielämää.
Olen yrittänyt auttaa häntä kynsien pureskelun lopettamisessa, koska hän ei ole itse kovin aktiivisesti tehnyt mitään asian eteen.
Huomautan hänelle jälkikäteen, jos hän on toiminut epäkohteliaasti sosiaalisissa tilanteissa (esim. apua tarjoavalle myyjälle voi sanoa ei kiitos, sen sijaan että tokaisee EI!)
Sukkia ja boxereita olen pyytänyt vaihtamaan päivittäin, mutta ei ole siihen vielä suostunut :D
Jos mies yrittäisi muuttaa naistaan, olisi mies alistajasikanarsisti.
Naisilla näköjään tämäkin on kaksoisstandardien ansiosta eri asia.
Luulin että oppii kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan ajan kanssa jos olen tarpeeksi pitkämielinen.