Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Etelänapamantereella on ollut sademetsiä - miten se on selitettävissä?

Vierailija
10.05.2020 |

Ennen vedenpaisumusta Maapallolla saattoi olla ilmastoa suotuisammaksi tekevä vesikehä:

https://www.genesispark.com/exhibits/early-earth/atmosphere/

Se selittäisi miksi Etelänapamantereella on ollut sademetsiä:

https://yle.fi/uutiset/3-11288937

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun vedenpaisumus tuli ja lisäksi Maan kiertoakselin paikka muuttui - muuttui merien, maan ja napojen jäätiköiden keskinäinen sijainti.

Ennen vedenpaisumusta nykyisten napajäätiköiden kohdalla on ollut esim. mainitsemaasi sademetsää.

Nyt siinä on kilometrien paksuinen jääkerros.

Vierailija
22/30 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutoksen ansiosta etelänapamannerkin voisi tulevaisuudessa olla sopiva ihmisasutukseen.

Tätä minäkin ajattelen. Miksi pelätä ilmaston muuttumista kun siitä seuraa paljon hyvää. Yksi aluee ehkä muuttuu asuinkelvottomaksi mutta toinen taas asuinkelpoiseksi.

Ongelma ei ole muutos itsessään vaan sen nopeus. Ennen ilmasto lämpeni kymmenien tuhansien, jopa miljoonien vuosien kuluessa, joten eläimet kerkesivät sopeutua muutokseen. Jos nyt sama tapahtuu muutamassa sadassa vuodessa niin lopputuloksena on joukkosukupuutto. Ota huomioon, että ne eläimet jotka miljoonia vuosia sitten elivät noissa olosuhteissa eivät ole enää olemassa.

Joukkosukupuutto antaa tilaa uusille lajeille kuten aiemminkin. Esimerkiksi ihmistä ei olisi olemassa ilman edellistä joukkosukupuuttoa. Tämä planeetta elää jatkuvaa muutosta eikä mikään laji tule elämään ikuisesti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutoksen ansiosta etelänapamannerkin voisi tulevaisuudessa olla sopiva ihmisasutukseen.

Tätä minäkin ajattelen. Miksi pelätä ilmaston muuttumista kun siitä seuraa paljon hyvää. Yksi aluee ehkä muuttuu asuinkelvottomaksi mutta toinen taas asuinkelpoiseksi.

Ongelma ei ole muutos itsessään vaan sen nopeus. Ennen ilmasto lämpeni kymmenien tuhansien, jopa miljoonien vuosien kuluessa, joten eläimet kerkesivät sopeutua muutokseen. Jos nyt sama tapahtuu muutamassa sadassa vuodessa niin lopputuloksena on joukkosukupuutto. Ota huomioon, että ne eläimet jotka miljoonia vuosia sitten elivät noissa olosuhteissa eivät ole enää olemassa.

Dinotkin kerkes sopeutua....Luonto muuttuu ja luonto korjaa. Se menee omallapainollaan ja ei aina poliittisten ihanteiden mukaisesti. Maailma on raaka, sukupuuttoja tulee ja uusia lajeja kehittyy.

Se tää korona saattaa olla luonnon omaa korjausliikettä, hakee muotoa jolla korjaa muutoksia.

Vierailija
24/30 |
10.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mannerlaattojen liikkuminen, pitäisi olla perukauraa. Suomenniemikin on aikojen saatossa liikkunut niin, että se pitkään oli päiväntasaajan korkeudella ja käväisipa eteläisellä pallonpuoliskollakin. Sieltä se on liikkunut nykyiselle paikalleen. Etelämanner oli tietysti ensin Pangeassa (kaikki mantereet yhdessä) suurin piirtein päiväntasaajan korkeudella,  josta se irtautui muistaakseni Uuden Seelannin ja Australian mantereen kanssa omille teilleen ensimmäisinä.

Etelämanner muodostuu muuten tällä hetkellä kahdesta eri mantereesta, joista toinen liikkuu Etelä-Amerikan mukana. 

Vierailija
25/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Gondwana, simppeliä maantietoa.

Vierailija
26/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuvaiheissa oli vain yksi manner

Alkuvaiheessa? Mistä oikein lasket alun? Yksittäismannervaiheita on ollut useita.

Alkuvaiheissa, kuten sanoin

Alkuvaiheita on vain yksi. Miksi väität sen olleen yhden mantereen aikaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en usko, että väitettyä mannerta on olemassa. Ei ole aukottomasti todistettu sen olemassa oloa, pelkkää höttöistä teoriaa esitetään faktana.

Vierailija
28/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mannerlaatat ovat aikojen saatossa liikkuneet. Maapallo oli myös huomattavasti nykyistä lämpimämpi (jopa 5 astetta ehkä enemmän) kiitos mm. ilmakehässä olleiden kasvihuonekaasujen.

Onko siis kasvihuonekaasuissa mitään pelättävää, jos se tuo trooppisen ilmaston myös kylmille alueille?

Pohjoisnavallakin voidaan alkaa viljelemään.

Pohjoisnapa on merta. Toki kalan- levien yms. kasvatusta kutsutaan meriveljelyksi, eli joo, siinä mielessä. Mutta miksi just siellä?

Pari muuta nostoa keskusteluun. Maapallon MAGNEETTISET NAVAT vaihtavat paikkoja. Tämä vaikuttaa kompissiin, eli ilmastoon. Koskaan ei ole tapahtunut siis sitä, että koko pallo pyörähtäisi ympäri niin, että maantieteellinen pohjoisnapa ja etelänapa vaihtaisi paikkoja. 

Joku totesi mantereiden liikkuneen. Tämä on tietenkin totta, mutta nuo löydetyt sademetsät on ajalta, jolloin kyseinen kohta oli Etelänavalla, nyt taitaa olla Antarktiksen reunalla. 

Ilmastonmuutoksen edetessä tietenkin alueita muuttuu suotuisammaksi asumiselle samalla kuin toisia menetetään. Ongelma on vauhti niin kuin joku totesi. Toinen ongelma on infra ja omistusolosuhteet. Esimerkiksi viljelyraja nousee Suomessa pohjoisemmaksi. Halutaanko me ottaa tänne sitten ne Sahelin alueen ihmiset, joiden elinympäristö muuttaa asuinkesvottomaksi? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja Suomestakin löytyy merkkejä tuluvuoritoiminnasta. 

Vierailija
30/30 |
11.05.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mannerlaattojen liikkuminen, pitäisi olla perukauraa. Suomenniemikin on aikojen saatossa liikkunut niin, että se pitkään oli päiväntasaajan korkeudella ja käväisipa eteläisellä pallonpuoliskollakin. Sieltä se on liikkunut nykyiselle paikalleen. Etelämanner oli tietysti ensin Pangeassa (kaikki mantereet yhdessä) suurin piirtein päiväntasaajan korkeudella,  josta se irtautui muistaakseni Uuden Seelannin ja Australian mantereen kanssa omille teilleen ensimmäisinä.

Etelämanner muodostuu muuten tällä hetkellä kahdesta eri mantereesta, joista toinen liikkuu Etelä-Amerikan mukana. 

Mannerlaattojen liikkuminen on peruskauraa, mutta lukeminen opetellaan jo aikaisemmin. Tällä olisi selvinnyt, että sademetsähaivainto on Antarktiksen alueelta, joka oli silloin lähellä etelänapaa. Eli laattaliikunnoilla ei ole tämän kanssa tekemistä. Jos olisi, löyto olisi ihan yhtä vähän kiinnostava kuin se, että Himalajalta löytyy merieläinten fossiileja. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän neljä