Kun mielenterveys kestää juuri ja juuri, mutta ei yhtään enempää
Jos siis nukun yhden yön huonosti, niin seuraavana olen käytännössä toimintakyvytön. Jos stressiä on mahdollisimman vähän, niin selviän jotenkuten arkipäivistä (ruuat, hygienia, lapsen asiat) mutta jos tulee ylimääräistä hoidettavaa, menen ylikierroksille, saatan menettää uneni tai muuten stressaantua hieman liikaa.
Tätä on vaikea selittää lääkärissä, kun kaikki periaatteessa sujuu, mutta ihan juuri ja juuri ja tarkan itsehoidon avulla.
Kommentit (10)
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Tuttu tunne. Sinnittelen oloni kanssa, jos nukun huonosti, on liikaa stressiä tai unohdan yhden lääkkeen välistä niin vainoharhat meinaa iskeä. Hankalaa on hullun elämä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Kai mä voin toisaalta lääkärille kertoa ihan näin kun koen. Uskoo, jos uskoo. Kai sen on pakko kirjata sanomani ylös tulkintansa mukaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Minusta kysymys on aiheellinen. Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, ei lapsen hankkiminen niitä ainakaan vähennä. Itsekään en kestä unenpuutetta yhtään, ja paljolti siitä syystä olen lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Minusta kysymys on aiheellinen. Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, ei lapsen hankkiminen niitä ainakaan vähennä. Itsekään en kestä unenpuutetta yhtään, ja paljolti siitä syystä olen lapseton.
Kysymys on tyhmä. En ole tehnyt lasta tähän tilanteeseen, asiat oli kaikin puolin hyvin silloin kauan sitten, kun hänet sain. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Minusta kysymys on aiheellinen. Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, ei lapsen hankkiminen niitä ainakaan vähennä. Itsekään en kestä unenpuutetta yhtään, ja paljolti siitä syystä olen lapseton.
Luulet siis että jos lapsen tekee ennen kuin masentuu/uupuu, niin on suojassa masennukselta loppuelämänsä, eikä voi täten enää ikinä sairastua masennukseen/uupumukseen.
Kannattaa googletella vaikka vähän enemmän aiheesta, niin tulee selko tuohonkin typerään luuloosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Minusta kysymys on aiheellinen. Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, ei lapsen hankkiminen niitä ainakaan vähennä. Itsekään en kestä unenpuutetta yhtään, ja paljolti siitä syystä olen lapseton.
Kysymys on tyhmä. En ole tehnyt lasta tähän tilanteeseen, asiat oli kaikin puolin hyvin silloin kauan sitten, kun hänet sain. Ap
No niin on. Itse uuvuin lapseni sairauden takia. Jos en olisi lasta koskaan tehnyt, tuskin olisin koskaan uupunut. Niin, tiedoksenne että uupuminen ja masennus on hyvin samankaltaisia tiloja, uupumus vain tulee aina jostain mikä ihmisen uuvuttaa, toisin kuin masennus, joka voi vaivata ihmistä vaikka "kaikki olisi hyvin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tehnyt lapsen tuohon tilanteeseen? Eikö miehesi hoida lainkaan teillä kotona mitään kotitöitä tms. asioita? Aivan, taidatkin olla yh.
Empatia oikein huokuu kommentistasi.
Minusta kysymys on aiheellinen. Jos jaksamisen kanssa on ongelmia, ei lapsen hankkiminen niitä ainakaan vähennä. Itsekään en kestä unenpuutetta yhtään, ja paljolti siitä syystä olen lapseton.
Kysymys on tyhmä. En ole tehnyt lasta tähän tilanteeseen, asiat oli kaikin puolin hyvin silloin kauan sitten, kun hänet sain. Ap
No niin on. Itse uuvuin lapseni sairauden takia. Jos en olisi lasta koskaan tehnyt, tuskin olisin koskaan uupunut. Niin, tiedoksenne että uupuminen ja masennus on hyvin samankaltaisia tiloja, uupumus vain tulee aina jostain mikä ihmisen uuvuttaa, toisin kuin masennus, joka voi vaivata ihmistä vaikka "kaikki olisi hyvin".
Niinpä. Tulee mieleen ex-kaveri, jolla diagnosoitiin työuupumus. Aivan sattumalta tietysti tämä iski juuri silloin, kun hänen avopuolisonsa oli lähtenyt nuoremman naisen mukaan, ja kaveri lääkitsi särkynyttä sydäntään viettämällä baarissa 3-4 iltaa viikossa tappiin asti.
Tunnistan hyvin, valitettavasti en osaa auttaa.
Raskasta on, koska lähes aina on jotain ylimääräistä stressiä. Tsemppiä!