Ärsyttääkö teitä vieraat, jotka eivät osaa sanoa milloin tulevat?

Anoppi tyyppiä mehiläiskuningatar!

Kaverin piti tulla sanotaanko neljän aikaan perheineen käymään. Olin siivonnut hiki hatussa ja laittanut valmiiksi tarjottavat nipin napin. Hän laittoi hieman ennen neljää viestiä et menevät rautakauppaan ja tulevat sitten. Tulivat kuuden aikaan ja sanoin, että meillä on sit menoa vielä 19 jälkeen että ei ehdi kauan olemaan. Tätä kun toistui muutaman kerran että aina myöhässä kaksi, kolme tuntia, niin alkoi välit viiletä. Kerran myöskään eivät itse olleet vielä ehtineet kotiin, kun me oltiin jo pihassa kutsuttuun aikaan! Heillä on monta pientä lasta, mutta ne selittää vain puolisen tunnin myöhässäolon mun makuun ja ei sentään sitäkään joka kerta.

Sanoisin, että tulkaa joku sellanen päivä kun teillä on tarkempi aikataulu.

Ärsyttää. Ja se etenkin että ollaan tulossa, mutta tullaan sitten kuitenkin milloin tullaan.

Yks kaveri ei voinut millään käsittää että olenkin jo jossain ihan muualla kuin esim. Kotonani tai siinä kahvilassa jossa meidän piti tavata tunteja sitten. Tämä sentään osasi laittaa itse välit poikki kun minä muka juoksutin häntä.

Noh tuo tapaus oli sellainen "lähden nyt sinne" mutta tiedän kyllä näitäkin tapauksia jotka kysyvät sopiiko tulla kylään ja tulevat sitten kuin tulevat.

Yleensä kysyn että osaavatko sanoa milloin ja sanon suoraan etten ole kenenkään koira, jos eivät osaa

Pari tuttavaa harrastaa tätä. Toisesta ei koskaan ennakolta tiedä tuleeko vai ei. Laittaa aina viestiä että myöhästyy vähän. Joskus tulee, joskus tulee parin tunnin päästä viesti ettei pääsekään ollenkaan. Just lapset sairastui tai jotain.

Toinen on asuu kauempana ja on työtön. Aikaa siis hänellä on. Aina kun sovitaan kyläilystä alkaa arpominen minä päivänä hän tulee, mihin aikaan hän tulee ja millä kulkuvälineellä tulee. Oikeesti! Mua ei kiinnosta tulkoon vaikka lentokoneella, mutta en jaksaisi hänen puolestaan päättää.

Potkase miestäs et tekee nyt selväksi äidilleen miten toimitaan. Prkl.

Meille tuli kerran lapsiperhe kello yksi yöllä kylään. Oli sovittu että tulevat sinä päivänä ja ovat pari päivää kylässä. Perheestä ei kuulunut mitään koko päivänä ja mietittiin että ovatkohan edes tulossa. En halunnut itse soittaa ja kysyä, kun ei ollut mitenkään ensimmäinen kerta kun meininki on tuollaista. Mutta kylläpä tympäisi herätä keskellä yötä avaamaan ovea.

Nykyään ei olla tekemisissä.

Eläkää sitten omaa elämäänne ihan normaalisti, ja anoppi tulee kun tulee, jos tulee. Jos te olette siloin esim. ulkoilemassa, hän voi liittyä seuraan pihalle jne.

Ärsyttää. Varsinkin jos eivät käytä kondomia.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin vähän tiukemmin, jos olisi kaukaisempi ihminen, mutta miehenkin kanssa alkaa tulla jo sanailua keskenämme aiheesta. Hänen mielestään on melkein ok tulla ” joskus”.

Olen puun ja kuoren välissä.

Ap

No, mies ilmiselvästi on elänyt erilaisessa vierailukultturissa kuin sinä. Meillekin saa omat äidin tulla milloin heitä huvittaa, kunhan vain on päiväajasta kyse. Jos meillä on vieraita, tai olemme syömässä, heille katetaan oma kahvikuppi/ruokailuvälineet, ja kutsutaan pöytään. Piipahtavat hetken. Jos olemme päiväunilla, niin voivat lähteä pois, istua terassilla, tai lukea lehteä olohuoneessa kunnes olemme vapaita seurustelemaan.

Ystävälleni vieraat mukaan lukien myös perheen aikuisten omat vanhemmat tulevat vain kutsuttuna. Silloin sitten onkin koti puunattuna ja kiiltävänä, pöytä notkuu tarjottavista jne.

teidän täytyy miehen kanssa puhua, että kumpaa te noudatatte. Voi olla myös niin, että kumpikin noudattaa omaansa tapaa. Mies voi hoitaa oman äitinsä, kun tämä piipahtaa, ja sinä hoidat anopin silloin kun hän osaa tulla kutsuttuna oikeaan aikaan. Ja taas, jos ei tule silloin kun sovitaan, niin mies hoitaa hänen vierailunsa. Sinä teet mitä haluat, jos haluat, niin voit seurustella anopin kanssa. Jos et, niin et seurustele.

Ärsyttää. Ja sitten on näitä jotka varaavat sut tyylin "saatan poiketa maanantaina jos sulla on vapaapäivä". Odotteleppa siinä sitten, tai no tietäähän sen että ei se kuitenkaan poikkea.

Minua harmittaa usein, että jos itse kysyn päivällä jotakuta tapaamaan tai lenkille tms, vastaus on vaikka kuuden jälkeen ja viideltä tulee viesti, että ei jaksakaan tänään. Eli hän pitää minua jännityksessä tuntikausia, ehkä ajattelematta asiaa, mutta minä toiveikkaana siitä, että tänään olisi tapaaminen ja teen omat asiani niin, että illalla sitten on aikaa tapaamiselle. Tässä tapauksessa tapaaminen merkitsee enemmän minulle, kuin hänelle, koska minä sitä ehdotan ja olen valmis sopeutumaan hänen aikatauluihin. Samasta syystä myös peruminen harmittaa minua ja etenkin se, että tulin edes kysyneeksi ja uhrasin päivän turhaan odotukseen. Hänelle se oli vain pari viestiä fiiliksen mukaan.

Korona-aika tuo oman mausteensa tapaamisiin. Anoppi kuuluu riskiryhmään ikänsä puolesta, ja tarkoitus on näinä aikoina tavata ulkona etäisyyttä pitäen.

Ei voi odottaa sisällä kunnes hommamme hoidettu.

Ap

Miehen kaveri ollut pahin. Tullut extempore visiitille ja väkisin jäänyt yöksi vaikka kehoitetu lähtemään kun meillä pikkulapsia ja myöhäinen kyläily häiritsee iltatoimia ja nukutusta

Vierailija kirjoitti:

Korona-aika tuo oman mausteensa tapaamisiin. Anoppi kuuluu riskiryhmään ikänsä puolesta, ja tarkoitus on näinä aikoina tavata ulkona etäisyyttä pitäen.

Ei voi odottaa sisällä kunnes hommamme hoidettu.

Ap

No, mies hoitaa, jos tuo on miehelle ok. Se ei tietenkään vähennä miehen muita velvollisuuksia. Jos mies on luvannut mennä kauppaan, niin mies menee kauppaan, ja anoppi odottaa. Sinä lähdet omiin menoihisi, jos olet lähteäksesi yms.

Nyt on kevät, ja anoppi odottakoon ulkona. Jos ei nyt opi, niin koska sitten.

Puolisoni on vähän tuollainen, tai pikemminkin hä on aina myöhässä. Siitä oli seurusteluaikana eräskin riita, mutta minun kanssani hän on oppinut pitämään aikatauluista kiinni silloin, kun aikataulusta on sovittu. Mutta jos oletan, että lähdemme jonnekin esim. "aamiaisen jälkeen" niin hänen maailmassaan se tarkoittaa, että sitten kun hän on istunut vessassa puoli tuntia, tyhjentänyt astianpesukoneen, hakenut Hesarin, unohtunut siinä ohessa touhuamaan ulkona jotain puolesta tunnista pariin tuntiin, tehnyt aamiaista, syönyt aamiaista, lukenut Hesarin kannesta kanteen, laittanut likaiset astiat koneeseen, selannut tablettia, istunut uudestaan vessassa puolisen tuntia ja järjestellyt ohimennen yhtä sun toista. Käytännössä "aamiaisen jälkeen lähteminen" tarkoittaa hänen kohdallaan, että pääsemme liikkeelle yleensä noin klo 15. Tosin ulos päästyään hän muistaa aina jotain, mitä hänen pitää vielä tehdä ennen lähtöä.

Ainoa tapa toimia hänen kanssaan on oikeasti lyödä lukkoon kellonaika, jos jonnekin todella haluaa tai pitää tiettyyn aikaan mennä. Ja muistuttaa hyvissä ajoin siinä kohtaa, kun hän alkaa touhuta omiaan, että "oletko katsonut kelloa".

Vierailija kirjoitti:

Vieraat tulevat silloin, kun heidät on kutsuttu. Yllätysvierailuja ei kai kukaan nykyisin tee.

Talo elää tavallaan ja vieraat käy ajallaan. Ennen tätä koronahässäkkää minusta oli mukavinta sopia tapaamiset johonkin viihtyisään kahvilaan tai hyvään ruokaravintolaan, jos jokainen voi ostaa mielestä syömistä ja juomista. Omassa kaveripiirissäni arvostetaan täsmällisyyttä eli 14:00 tarkoittaa 14:00 mikäli se on sovittu esimerkiksi edellisenä päivänä tekstiviestillä. Jos kaveri ei ala näkyä 5-10 minuutin sisällä, niin silloin hänelle voi soittaa ja kysyä että missä hän kuppaa.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää. Ja se etenkin että ollaan tulossa, mutta tullaan sitten kuitenkin milloin tullaan.

Yks kaveri ei voinut millään käsittää että olenkin jo jossain ihan muualla kuin esim. Kotonani tai siinä kahvilassa jossa meidän piti tavata tunteja sitten. Tämä sentään osasi laittaa itse välit poikki kun minä muka juoksutin häntä.

Noh tuo tapaus oli sellainen "lähden nyt sinne" mutta tiedän kyllä näitäkin tapauksia jotka kysyvät sopiiko tulla kylään ja tulevat sitten kuin tulevat.

Yleensä kysyn että osaavatko sanoa milloin ja sanon suoraan etten ole kenenkään koira, jos eivät osaa

Tämä on täsmälleen oikea tapa toimia Varsinkin nykyään kun on kännykät, ja se joka ei olllut sovittuun aikaan paikalla voi selvittää missä toinen on. SAmoin jos ei aikaa pysty sopimaan, voi soittaa vaikka varttia ennen että sopiiko nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korona-aika tuo oman mausteensa tapaamisiin. Anoppi kuuluu riskiryhmään ikänsä puolesta, ja tarkoitus on näinä aikoina tavata ulkona etäisyyttä pitäen.

Ei voi odottaa sisällä kunnes hommamme hoidettu.

Ap

No, mies hoitaa, jos tuo on miehelle ok. Se ei tietenkään vähennä miehen muita velvollisuuksia. Jos mies on luvannut mennä kauppaan, niin mies menee kauppaan, ja anoppi odottaa. Sinä lähdet omiin menoihisi, jos olet lähteäksesi yms.

Nyt on kevät, ja anoppi odottakoon ulkona. Jos ei nyt opi, niin koska sitten.

Odottakoon ulkona! Ei opi nyt, eikä koskaan :)

Ap

Pahimpia ovat kyllä nuo joista ei saa mitään kellonaikaa irti ja koko ajan saa jännityksessä olla.

Toinen ihmisryhmä jota inhoan on ne joiden kanssa on sovittu että nähdään klo 14, mutta sitten ovatkin oven takana jo klo 12. Tuossa vaiheessa minulla on yleensä vielä siivoukset ja tarjoilujen valmistelut kesken. Kylään saa aina tulla mielummin pikkusen myöhässä, kuin etuajassa.