Lue keskustelun säännöt.
Mikä minua vaivaa, mulle ei kelpaa mitkään vaatteet
09.05.2020 |
Olen vuosia sitten hurahtanut minimalismiin ja vähän jojoillut sen kanssa, eli välillä on tullut hankittua enemmän tavaraa ja vaatetta ja välillä taas pyrin niistä vimmatusti eroon.
Pukeutumistyylissä kuitenkin olen kerta toisensa jälkeen todennut olevani hyvin selkeiden linjojen ihminen, mustaa ja valkoista ja ei mitään ylimääräistä.
Mutta mulle ei kelpaa mikään. Tuntuu, että nytkin kuljen kulahtaneissa rääsyissä kun en vaan osaa kuvitella mitään vaatteita päällenk eikä mikään kelpaa. Ja jos jotain ostan, oli se kengät, laukku tai vaatteita, laitan sen kphta kiertoon, koska kyllästyn heti tai se ei mielestäni sovikaan minulle.
Olisi kiva joskus pukeutua nätisti ja vähän ajatuksen kanssa.
Mikä mua vaivaa?
Kommentit (3)
Voin ehkä samaistua. Minulla on pohjimmiltaan varsin selkeä oma tyyli sekä vaatteissa että kodissa, ja olen onnellisin kun vaatteiden ja muun tavaran määrä on rajattu vain olennaisimpaan, jolloin kaikki on järjestyksessä, siivous ja pukeutuminen helppoa ja tyylini tukee sitä millainen olen.
Mutta harhaudun liian helposti kuvittelemaan olevani joku ihan muu, kun näen jollain hänellä tosi upean näköisen tyylin tai uppoan selailemaan netin muoti- tai sisustuskuvia. Minulle myös! Kauniiden kuvien katselu on koukuttavaa, mutta jotenkin hukkaan oman tyylini samalla. Uusien asioiden ostelu on erityisesti väsyneenä ja stressaavissa elämänvaiheissa petollisen helppo mutta valheellinen tapa hakea elämään piristystä. Lopulta kuitenkin huomaan että ostokset jäädät nurkkiin pyörimään turhina ja liian monen tyylin suuntaan rönsyilevistä vaatehankinnoista ei muodostu toimivaa kokonaisuutta, vaan epämääräinen sillisalaatti.
Minulla oli nuorempana hyvin rajatut ja selkeät säännöt itselleni, millaisia vaatteita käytän ja mitä en, ja se toimi hyvin. Tämä johtui rahatilanteesta ja toisaalta omasta henkisestä rajoittuneisuudestani tuolloin. Myöhemmin kehityin rennommaksi ja rahaakin oli enemmän käytössä, mutta selkeän linjan ylläpitäminen kävi vaikeammaksi.
Vaikeuskerrointa lisää, että olen laadun suhteen vaativa, rahaa on käytössä rajallisesti, kokoni on harvinainen eikä mieleisiäni tyylejä löydy nykyään juuri mistään. Moni harkittukin ostos on siksi vain vähän sinnepäin, ja minäkin helposti tympäännyn niihin ja laitan kiertoon. Lisäksi koen rahanmenosta niin huonoa omaatuntoa, etten pysty suhtautumaan hutiostoksiin huolettomasti.
Olen miettinyt, että pitäisi varmaan analysoida ajatuksella oman elämäntapani ja tyylini elementit, rajata selkeästi pois jo toimimattomiksi todetut asiat (esim. sopimattomat värit tai kengät joilla en kuitenkaan opi kävelemään) ja koostaa itselleni jokin kuva/tekstikollaasi tms. muistuttamaan siitä, mikä oikeasti on minun juttuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan muu teidän vaatteita katsele. Pääasia että itsellä on kiva olo.
Klassinen garderoobi on varma valinta. Yksivärisiä mustia, valkoisia ja luonnonvärejä. Perusmalleja jotka sopii aina.
Omannäköisyyttä voi sitten hakea asusteilla. Esim huivi, laukku tai korvikset ym. Mutta ne varsinaiset vaatteet voi olla samat vaikka vuosia. Tärkeintä on ehkä kengät. Parempi yhdet hyvät kuin monet huonot esim lenkkarit, joilla on hyvä liikkua.
Eikö kellään muulla oo samaa?