Olen entinen les tadi olainen. Kysy mitä vaan!

Oletko huolestunut kun ORTODOKSKIRKKO vetää kirkkovero rahoja itselleen ja käyttää luterilaisten tiloja . On partiolaisissa kuin hellareitakin.     

Mitä mieltä hindujen opeista .  

Ortodoksit vihaa luterilaisia mutta myös sinä vihaat ja olet eri lahkoissa leeviläinen rabbi . 

Vierailija kirjoitti:

Teillä on teltat baduiiniteltat miksi ette kokoonnu omissa tiloissa .  Kumpi on jumalasi luther vai LESTADIUS .  Mooses vai Jeesus .   Luther oli romani sukua . 

Molemmat ovat kyllä epäjumalia. Van kolmiyhteistä Jumalaa kuuluu palvoa.

Et tainnut tietää VAPAAMUURAREISTA kabbalassa .  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on teltat baduiiniteltat miksi ette kokoonnu omissa tiloissa .  Kumpi on jumalasi luther vai LESTADIUS .  Mooses vai Jeesus .   Luther oli romani sukua . 

Molemmat ovat kyllä epäjumalia. Van kolmiyhteistä Jumalaa kuuluu palvoa.

Tuntuuko ortodoksista että Jeesuksella oli 3 päätä vaiko vain yksi ? 

Ortodoksit on partiolaisia tuntuuko maan itsenäisyys olevan vaarassa ?  Tai luterilaisten rahat ? 

Ortodoksit erosi katolisesta kirkosta kuten muutkin miten se vaikuttaa tänään . Useimmat pitää yhteyttä siihen kuitenkin . Katoliset toi evankeliumin ennen muita . 

Tehän tiedätte ettei apostolit pelasta ketään vaan julistaa evankeliumia siitä joka voi pelastaa .  

Vierailija kirjoitti:

Ortodoksit erosi katolisesta kirkosta kuten muutkin miten se vaikuttaa tänään . Useimmat pitää yhteyttä siihen kuitenkin . Katoliset toi evankeliumin ennen muita . 

Tai katoliset erosi ortodoksisesta kirkosta. Molempien johtajat julisti toisensa kirkonkiroukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on teltat baduiiniteltat miksi ette kokoonnu omissa tiloissa .  Kumpi on jumalasi luther vai LESTADIUS .  Mooses vai Jeesus .   Luther oli romani sukua . 

Molemmat ovat kyllä epäjumalia. Van kolmiyhteistä Jumalaa kuuluu palvoa.

Tuntuuko ortodoksista että Jeesuksella oli 3 päätä vaiko vain yksi ? 

Mistä minä tietäisin. En ole ortodoksi.

Voi voi.

Oletko siis nyt vain stadilainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ortodoksit erosi katolisesta kirkosta kuten muutkin miten se vaikuttaa tänään . Useimmat pitää yhteyttä siihen kuitenkin . Katoliset toi evankeliumin ennen muita . 

Tai katoliset erosi ortodoksisesta kirkosta. Molempien johtajat julisti toisensa kirkonkiroukseen.

Taas valhe .  Ortodoksit erosi katolisesta .   Älä käännä kieroon. 

Ootko kuullut seuroissa saarnattavan että ehdonvallan asiat kuten meikki korvikset tatuoinnit hiustenvärjäys itsetyydytys esiaviollinen seksi ehkäisy alkoholinkäyttö telkkari rytmimusiikki teatteri baletti kilpaurheilu tanssi baareissa käynti ei olekaan syntejä vaan tapoja joiden käyttöönottamisesta voi päättää itse ja pysyä silti vl:nä? Näin vlt kertoo toisessa ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Onko edelleen voimassa ohjeistus että ei saa pitkään seurustella? Joskus olen kuullut, että nuorten ei sovi olla seurustelevana parina kaksissa Suviseuroissa?

Onko nuorella vaimolla paineita tulla pian raskaaksi?

Mikä on keskimääräinen avioitumisikä? Kuinka moni avioituu 18- tai 19-vuotiaana?

Palstan toisen vl-ketjun vl- vastausten mukaan kukaan ei valvo tätä seurusteluasiaa ja ihan itse saa päättää eli voi seurustella monia vuosia, pystyvät myös pidättäytymään kaikesta seks.kanssakäymisestä  koko tuon ajan, voivat vaikka asuakin yhdessä.

Vl-naiset ei tule nykyään nuorena äideiksi vaan korkeakouluttautuvat ja ehkäisyä saa käyttää vapaasti, ei kielletä enää, kukaan ei valvo, pariskunnilla on vapaus valita. Lestadiolaisoppi uudistuu ja raamatunlauseita sovelletaan nykyään avarakatseisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko jotain lestadiolaisuudesta, esim Suviseuroja? Kävin kerran, "turistina" ja minusta oli mukavanoloinen tapahtuma.

Oikeastaan käyn yhä suviseuroissa lähes joka vuosi, tapaamassa serkkuja ja joitakin harvoja vanhoja kavereita ja ihan vain nauttimassa seurakentän tunnelmasta. Tunnelma ei ole aivan yhtä ihana kuin silloin, kun vielä koin kuuluvani joukkoon, mutta siellä on silti aina mukavan rauhallista ja nostalgista. Suosittelen kyllä kaikkia käymään vaikka vilkaisemassa, jos yhtään kiinnostaa ja haluaa vaikka hiukan pakoon hektisyydestä ja stressistä.

Mitä muuta kaipaan, no sitä yhteisöllisyyttä. Tulin usein tunteelliseksi, kun kaikki yhteen ääneen lauloivat siionin lauluja, ja nykyäänkin kaipaan sitä voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Monet siionin laulut ovat minulle yhä tosi tärkeitä (esim. On mulla onnen päivä, Mun kotini taivaassa ihana on, Oi katsele lintua oksalla puun jne.), mutta en oikein tiedä, onko minulla "oikeutta" laulaa tai kuunnella niitä, kun en ole enää lestadiolainen.

Ap

Tuo on mielestäni hieman ikävän kuuloinen asia, että koet että sinulla ei ole oikeutta laulaa osaamiasi lauluja, ja lestadiolaiset siten olisivat jotenkin oikeammassa uskossa kuin sinä. Omalta kohdaltani koen, että oma taustani on mikä on, enkä tee siitä mitään ongelmaa. Laulan kun laulattaa.

Joskus seurueissa joissa tiedän olevan sekä meitä tavallisia että lestadiolaisia, tervehdin ensimmäisenä, ja ihan normaaleilla sanoilla, niin ei tarvitse kenenkään pohtia pitääkö tuolle sanoa Jumalan terve.  

Mielenkiintoista, että käyt seuroissa (RY?) jos et ole uskomassa. Minä olen itse normaali evlut., mutta miehen puolen suvusta suurin osa on vanhoillisia. Itse koen kiusallisena tilanteet, joissa suurin osa on vanhoillisia (juhlat jonkun kotona) joissa juuri saapuva aloittaa ”jumalanterve-kättelykierroksen” ja sitten hämillään pysähtyy kohdalleni, katsoo tukkaani, meikkiäni ja korvakoruja. Yleensä olen reippaasti esitellyt itseni ja sanonut käsipäivää. Mutta rasittava tapa tuollainen, kätellä kaikki paikalla olevat 50 ihmistä, vähän niinkuin todistaakseen että ollaan tässä uskomassa. Eikö sen voisi perhejuhlissa jättää väliin? Latistaa tunnelmaa tuollainen kiertäminen jos muuta sanottavaa ei ole. Muistan kerran erään vanhan sukulaisen reippaasti huikanneen ”hei kaikille, en jaksa kiertää” ja sitten kätteli paikalla olevat pari uskonveljeä erikseen. Muutenkin olisi fiksua juhlissa joissa on paikalla 50/50 uskovia ja ei uskovia, pysyä neutraalilla linjalla.

Kirjoitin seurueissa, en seuroissa. 

Kun läheiseen sukuuni kuuluu myös vanhoillislestadiolaisia ja heitä on myös tuttavien ja kollegoiden joukossa, toisinaan tulee tilaisuuksia, joissa on koolla eri aatesuuntien ihmisiä, tuttuja ja tuntemattomia. Viimeksi erään vanhoillislestadiolaisen entisen työkaverini 60-vuotispäivillä tuli eteen juuri tilanne, jossa joku pyöri tervehtimässä kädestä pitäen puolet porukasta. Minä moikkasin ensin, välttääkseni typeräntuntuisen tilanteen.

RY viestissäsi tarkoittaa Rauhanyhdistystä. Kyseisen yhdistyksen seuroissa en ole käynyt kuin lapsena, silloin kun en vielä voinut kieltäytyä. Sen sijaan muutamissa hautajaisissa olen viime aikoinakin ollut, joissa olen kesken muistotilaisuuden huomannut että puhuja käyttää aivan vanhoillislestadiolaista fraseologiaa: "...Marjaleena sai tietää, että hänelläkin on lupa uskoa kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä..." Jne. Kyllä te ne siihen uskoon kuuluvat ne sanontatavat tunnistatte, kun minäkin kymmenien vuosien jälkeen.

Kielilläpuhumista ym. lapsuudestani tuttua seuroihin kuulunutta extreme-uskovaisuutta sen sijaan en ole nähnyt vuosikymmeniin. Esim. sitä kaikkiin seurapuheisiin kuulunuta kohokohtaa, kun itse kukin syntien raskauttama nostaa kätensä, ja maallikkopuhuja jakaa sitten kateederilta litaniana itse kullekin oikeutta synneistä vapautumiseen. 

Kysyin äitini hautajaisista tullessamme omalta lukioikäiseltä teiniltäni, tunnistiko hän, että pappi oli vanhoillislestadiolainen. Ei, miten niin, kysyi hän. Kerroin puheen sisällöstä ne piirteet, jotka minulle kertoivat uskonsuunnan. Ai jaa, mielenkiintoista, sanoi tyttö.

Silmääni kiinnittyi viestissäsi myös se, että sanot etten "ole uskossa". Tämä onkin ilmeisesti lestadiolaisuuden olennaisimpia piirteitä: oikeita uskovia ovat vain samaan lahkoon kuuluvat, ja vaikka liike kuuluukin osaksi evankelisluterilaista kirkkoa, heidän vakaumuksensa mukaan muualla kuin lestadiolaisen yhteisön piirissä ei pelastusta ole tiedossa. No, noilla spekseillä olen ilmeisesti mielestäsi menossa helvettiin, ihan riippumatta siitä miten elämäni elän ja mihin uskon,  mutta omalta puoleltani voin kyllä sanoa, että lestadiolaisten taivas olisi lähes viimeinen paikka missä haluaisin iäisyyteni viettää.

Pahoittelen hieman kärkevää viimeistä lausettani, varsinkin kun tuntemani lestadiolaiset ovat enimmäkseen oikein mukavia, vaikka en heidän uskonkäsityksiään jaakaan. Emme kyllä niistä keskustelekaan, koska tiedän, ettei se johtaisi mihinkään myönteiseen.

Kielilläpuhumista? Millä paikkakunnalla, ja millä vuosikymmenellä ja missä lestadiolaissuuntauksessa on ollut kielilläpuhumista? Eikös se ole enempi helluntailaisten ja ehkä myös vapaakirkon juttu?

1970-luvun puolivälissä,  Iisalmen Rauhanyhdistyksen talossa Kankaalla tuli kärsittyä loputtoman pitkiä seurapuheita, joiden kehittyessä loppua kohden etupenkistä alkoi kuulua käsittämätöntä korkealla äänellä vuodatettua käsittämättömien sanojen puhetulvaa ja ulinaa. Naishenkilöitä äänessä. Sama ilmiö esiintyi muissakin sen seutukunnan seuroissa pienemmillä Ylä-Savon paikkakunnilla Iisalmesta ylöspäin.

En tiedä miten paikallisesta ilmiöstä oli kyse, ja olivatko mahdollisesti kyseiset henkilöt yksittäisiä mielenterveysongelmaisia. Järjestäjät eivät näihin reaktioihin kiinnittäneet isommalti huomiota, vaan se oli ikään kuin osa tapahtumaa. Mutta kymmenen ikävuoden paikkeilla seuratalon vinyylipäällysteisille istuimille tuntikausiksi pakotettuna tuollaisen kuunteleminen vierotti minut hyvin vahvasti siihen käsitykseen, että tervejärkisestä touhusta ei ollut kyse.

Muista uskonsuuntauksista minulla ei ole niin omakohtaisia kokemuksia. Olen noiden kokemusteni pohjalta pitänyt tuota vanhoillislestadiolaisuuden piirteenä.

Ehkä suurimman virheen tekivät vanhemmat pakottaessaan meidät alakouluikäiset kuuntelemaan sellaista, josta emme pystyneet mitään ymmärtämään, ja joka on lapsille vain kidutusta.

Tässä ketjussa kuvailtu seuratilaisuuksien yhteisöllisyys ja lämmin tunnelma puuttuu omista muistoistani täysin. Seurat olivat juuri pakollista kärsimistä pyhäpuku päällä, sen sijaan että olisi päässyt leikkimään serkkujen ja sisarusten kanssa. Kärpäset pörräsivät ikkunalasissa, ja ilma alkoi loppua salista. Ulkona paistoi aurinko. Etupenkissä ulistiin ja saarnaaja jakoi syntien anteeksiantamusta.

Näille kiitosilmaisuille lienee olisi jokin psykiatrinen diagnoosikin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku hiustyyli vähemmän suosittu tai kielletty tai sitten erityisen suosittu lestadiolaisten parissa?

Tähän liittyen kysyisin, että missä nykyään mennään meikki- ja tukkajutuissa kun säännöt tuntuvat vähin erin löyhtyvän?

Nykyisin ilmeisesti hiuksia saa sävyttää (takaisin) omaan väriin (harmaita peittämään)? Raidat ja monivärit tietysti edelleen kiellettyä.

Entäs meikki? Itseruskettavia saa käyttää ja hampaita valkaista, nehän eivät ole meikkiä. Värillinen huulirasva on huulirasvaa eikä meikkiä, joten se on ilmeisesti ok? Samoin BB-voiteen käyttö, sillä sehän on ihonhoitotuote eikä meikkiä? Vaseliinia voi vissiin kanssa käyttää korostustuotteena poskipäillä ja kulmaluulla, koska sekään ei ole meikkiä? Samoin voi käyttää poskipunana värillistä huulirasvaa, sillä silloinhan ei käytä meikkiä? Samoin ripsien taivuttaminen tai ripsipermanentti ovat käsittääkseni sallittuja, koska ei meikki.

Meikkisynneistä suurin ilmeisesti on silmämeikin käyttö, sillä silmät ovat sielun peili?

Mitä haluaisit sanoa näiden asioiden kanssa painivalle vl-nuorelle? Uskovatko he oikeasti, että synnin raja kulkee ripsivärin ja ripsipermanentin välissä? Vai totellaanko näitä sääntöjä vain siksi, että on ok antaa muiden päättää naisten ulkonäöstä?

Tukan sävyttämisestä en tiedä, ei se kai ole sallittua?

Lestadiolaistytöt eivät kyllä yleensä tee vieläkään naamalleen paljoa. Ripsiä taivutetaan, mutta usein salaa vanhemmilta, ja peitetään jotain näppylöitä peitepuikolla. En ole kuullut, että joku käyttäisi värillistä huulirasvaa poskipunana, huulilla ehkä, tai että joku olisi ottanut ripsipermanentin. Mutta niin, itse asuin pikkupaikkakunnalla, joten siellä saattoivat säännöt olla tiukempia kuin vaikka kaupungissa.

Ymmärtäisin kyllä tyttöä, koska itse siinä iässä kamppailin eniten juuri meikkijuttujen kanssa. En juuri välittänyt Jumalan vihasta, vaan muiden vanhoillislestadiolaisten mielipiteistä. Neuvoisin häntä oikein miettimään kunnolla, että onko siinä järkeä, että saa laittaa värjäävää huulirasvaa, mutta huulikiiltoa ei, vaikka lopputulos olisi sama, tai että saa taivuttaa ripsiä asentoon, joka ei tule tytön ripsiin luonnostaan, mutta väriä niihin ei saa laittaa. Sanoisin, että hänellä on oikeus tehdä omat päätöksensä ja miettiä, mikä omasta mielestä on oikein ja väärin.

Ap

Tuo ripsientaivutuskommentti on minusta hauska. Voi olla useissa perheissä niin kuin kirjoitit, mutta meillä se meni päinvastoin. Nimittäin omilla tyttärilläni on pitkät ripset ja silmälasit. Tyttäreni valittivat yläkouluikäisinä, että ripset osuvat silmälasin linssiin, kun silmiä räpyttää. Ehdotin, että kokeilisi ripsien taivuttamista. Sanoin, että hygieniasyistä jokaisella pitää olla oma henkilökohtainen ripsentaivutin, ja maksoinkin heille ne.

vl. äiti

Hyvä perustelu että jos on yksilöllisesti tuommoinen ongelma, joka muuten synniksi luettaisiin on selvää että rajoja voi ihan rohkeasti myös venyttää

Onko jotenkin vaikea erottaa milloin puhutaan lapsille milloin aikuisille ? 

Moni maallkkosaarnaaja ei myös erota mikä ollut vanhaan aikaan ohjeena pojille mikä miehille mikä lapsille .  Mikä naisille .