Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen
08.05.2020 |
Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.
Miten tässä näin kävi? Suomessa on testejä vaille valmis koronarokote – mutta silti riskinä on, että jäämme koronarokotejonossa suurten maiden taakse.
– Näen hyvin merkittävänä riskinä, että emme saa rokotetta siinä aikataulussa ja siinä määrin kuin tarvitaan, vaikka emme aivan jonon hännille jäisikään.
Näin sanoo koronaviruksen perin pohjin tunteva Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Hän on yksi kolmesta suomalaisprofessorista, jotka ovat kehittäneet jo lähes valmiin, nenäsuihkeena annettavan koronarokotteen.
Hanke on pitkällä ja rokotteen testit voidaan aloittaa "juhannuksen aikoihin". Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä kehitystyössä on mukana myös kaksi muuta alansa huippua, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo.
Saksela puhuu rauhallisesti, mutta huomaamatta ei voi jäädä se, miten häntä harmittaa Suomen passiivinen suhtautuminen koronarokotteeseen.
– Toivoisin, että täällä pohdittaisiin enemmän, mitä muuta voimme tehdä kuin odottaa, että joku kaupallinen toimija tekee meille tarjouksen. Toivoisin, että muillakin kuin kehittäjillä olisi kiire, hän muotoilee kohteliaasti.
Sakselan mielestä olisi tärkeää, että Suomella olisi rokotetuotantoa omissakin käsissä. Pelkästään kansainvälisiin lääkejätteihin luottaminen ei ole viisasta huoltovarmuudenkaan takia.
Oma rokotetuotanto käyntiin
Oman rokotetuotannon nopeakin aloittaminen olisi täysin mahdollista.
Esimerkiksi Kuopiossa toimiva Finvector käyttää jo nyt prosessia, joka soveltuisi myös koronarokotteen valmistamiseen. Ylä-Herttualan 1990-luvulla perustama yhtiö on erikoistunut aivokasvainten hoitamiseen geeniterapialla.
Finvectorin geenilääkkeessä yhdessä millilitrassa on 10¹³ viruspartikkelia. Rokotteessa käytettävä liuos olisi huomattavasti laimeampaa tavaraa, mutta rokotteen toimintaperiaate on samankaltainen kuin jo käytössä olevassa geeniterapiassa.
– Nyt potilaaseen ei viedä hoitavaa geeniä, vaan geeni, joka tuottaa rokotusimmunisaatioon tarvittavaa antigeeniä, Saksela selvittää parhaansa mukaan yksinkertaistaen geeniterapian ja rokotteen yhtäläisyyksiä.
Kommentit (15)
Tästä syystä kansainväliset lääkeyhtiöt tekevät mieluummin omaa kehitystyötä koronarokotteenkin kanssa sen sijaan, että turvautuisivat vaikka suomalaistutkijoiden kehittämään ja kaikille ilmaiseksi tarjottavaan rokotemalliin.
Suurten lääkeyhtiöiden ei kannata panostaa rokotteeseen, jonka valmistamisen voivat aloittaa kymmenet tai sadat muutkin lääkevalmistajat. Se kaventaa voiton mahdollisuuksia.
Jos siis Suomessa ei alettaisi valmistaa rokotetta omin voimin, olisi huomattava riski, että Sakselan, Ylä-Herttualan ja Alitalon työ valuisi hukkaan.
– Toki se vaara on, mutta emme tähtää tässä kaupallistamiseen minkään lääkeyhtiön kanssa, vaan toivoimme, että siinä olisi hyvä vaihtoehto Suomelle. En pane pahakseni, jos käy niin, että saadaan hyvä vaihtoehto muualta, Saksela selventää.
Tekijänoikeusvapaan rokotteen kehittäjätkään eivät pääse louhimaan keksinnöllään kultaa. Korvamerkittyä tukirahaa kehitysprojekti on saanut Sakselan mukaan tähän mennessä nolla euroa.
Projekti on kuitenkin saatu käyntiin työryhmän jäsenten muiden hankkeiden rahalla. Koronakriisi kun on pysäyttänyt muuta tutkimusta ja rahaa niistä säästynyt.
Sakselan toiveena on myös, että kaikista hitain ja kallein kehitysvaihe eli laajat potilastutkimukset voitaisiin suurelta osin hypätä yli. Hänen mukaansa rokote pohjautuu olemassa olevaan ja koeteltuun tietoon.
Hän myöntää, että yhden testivaiheen ohittaminen lisää riskejä rokotteen haitoista. Mutta toisaalta rokotteen viivästyminen aiheuttaa koko ajan suuria inhimillisiä ja taloudellisiakin menetyksiä.
Suomessa koronavirukseen on kuollut 246 ihmistä ja 48 on tehohoidossa 6.5. päivitetyn tiedon mukaan.
Oma rokotetuotanto lopetettiin 2003 sadan vuoden jälkeen
Rokotetuotannon aloittaminen ei ole uusi ajatus. Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan. Se päätettiin lopettaa 17 vuotta sitten.
THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti oman rokotetuotantonsa, koska sitä pidettiin liian kalliina. Suomen silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) on edelleen sitä mieltä, että pienen maan ei kannata tehdä rokotteita itse.
Muutama vuosi tuotannon lopettamisen jälkeen, pieni Suomi joutui taistelemaan hartiavoimin saadakseen kansainvälisiltä markkinoilta riittävästi sikainfluenssarokotetta. Silti omaa rokotetuotantoa pidettiin liian kalliina edelleen vuonna 2009.
Nyt koronapandemiassa asetelma on sama kuin sikainfluenssan aikaan. Kun koronarokote eräänä päivänä saadaan valmiiksi, jonossa on koko maailman seitsemän miljardia ihmistä.
Ja siinä jonossa käytetään kyynärpäitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkeyhtiöillä on käytäntönä ottaa asiakkaita uusien lääkkeiden "jonotuslistalle" jo ennakkoon. Käytännössä asiakkaat ovat esimerkiksi valtioita, osavaltioita ja niiden terveydenhoitojärjestelmiä.
Jonotuslistalle pääseminen maksaa. Paljon maksavalla on paremmat mahdollisuudet edetä.
Paineet ovat kovat kansalaisten terveyden pelastamiseksi ja rokotetta himoitsevien poliittisten päättäjien kyynärpäätaktiikasta on merkkejä jo nyt. Ainakin Yhdysvaltojen on väitetty yrittäneen omia saksalaista koronarokoteosaamista pelkästään omaan käyttöönsä.
Politico-verkkolehti(siirryt toiseen palveluun) ja Die Welt(siirryt toiseen palveluun) kertovat, että presidentti Donald Trumpin hallinto olisi pyrkinyt saamaan saksalaisen Curevac-yhtiön siirtämään rokotetutkimuksensa Yhdysvaltoihin ja kehittämään rokotteen vain Yhdysvaltojen markkinoille. Curevacin pääomistajan mukaan Yhdysvaltojen tarjous yksinoikeuden hankkimiseksi torjuttiin.
Korona muuttaa ajatusta kustannustehokkuudesta
Suomen oman tuotannon lopettamispäätöksen jälkeen rokotteiden valmistuksessa on edistytty. 2000-luvulla käyttöön otettu niin sanottu vektoriteknologia on entisiä virusten kasvattamiseen perustuvia menetelmiä helpompaa. Se sallii myös tuotannon mittaluokan kasvattamisen helposti.
Sakselan mukaan rokotetuotannon aloittamisessa vaikeinta eivät olekaan geenit, viruksen proteiinit ja vektoriteknologia, vaan ajattelutavan muutos.
– Tekninen valmius kyllä on, mutta onko henkistä valmiutta edistää vaihtoehtoa, joka joidenkin mielestä on mennyttä maailmaa, Saksela pohtii.
Hän uskoo, että "on varmasti yleisesti ottaen kustannustehokasta" hankkia rokotteet aina tarpeen mukaan kansainvälisiltä markkinoilta. Mutta koronapandemia on muuttanut asetelmia ja hintalappuja.
Rokotteiden oman valmistuskapasiteetin ylläpitäminen on vaativaa ja kallistakin, mutta kallista on koronaepidemian torjuminenkin - niin euroina kuin inhimillisellä kärsimyksellä mitattuna.
Miksi he tekevät kaiken ilmaiseksi?
Typerää Suomelta lopettaa rokotetuotanto ja hengityssuojaintuotanto.
Todella todella toivon, että hallitus tajuaa nyt lähteä edistämään edes tätä asiaa. Taisi ne kotimaiset maskituotannotkin valua hiekkana käsistä. Tämä maa alkaa olla farssi. Osaamista on vaikka kuinka ja edellytykset avata suunnilleen kehityksen taivaat, mutta mikään ei toimi eikä etene. Rämmitään tahmeassa suossa ja aivan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi he tekevät kaiken ilmaiseksi?
Typerää Suomelta lopettaa rokotetuotanto ja hengityssuojaintuotanto.
Kokoomusjohtoiset hallitukset ovat pitäneet omavaraisuutta liian kalliina, kun globaalissa maailmassa muualta saa halvemmalla.
Kuinkas sitten kävikään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaan velkaa ja aletaan valmistamaan paniikissa rokotetta, jonka toimivuudesta ei ole vielä muuta tietoa kuin rahaa ruinaavan professorin näkemys. Hyötyjä tuossakin on varmasti vain kyseinen professori ja lähipiiri, joka käärii kermat päältä ja nauraa matkalla pankkiin.
Juuri keskusteltiin parin kollegan kanssa tänä aamuan siitä, että näiltä pellepelottomilta on nyt kaikki elämän ja lääkekehityksen sekä -valmistuksen realiteetit aivan hukassa. Eivät toki ole ainoita, vaan näitä yliopistotutkijoita, jotka kuvittelevat, että "labran pöydällä" tehdyt tehonosoitukset takaisivat sen, että tuote on markkinoilla ihan kohta tai viimeistään ensi vuoden alussa, on aivan valtava määrä.
Lääkekehitys pysähtyy valtaosalla valmisteista faasi II tai III tutkimuksiin, kun niitä aletaan testata tehon ja turvallisuuden kannalta oikeasti merkittävän kokoisessa ihmispopulaatiossa, vaikka alustavat tulokset olisivat olleet kuika lupaavat tahansa, koska todellista tehoa ei joko ole tai haittavaikutukset osoittautuvat todella vakaviksi tehoon nähden. yli 90 % kaikista kehityksessä ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin päätyvistä valmisteista ei tule koskaan markkinoille ja jopa faasi III asti päässeistä suurin osa jää tulematta markkinoille.
Ja vaikka kliiniset tutkimukset saataisiin tällä nyt kehitetyllä rokoteaihiolla kuinka nopeasti tahansa pika-aikataululla läpi, millä tahansa lääketehtaalla missä tahansa maassa menee kuukausia tai jopa vuosia, ennen kuin tuotantolinjat saadaan psytyyn ja validoitua uudelle tuotteelle niin, että voidaan olla varmoja, että sieltä linjan päästä oikeasti tulee tasalaatuista, tehokasta ja turvallista tuotetta.
Vaikka kaikkia niitä vaiheita, joita millään vain voidaan nopeuttaa, nopeutettaisiin niin paljon kuin mahdollista ja vaikka taikaiskulla Suomessa olisikin yht'äkkiä rokotetehdas, tuo aikataulu, että rokote olisi valmiina syksyllä (tai edes ensi syksynä), kun siitä nyt on alustavia tuloksia labratasolla, on täysin utopistinen ja kertoo vain siitä, että tutkijat ovat täysin vieraantuneita reaalimaailmasta ja oman erinomaisuutensa pauloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Luoptan enemmän tällä kertaa proffiin. Eiköhän aihiot lääkkeelle olla jo saatu muista viruksista. Syksyllä viimeistään on lääke käytössä.
mies52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Luoptan enemmän tällä kertaa proffiin. Eiköhän aihiot lääkkeelle olla jo saatu muista viruksista. Syksyllä viimeistään on lääke käytössä.
mies52v
Luota ihan rauhassa. Minä olen toiminut lääkekehitysvaiheessa olevien yritysten ja tutkimusryhmien konsulttina yli kymmenen vuoden ajan ja ihan nähnyt vierestä, miten tuo kehityskaari menee (ja miten pihalla realiteeteista tutkijat ovat) ja voin kertoa sinulle, että ei todellakaan ole. Hyvä jos on ensi vuoden syksynä - suurella todennäköisyydellä ei tule olemaan koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Luoptan enemmän tällä kertaa proffiin. Eiköhän aihiot lääkkeelle olla jo saatu muista viruksista. Syksyllä viimeistään on lääke käytössä.
mies52v
Luota ihan rauhassa. Minä olen toiminut lääkekehitysvaiheessa olevien yritysten ja tutkimusryhmien konsulttina yli kymmenen vuoden ajan ja ihan nähnyt vierestä, miten tuo kehityskaari menee (ja miten pihalla realiteeteista tutkijat ovat) ja voin kertoa sinulle, että ei todellakaan ole. Hyvä jos on ensi vuoden syksynä - suurella todennäköisyydellä ei tule olemaan koskaan.
Tutkijat eivät ole pihalla rokotteen kehittämisen realiteeteista, mutta he painottavat biolaaketieteellisiä realiteetteja (toisin sanoen sitä, toimisiko rokote halutulla tavalla) kun taas lääkeyhtiöt ja lääkeyhtiöiden konsultit (kuten sinä) painottavat prosessin taloudellisia realiteetteja, toisin sanoen, saako sen tehtyä halvalla ja myytyä kalliilla.
No, ikään, mitä tänä kesänä lääkealalla testataan ei ole markkinoilla vielä tänä syksynä. Johan testaamiseen menee kauemmin. Mutta tällä näiden proffien mallilla on ihan yhtä suuri mahdollisuus osoittautua toimivaksi sanotaan vuoden säteellä, kuin millä tahansa muullakin. JOS siis siihen testaamisvaiheeseen päästään - mutta testata ei voida ennen kuin on valmidtettu sen verran tavaraa, että on millä testata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Luoptan enemmän tällä kertaa proffiin. Eiköhän aihiot lääkkeelle olla jo saatu muista viruksista. Syksyllä viimeistään on lääke käytössä.
mies52v
Luota ihan rauhassa. Minä olen toiminut lääkekehitysvaiheessa olevien yritysten ja tutkimusryhmien konsulttina yli kymmenen vuoden ajan ja ihan nähnyt vierestä, miten tuo kehityskaari menee (ja miten pihalla realiteeteista tutkijat ovat) ja voin kertoa sinulle, että ei todellakaan ole. Hyvä jos on ensi vuoden syksynä - suurella todennäköisyydellä ei tule olemaan koskaan.
Tutkijat eivät ole pihalla rokotteen kehittämisen realiteeteista, mutta he painottavat biolaaketieteellisiä realiteetteja (toisin sanoen sitä, toimisiko rokote halutulla tavalla) kun taas lääkeyhtiöt ja lääkeyhtiöiden konsultit (kuten sinä) painottavat prosessin taloudellisia realiteetteja, toisin sanoen, saako sen tehtyä halvalla ja myytyä kalliilla.
No, ikään, mitä tänä kesänä lääkealalla testataan ei ole markkinoilla vielä tänä syksynä. Johan testaamiseen menee kauemmin. Mutta tällä näiden proffien mallilla on ihan yhtä suuri mahdollisuus osoittautua toimivaksi sanotaan vuoden säteellä, kuin millä tahansa muullakin. JOS siis siihen testaamisvaiheeseen päästään - mutta testata ei voida ennen kuin on valmidtettu sen verran tavaraa, että on millä testata.
Tämä. Itsekin olen jonkinverran tekemisissä GMP tuotannon kanssa
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolta löytyy asiaan vihkiytymättömille hyvä yksinkertaistettu rautalankamalli lääkekityksestä ja sen vaiheista ja siihen kuuluvasta ajasta. Toki hätätapauksessa asioita voidaan nopeuttaa ja oikoa, mutta loppujen lopuksi todella rajallisissa määrin, jos halutaan oikeasti varmistaa, että rokote on tehokas ja turvallinen. Tuon pohjalta voi jokainen miettiä, kuinka suurella todennäköisyydellä nyt prekiilinisessä kehitysvaiheessa oleva aihio oikeasti olisi markkinoilla syksyllä, jos vain olisi tehdas sitä valmistamaan.
Luoptan enemmän tällä kertaa proffiin. Eiköhän aihiot lääkkeelle olla jo saatu muista viruksista. Syksyllä viimeistään on lääke käytössä.
mies52v
Luota ihan rauhassa. Minä olen toiminut lääkekehitysvaiheessa olevien yritysten ja tutkimusryhmien konsulttina yli kymmenen vuoden ajan ja ihan nähnyt vierestä, miten tuo kehityskaari menee (ja miten pihalla realiteeteista tutkijat ovat) ja voin kertoa sinulle, että ei todellakaan ole. Hyvä jos on ensi vuoden syksynä - suurella todennäköisyydellä ei tule olemaan koskaan.
Tutkijat eivät ole pihalla rokotteen kehittämisen realiteeteista, mutta he painottavat biolaaketieteellisiä realiteetteja (toisin sanoen sitä, toimisiko rokote halutulla tavalla) kun taas lääkeyhtiöt ja lääkeyhtiöiden konsultit (kuten sinä) painottavat prosessin taloudellisia realiteetteja, toisin sanoen, saako sen tehtyä halvalla ja myytyä kalliilla.
No, ikään, mitä tänä kesänä lääkealalla testataan ei ole markkinoilla vielä tänä syksynä. Johan testaamiseen menee kauemmin. Mutta tällä näiden proffien mallilla on ihan yhtä suuri mahdollisuus osoittautua toimivaksi sanotaan vuoden säteellä, kuin millä tahansa muullakin. JOS siis siihen testaamisvaiheeseen päästään - mutta testata ei voida ennen kuin on valmidtettu sen verran tavaraa, että on millä testata.
:D. Ei, kun kyllä meillä konsulteilla se ainoa painotus on, että meille palkan maksava asiakas saa toivomansa lopputuloksen eli tuotteensa markkinoille, jos se vain mitenkään mahdollista on. Meitä ei kiinnosta pätkääkään, saako kyseinen asiakas sen jälkeen pennin pyörylääkään tuottoa siitä valmisteestaan. Mutta tosiasia vain on, että valtaosassa tutkijalähtöisistä tapauksista varsinkin alkuvaiheessa prosessia (kuten tässä rokotetapauksessa nyt ollaan) keksinnön tehneiden tutkijoiden käsitykset siitä, miten tuote saadaan markkinoille, ovat täysin epärealistiset sekä tarvittavan näytön että sen saamiseksi kuluvan ajan suhteen. Ja tämä meille konsulteille kovin tuttu ilmiö näkyy nyt todella hyvin näiden rokotetukijoiden julkisessa avautumisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"– Toivoisin, että täällä pohdittaisiin enemmän, mitä muuta voimme tehdä kuin odottaa, että joku kaupallinen toimija tekee meille tarjouksen. Toivoisin, että muillakin kuin kehittäjillä olisi kiire, hän muotoilee kohteliaasti."
juu, odotellaan vaan mitä se GSK aikanaan tarjoaa
Alue: Aihe vapaa
Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan yhtiössä on kaikki tarvittava osaaminen rokotetuotannon aloittamiseksi. Hänen mukaansa Suomessa olisi ehkä neljä muutakin yritystä, joilla on tarvittavaa osaamista rokotteiden valmistukseen.
Rokotteen kysynnästä odotetaan niin suurta, että Ristolan ei täydy suhtautua tuotannon aloittamiseen kovin mustasukkaisesti. Koronarokotteesta riittäisi töitä kaikille alan yrityksille.
– Meillä on kolme kansainvälistä alustavaa lähestymistä yhteistyöstä koronarokotteesta, Ristola paljastaa.
Koronarokotetta Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa kehittävä tutkimuspäällikkö Tommi Heikura on samoilla linjoilla. Koronarokotteesta tulee niin kova kysyntä, että sitä ei suurikaan lääkejätti onnistu yksin tyydyttämään.
– Ensimmäinen rokotteen valmistaja tuskin pystyy toimittamaan rokotettaan maailmanlaajuisesti. Kun ensimmäinen rokote tulee, olisi suotavaa että Suomessa, Euroopassa tai maailmalla olisi muitakin toimijoita, joiden kanssa taakka voisi jakaa.
Heikuran mukaan rokotteiden valmistaminen Suomessa kyllä onnistuu, ehkä koko maan tarpeisiin. Itä-Suomen yliopistossa on hänen mukaansa rokoteprojektiin riittävät tilat ja turvaluokitellut laboratoriot.
– Lisäksi tarvitaan vektorien kloonaamisosaamista, bioreaktoreita ja puhdistusvälineistöä. Näitä löytyy Kuopiosta ja muualta Suomesta.
Rokotteiden linux
Suomalaisprofessorit ovat tehneet rokotekehitystä tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Käytännössä he ovat koonneet alan tutkimustietoa yhteen, jalostaneet sitä ja tarjoavat omat havaintonsa edelleen vapaasti julkiseen käyttöön.
Periaate on sama kuin tietotekniikan avoimessa lähdekoodissa ja Saksela sanookin koronahankeen olevan "rokotteiden linux".
Tekijänoikeusvapaan tuotannon kääntöpuolena on se, että sillä on vaikeampi tehdä rahaa. Lääketeollisuudessakin suurimmat voitot tehdään alan jättien omilla patentoiduilla ja yksinoikeudella valmistetuilla lääkkeillä.