Lue keskustelun säännöt.
Parisuhdetreeniä sinkuille?
07.05.2020 |
Miksi ei ole olemassa sellaista palvelua, joka neuvoisi sinkkuja tyyli-, ulkonäkö- ja tapakasvatusasioissa. Moni sinkku vaikuttaa olevan sinkku osittain siksi, kun on tyyli- ja stailausasiat pahasti hukassa, samoin kuin tapa ilmaista itseään ja kirjoittaakin.
Huomasin kyseiset seikat, kun ekaa kertaa elämässäni menin erääseen sinkkujen FB-ryhmään mukaan (kerran aiemmin tuttuni lisäsi toiseen, isompaan sinkkujen FB-ryhmään minut, mutta poistuin sieltä melkein heti kauhun vallassa). Jo parin päivän jälkeen on jotenkin pahoinvoiva ja traumatisoitunut olo niistä ihmisistä ja heidän tavastaan kommunikoida ja olla.
Koen, että sinkkuna ilmeisesti olen samaa viiteryhmää: olen siis itsekin todennäköisesti yhtä ärsyttävä, ruma ja luotaantyöntävä kuin ne muut ryhmän ihmiset. Monen kohdalla tuli mieleen liuta asioita, joita he voisivat muuttaa parantaakseen pariutumismahdollisuuksiaan. Itseni osalta en osaa katsoa asiaa niin objektiivisesti, eikä kukaan oikein sano suoraan minulle, missä mättää.
Olisiko jossain jo valmiiksi joku ryhmä, jossa saisi mahdollisimman rehellistä palautetta tai olisiko jopa joku stailauspalvelu? Tosin monet niistä sinkuista tarvitsisivat vähintään muutaman kuukauden tapakasvatus-, kirjoittamis-, yleissivistys-, kuntoilu-, ravitsemus- ja tyylikoulutusta, jotta voisivat olla parisuhdekelpoisia. Miksi tämä elämä on näin vaikeaa? Olisiko ideoita, kiitos?
Kommentit (17)
Suomessa ei ehkä uskota tuohon että kukaan ulkopuolinen voisi sanoa sulle miten sun pitää olla tai "myydä itsesi"... Työnhaussa ehkä, mutta seuranhaussa tuntuu vieraalta ja teennäiseltä että joku muu määrittelisi sinut.
Jos et pysty seuraa hakiessa olemaan oma itsesi, suhdekaan tuskin tulee kestämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja reagoivat. Tunnistatko omaa käytöstäsi? Miltä käytös omiin silmiisi vaikuttaa? Kuinka miellyttävät ja pidetyt käyttäytyvät?
Mene parturiin ja pyydä ehdottamaan sinulle sopivaa kampausta. Etsi netistä asukokonaisuuksia, jotka miellyttää sinua. Etsi saman tyylisiä, sovita, katso tuoko parhaita puolia vartalostasi esille jne.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ehkä uskota tuohon että kukaan ulkopuolinen voisi sanoa sulle miten sun pitää olla tai "myydä itsesi"... Työnhaussa ehkä, mutta seuranhaussa tuntuu vieraalta ja teennäiseltä että joku muu määrittelisi sinut.
Jos et pysty seuraa hakiessa olemaan oma itsesi, suhdekaan tuskin tulee kestämään.
Tarkoitan sitä, että henkilö muuttuisi pysyvästikin hieman toisenlaiseksi. Tuntuu vaan niin surulliselta katsella sellaista sinkkupalstaa ja tajuta, että eivät monet heistä tule koskaan löytämään ketään, koska maailma on niin raadollinen ja pinnallinen. Kuitenkin hekin voisivat olla onnellisempia, jos heillä olisi parisuhde.
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Vierailija kirjoitti:
Seuraa, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja reagoivat. Tunnistatko omaa käytöstäsi? Miltä käytös omiin silmiisi vaikuttaa? Kuinka miellyttävät ja pidetyt käyttäytyvät?
Mene parturiin ja pyydä ehdottamaan sinulle sopivaa kampausta. Etsi netistä asukokonaisuuksia, jotka miellyttää sinua. Etsi saman tyylisiä, sovita, katso tuoko parhaita puolia vartalostasi esille jne.
Itselleni on ihan huippuvaikeaa imitoida sellaista käytöstä, joka ei tunnu ns. omalta. Joskus nuorempana pakotin itseni sosiaalisemmaksi ja noudatin tiettyjä sääntöjä jopa orjallisesti (=menin uusissa tilanteissa epämukavuusalueelle), minkä seurauksena sainkin sitten kavereita.
Aikuisena en jaksa enää jutella juurikaan uusille ihmisille, joten olen todella yksinäinen. Ihmissuhteissa kukaan ei ole koskaan neuvonut, miten pitäisi toimia, joten olen ollut todella surkea niissä. Olen vain lukenut amerikkalaisia parisuhdeoppaita, mutta ne eivät täysin toimi Suomen olosuhteissa.
T. Ap
Lisäksi paras kaverini ei käsittänyt lainkaan sitä, miksi minulle tsemppaaminen ja yrittäminen on niin tärkeää ihmissuhdeasioissa. Hänen mielestään pitäidi vain olla rehellisesti oma itsensä. Mutta kun se nyt vain ei toimi kaikilla ihmisillä niin. Joidenkin on pakko tsempata ja pinnistellä ja lueskella oppaita ja muokata ulkonäköään. Ja itse olen yksi sellaisista. Olen jopa tilannut netistä muutamia flirttailukursseja ja -videoita, joissa on käytännön neuvoja siihen, miten tehdään potentiaaliseen kumppaniehdokkaaseen vaikutus ja vaikutetaan itsevarmoilta.
Olen koettanut aika pilkuntarkkaan noudattaa niitä ihastukseni seurassa. Ja itse siis tarvitsisin myös ihan plastiikkakirurgiaa, jotta tietyt liian persoonalliset ulkonäköpiirteet saisi häivytettyä pois. Se on vain ärsyttävää, että Suomessa kiistetään moisten seikkojen olemassaolo.
Kuitenkin sitten vain ne "voittajat" ja parhaat pääsevät parisuhteeseen ja niiden surkeimpien pitää voivotella tilannettaan ja niellä häpeänsä ja opetella olemaan yksin. Vaihtoehtojakin sellaiselle voisi olla, mutta se vaatii työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Jumalauta! Ensimmäinen kerta kun näen netissä jonkun naisen myöntävän, että on ihastunut vain itseään huomattavasti suositumpiin miehiin, ja että omantasoiset eivät ole kelvanneet, ja että pariutumisongelmat ovat seurausta tästä. Kiitos!
M/40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Jumalauta! Ensimmäinen kerta kun näen netissä jonkun naisen myöntävän, että on ihastunut vain itseään huomattavasti suositumpiin miehiin, ja että omantasoiset eivät ole kelvanneet, ja että pariutumisongelmat ovat seurausta tästä. Kiitos!
M/40
Myönnän sen kyllä. Toisaalta esim. raha ja valta eivät minua miehissä kiinnosta pätkääkään. Tosin luottotietojen pitäisi olla kunnossa ja joku työpaikka/leipäpuu, että siis tulee omillaan toimeen. Mutta valitettavasti en syty kuin hyvännäköisistä miehistä. Siksipä minun itsenikin pitäisi olla paremmannäköinen, mutta en pysty muuttumaan paremmaksi ilman plastiikkakirurgiaa, mikä on henkilökohtainen tragediani.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän voisi olla markkinarakoa, joku pariutumisessa loistavasti menestynyt voisi pitää kurssia sinkuille ja siellä sitten katsottaisiin jokaiselle perusasiat ja tyylit kuntoon. Se voi olla monesti ihan pienistä asioista kiinni, vaikka että ajaa sen epäsiistin risuparran pois niin sieltä alta paljastuu ihan mukiinmenevän ja asiallisen näköinen mies. Sitten kun vielä katsoo daamia silmiin, niin jopas rullaa.
Eli kiteytetysti haluaisit olla parempi ihminen.
Ravinto- ja liikuntaohjauksen voit ostaa PT:lta. Valitse kuitenkin sellainen, joka on pohjakoulutukseltaankin terveys- tai liikunta-alan ammattilainen eikä ihan huuhaa-ravinnelisä-verkostomarkkinoija.
Sivistystä saat lukemalla, seuraamalla ajankohtaisia asioita ja keskustelemalla niistä. Liity johonkin virtuaaliseen lukupiiriin. Mieti, mitkä yhteiskunnalliset tai tieteeseen, taiteeseen jne liittyvät aihepiirit sinua kiinnostavat ja hakeudu toimintaa, jossa voit koko ajan oppia niistä ja keskustella niistä muiden kanssa. Ota tavoitteeksi käydä vähintään kerran kuukaudessa jossain näyttelyssä tai museossa (tällä hetkellä löytyy virtuaalikiertueita), katsoa viikoittain joku hyvä elokuva ja lukea vähintään yksi hyvä kirja kuukaudessa. Hyvä tarkoittaa nyt palkittuja, kriitikoiden kehumia elokuvia ja kirjoja.
Matkustele sitten, kun se on mahdollista. Tutustu eri maiden kulttuureihin, ruokakulttuureihin, ihmisiin, historiaan. Reppureissaa ja huomaa, miten hienoa on huomata pärjäävänsä missä tahansa.
Hanki intohimo. Se voi olla ihan mitä tahansa, missä haluat kehittyä mahdollisimman hyväksi tai mihin haluat uppoutua täysin. Täydellisen ruskean kastikkeen tekemisestä maailmanympäripurjehdukseen.
Etsi luottokampaaja ja anna hänelle vapaat kädet. Mene tasokkaaseen vaateliikkeeseen ja kerro, millaisen puvustuksen haluat (eli onko esim. töissä tietty pukukoodi jne).
Kun tämä korona-aika on ohi, hakeudu ihmisten pariin. Niihin lukupiireihin, yhdistyksiin, harrastuksiin, baareihin, matkoille...
Katso ympärillesi. Ovatko oikeasti kaikki muut parisuhteessa olevat naiset kauniita?
Jos teet kaiken tämän, niin väitän, että jo vuoden kuluttua asennoidut itseesi aivan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Jumalauta! Ensimmäinen kerta kun näen netissä jonkun naisen myöntävän, että on ihastunut vain itseään huomattavasti suositumpiin miehiin, ja että omantasoiset eivät ole kelvanneet, ja että pariutumisongelmat ovat seurausta tästä. Kiitos!
M/40
Joo, normaalisti naiset aina luettelee kaikkea muuta kuin sen mikä sitten lopulta kuitenkin ratkaisee. Aina sellainen "älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon" jutut kun kerrotaan minkälainen mies on hyvä.
Vanha sananlasku: ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Eli jos sulla ole "sitä jotakin", ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmissuhteita, parisuhteiden laatua ei voi mitata millään ulkoisella mittarilla.
Tulot ja esim paino ja pituus on selkeitä mittoja. Ammattitodistukset on mittoja.
Mutta et voi mitata abstraktia.
Tulot ei myöskään kerro vakavaraisuudesta. Itseään varakkaana pitävä voi huikennella impulssiostoksilla. Pienituloinen taas voi saada vähänkin riittämään, nikkaroi itse tms. Jo tuota pohtimalla voi karsia impulssiongelmaiset narsistit ym pois.
Ihan yhtä tyylittömiä ja huonotapaisia ihmisiä näkyy noissa parisuhteissakin.
Mun mielestä peruskäytöstavat pitäisi olla kaikilla, mutta en mä tiedä onko se ihan reilua esittää jotain muuta, kuin mitä on vain päästäkseen parisuhteeseen.
Ärsyttävyys ja luontaantyöntävyys on subjektiivisia juttuja, eihän kaikki pidä samanlaisista ihmisist
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Jumalauta! Ensimmäinen kerta kun näen netissä jonkun naisen myöntävän, että on ihastunut vain itseään huomattavasti suositumpiin miehiin, ja että omantasoiset eivät ole kelvanneet, ja että pariutumisongelmat ovat seurausta tästä. Kiitos!
M/40
Joo, normaalisti naiset aina luettelee kaikkea muuta kuin sen mikä sitten lopulta kuitenkin ratkaisee. Aina sellainen "älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon" jutut kun kerrotaan minkälainen mies on hyvä.
Eri naisia sytyttää eri asiat. Just eilen keskustelin yhden kaverin kanssa ja meillä on ainakin aivan erilainen miesmaku ja ajatukset siitä, millainen kumppanin pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni kohdalla en siis osaa tehdä sellaista realistista arviointia, enkä ole koskaan osannutkaan. Siksi ihan nuorenakin ihastuin vain niihin todella komeisiin miehiin, enkä tuntenut kaveruutta kummempaa niitä tavallisempia (=omani tasoisia) kohtaan. Ja toisaalta en itse ollut niin ihmeellinen (olin nököhampainen rillipää), että olisin voinut saada komeaa poikaystävää.
Jumalauta! Ensimmäinen kerta kun näen netissä jonkun naisen myöntävän, että on ihastunut vain itseään huomattavasti suositumpiin miehiin, ja että omantasoiset eivät ole kelvanneet, ja että pariutumisongelmat ovat seurausta tästä. Kiitos!
M/40
Joo, normaalisti naiset aina luettelee kaikkea muuta kuin sen mikä sitten lopulta kuitenkin ratkaisee. Aina sellainen "älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon" jutut kun kerrotaan minkälainen mies on hyvä.
Omalla kohdallani ratkaisi:
- ulkonäkö eli mies oli hyvännäköinen, puoleensavetävä ja haluttava minun silmissäni
- luonne eli miehellä oli sopivan samanlainen temperamentti, hän oli sosiaalinen, hauska, älykäs, fiksu ja auttavainen. Muun muassa.
- tausta ja elämäntilanne eli oli riittävästi yhtymäkohtia
- intohimot, harrastukset, ajankäyttö eli meillä oli yhdistäviä kiinnostuksen kohteita
- tulevaisuuden suunnitelmat eli olimme hakemassa samoja asioita.
Sellainen mies oli hyvä ja sellaisen lopulta löysinkin. Ja kyllä, ensimmäiseksi tarvittiin ulkonäkö, vasta sen jälkeen aloin tutustua häneen selvittääkseni nuo muut asiat. No, luonteesta sain vihiä tietysti jo puhelimessa ennen tapaamistamme ja ensitapaamisella, mutta vain hyvin vähän.
Löysin yhden ulkomaisen, sinänsä tosi kivan ryhmän, jossa ihan tarkoutuksella ja ihmisen omasta pyynnöstä "roastataan" ja nälvitään henkilön huonot piirteet ja ominaisuudet. Mielestäni se on erittäin terapeuttista ja auttaa minua. Mutta siis tarvitsisin vastaavaa livenäkin.
Ehkä mun pitäisi mennä mahdollisimman v*ttumaiselle personal trainerille ja jollekin kylmänrehelliselle tyylineuvojalle? Olisiko vinkkejä, mistä heitä löytäisin? Olisiko joku suomalainen palsta, jossa saisi rehellistä v*ttuilua ja nälvintää? Haluan siis kehittyä parisuhdekelpoisemmaksi.