Mikä sinua varsinaisesti on häirinnyt nyt koronaeristyksessä?

Ihmiskontaktien puute, yksinäisyys. Asun yksin, ei lapsia. Kaikki rakkaat harrastukset tauolla. Elämä tuntuu merkityksettömältä. Haluaisin parisuhteen, kumppanin ja perheen, mutta ihmisten tapaaminen on aika mahdotonta tällä hetkellä. Aika vain kuluu, kohta olen liian vanha perheen perustamiseen. Ei mitään tietoa miten pitkään tämä paska kestää.

Ailahtelu. Sekä minä että puoliso ollaan moninkertaista riskiryhmää, joten elellään muutenkin varsin epäsosiaalisesti, mikä on normaalioloissa mukavaa. Nyt se ottaa joka toinen päivä päähän, lähinnä kai tämä pysähtyneisyyden tila ja epävarmuus, joka toinen päivä on ok.

Mua häiritsee lähinnä se, että työni on muuttunut ihmisten kanssa olemisesta ja tiimissä työskentelystä yksin etänä läppärillä puurtamiseen ja rasittaviin eräkokouksiin. Ihan kuin minulla olisi uusi, ihan eri työ, jota en halua tehdä. Lisäksi tehtäviä ei edes ole tarpeeksi, joten on tehtävä hitaasti tai lusmuiltava, kumpikaan ei sovi luonteelleni. Kaipaan työyhteisöäni ja asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan parasta aikaa. Toivottavasti jatkuu. Pois ovat jääneet kolmen tunnin päivittäiset junassaistumiset työmatkoina, viiden aikaan herääminen aamuisin, matkustamisen aiheuttama rahanmeno. Työteho on etänä parantunut, minulla on aikaa urheilla, laittaa pihaa, remontoida, lukea.. En keksi oikeastaan mitään huonoja puolia.

Täysin sama kokemus täällä!

Toivon että tämän jälkeen saan ylimääräisen etätyöpäivän/viikko koska oma tehokkuus on noussut niin paljon. Ennen olin normaali työntekijä, nyt olen suorastaan uskomaton kone. Se että ei ole sosiaalisia kontakteja vähentää kaikkea sosiaalisuuden tarvetta etätyökontakteissakin ja asiat sujuu nopeammin ilman turhia sosiaalisuuksia.

Henkilökohtaisesti ei oikeastaan mikään muu kuin se, että ei ole mitään tietoa milloin taas uskaltaa matkustaa mihinkään.

Yleisemmällä tasolla huolettaa se, että kuinka kauan taloudella kestää päästä tästä yli.

Ei mikään häiritse. Tämä muuten raskas aika on ollut introvertin taivas! Kerrankin saan vaan linnoittautua kotiin ihan luvan kanssa ilman että tunnen itseni täysin epänormaaliksi. Puhelimella, spostilla ja Skypellä hoituu kontaktit. Rahaakin on säästynyt kun ainoa paikka jossa ostoksilla käy on ruokakauppa kerran viikossa. Olin jo valmiiksi etätöissä useimpina päivinä, joten muutos on pieni siinä suhteessa.

Eniten on häirinnyt leikki-ikäisen lapsen ikävä päiväkotikavereita. Häirinnyt ehkä väärä sana, mutta surettaa kun lapsi on surullinen.

Kyllä se on tuo ikäihmisten näkemättömyys. Harmittaa erityisesti heidän puolestaan, että tämmönen epidemia nyt tuli.

Harmittaa myös pojan puolesta kun hänellä peruuntui kirjoitukset. Vaikka lakki tulee, jäi tuossa kuitenkin se lopetus kokematta.

Ainoa etten voi viedä lastani leffaan ja syömään, uimaan jne. Ei voi kutsua kavereita yökylään. Suunnitella matkaa yhdessä . Toisaalta tämänkin tärkeys nousi nyt esille ei muu.

Yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute. Tykkään introverttinä tehdä kotona töitä aina silloin tällöin ja väsyn jatkuvissa palavereissa ja kaiken maailman workshopeissa juoksemiseen... mutta kun vaihtoehtoja ei ole, eikä edes omia ystäviään saa tavata, niin kyllä se alkaa kuukauden kuluttua jo masentaa ainakin minua. Musiikkiharrastukset on loppuneet, konsertteihin, näyttelyihin tai elokuviin ei voi mennä. Videopuhelut joidenkin tuttavien kanssa eivät ole sama asia kuin aito kohtaaminen. Onneksi voin käydä yhden ystävän kanssa kävelemässä silloin tällöin turvaväliä noudattaen. 

Eniten on häirinnyt jonkinasteinen syyllisyys. Välillä tulee niin lusmu olo, kun vain aamusta iltaan istuu sohvalla, vaikka kyllä tässä tulee työtäkin tehtyä. Sitten taas kun lähtee jonnekin ulos, tuntuu, että pitäisi istua siellä sisällä tekemässä töitä. Ja kaupassa tuntuu, ettei saisi edes hengittää tai tervehtiä myyjää, ettei vain aiheuta mitään vaaratilanteita. 

Kaipaan muutamia ruokapaikkoja sekä kirjaston palveluja.

Ainoastaan se, että kaikilla läheisillä lenkkipoluilla on hirveästi porukkaa koko ajan. Lämpenevät ilmat yhdistettynä siihen, että mikään ei ole auki, niin avot. Meillä on hyvin arka iso koira, ja jotkut juoksijat ohittavat väkisin ihan vierestä, vaikka rataa olisi kuinka meille molemmille. Mies osaa ulkoiluttaa tuota koiraa, mutta itse olen vielä aika uusi koirien kanssa, ja mun on hankalaa hallita sitä noin suuressa väentungoksessa ja komentaa vaihtamaan puolia, koska ideaalitilanteessa ihminen on aina aran koiran ja vieraan välissä. Aggre se ei ole, eli ei yritä karata kenenkään kimppuun, mutta tempoo ja yrittää pois tilanteesta.

- Vanhojen sukulaisten puolesta surettaa, varsinkin se, ettei isovanhemmat näe lapsenlapsia.

- Ekaluokkalaisen etäkoulu vie kaikki mehut, joudun tekemään omia töitä pitkin iltaa, joten olen ihan poikki eikä vapaa-aikaa ole koskaan.

- Videopuhelut vituttaa, haluaisin tavata ihmisiä kasvotusten.

- Rahatilanne menossa päin persettä sekä minulla että miehellä (itse olen yrittäjä, miehellä tulossa lomautus).

Tuossa nyt ekana mieleen tulleet.

Todennäköinen lomautus viimeistään syksyllä ja lisääntyvä aikuisten ja lasten henkinen pahoinvointi ja sen hoitamiseen tarvittavien rahojen väheneminen.

Omasta puolestani mikään ei ole haitannut, voisin helposti jatkaa vaikka vuoden samalla kaavalla. Ainoa ikävä asia on hallituksen tuuliviirimäisyys sekä totaalinen luottamuksen puute heidän päätöstensä järkevyyteen ja turvallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei kauppojen kotiinkuljetus voi samalla tuoda kaljaa kun ruokaa, olen aikuinen ihminen.

Mikä järki tommosessa on. Minun on sitten kuitenkin lähdettävä oluen takia kauppaan, miksi ihmeessä en voi saada viikottaista annostani ruokalähetyksen mukana. :(

Kuitenkin kaupan sivuilla komeilee kaljat mistä voi klikata, mutta sori, ei voi lain mukaan kotiinkuljettaa. No miksi niiden kuvat edes on laitettu nettikauppaan sitten.

Luulis nyt että tämmösena aikana voisi säätää lain, että ruokakuljetuksen mukana saa ostaa myös mietoja alkoholijuomia. Ja jos ovella ei näkyisi aikuista, niitä ei sitten annettaisi. Mikä voi olla niin syntistä tässä.

Tilaa Saksasta. Tuli viikossa kotiovelle kannettuna. Ja saat vaikka väkeviäkin. Itse tilasin viinejä. 

No kyllä aika hämäriä on lait, jos saksalaiset saa suomalaisten ovelle kuljetella väkevää viinaa, mutta suomalainen kauppa ei voi toimittaa suomalaiselle viatonta keskikaljalaatikkoa ruokaostosten ohessa.

 En todellakaan ala saksasta tilailemaan alkoholia, ei voi olla lain mukaista kun ei kaljaakaan saa kotiinkuljettaa.