En osaa/uskalla hakea apua masennukseen ja työuupumukseen

Mistä syystä sun työsuhde siis tarkalleen ottaen päättyi? Sulla saattaa edelleen olla oikeus työterveyshuoltoon. Se on hyvä väylä lähteä hakemaan apua, kokemuksesta tiedän.

Määräaikaisuus päättyi, mutta olin töissä yli 5 vuotta. En usko, että määräaikaisilla on mitään oikeuksia. En haluaisi soittaa moneen eri paikkaan. 

Terveyskeskukseen vaan, siellä ne tuputtaa masennusdiagnoosia muutenkin joka vaivaan. 

Vierailija kirjoitti:

Määräaikaisuus päättyi, mutta olin töissä yli 5 vuotta. En usko, että määräaikaisilla on mitään oikeuksia. En haluaisi soittaa moneen eri paikkaan. 

Tiedän, että kynnys avun hakemiselle on suuri, kun olo on väsynyt ja ahdistunut. Mitä kautta teillä oli työterveyshuolto järjestetty? Helpointa olisi ehkä esim. varata soittoaika teidän työterveyshoitajalle ja kysyä suoraan häneltä neuvoa asiassa. Hän pystyy sitten vaikka ohjaamaan sut oikeaan paikkaan, jos et jostain syystä työterveyspiiriin enää kuuluisi.

Soita terveyskeskukseen, sun ei tarvitse sanoa kuin että tarvitset apua. Ne kysyy sulta oikeat kysymykset ja alkaa johdattaa eteenpäin oikeaan suuntaan. Puhun kokemuksesta. Voimia ja halauksia!

Tarkista oman kunnan terveyspalveluista, löytyykö erikseen henkisen hyvinvoinnin tai mielenterveyden - nimike saattaa vaihdella - palveluita. Jos ei, soita terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Normaalitilanteessa saisit vastaaottoajan, mutta voi olla että nyt joudut asioimaan puhelimitse. Jos tulee puhelinaika, ei ole haitaksi tehdä BDI-testiä jo etukäteen, lääkärin vastaanotolla se täytettäisiin joka tapauksessa.

Meillä oli työterveys tuollaisessa lääkärikeskuksessa. Olen hoitanut siellä kaikki terveysasiani. En ole käynyt terveyskeksuksessa vuosiin. Olen todella huono hoitamaan asioitani. Ehkä soitan sinne. Ahdistaa ajatus, että pitää soittaa miljoonaan eri paikkaan ja joka paikassa sanotaan, etten kuulu sinne. 

Pelkään, ettei kukaan kysy mitään enkä saa kerrottua asiaani ja joku vain lyö luurin korvaan. Tuskin korona-aikana edes saa apua mihinkään. 

Kiitos kaikille voimien toivotuksesta. 

Sanot vaan lääkärille, että paha olla.

Sitten kela korvaa sinulle masennus ym. psyykenlääkkeet loppuelämän ja olet miljoonan sairaan joukossa.

Loppuelämäsi!

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli työterveys tuollaisessa lääkärikeskuksessa. Olen hoitanut siellä kaikki terveysasiani. En ole käynyt terveyskeksuksessa vuosiin. Olen todella huono hoitamaan asioitani. Ehkä soitan sinne. Ahdistaa ajatus, että pitää soittaa miljoonaan eri paikkaan ja joka paikassa sanotaan, etten kuulu sinne. 

Pelkään, ettei kukaan kysy mitään enkä saa kerrottua asiaani ja joku vain lyö luurin korvaan. Tuskin korona-aikana edes saa apua mihinkään. 

Kiitos kaikille voimien toivotuksesta. 

Kyllä ne ottaa sut tosissaan, se on niiden työtä ja ne on varmasti nähnyt samanlaisia tilanteita ennenkin. Itse olin juuri melkein kuukauden sairauslomalla työuupumuksesta. Mullakin oli kamala kynnys hakea apua ja siksi tilanne pääsikin niin pahaksi. Siittä syystä kannustankin sua soittamaan sinne, vaikka se ajatuksena tuntuu raskaalta ja ylitsepääsemättömältä haasteelta. Mutta siittä sun paranemisprosessi viimein alkaa. Mä sain ensin ajan työterveyshoitajalle, jonka kanssa kävin juttelemassa. Sen jälkeen kävin työterveyslääkärillä, joka ehdotti lisäksi työterveyspsylologilla käyntiä. Sain 2 ilmaista käyntiä hänen luonaan ja siittä oli oikeasti tosi suuri apu kun pääsi juttelemaan eikä ollut enää "yksin" kaikkien ajatuksien kanssa.

Kiitos, kun jaoit kokemuksesi. Ehkä sitten kokeilen soittaa jonnekin. En kyllä usko, että kukaan ottaa tosissaan, mutta olenpahan ainakin yrittänyt. Voihan olla, etten saa mitään apua, koska olen työtön. Vihaan itseäni todella paljon. Mukavaa, että sinä sait apua. Varmasti keskusteluavusta on hyötyä. Yksin ollessa ajatukset vain kiertävät kehää.

Voisin lisätä vielä, että viimeisellä kerralla, kun tapasin työterveyslääkäriä, niin sain reseptin ahdistuslääkkeeseen, mutta en itse ole aloittanut sitä lääkitystä missään vaiheessa. Mä en koe, että se mun kohdalla olisi ollut oikea ratkaisu ja parannus siihen tilanteeseen, mutta tilanteet on erilaisia ja toiselle se voi olla helpotus, että saa lääkityksen myös siihen paranemisen tueksi. Jos ja kun siellä sinunkin kohdalla on osaavia ammattilaisia auttamassa, niin ne ymmärtää kyllä sun tilannetta, vaikka oletkin nyt työttömänä. Työuupumus ei lopu siihen, että sulla ei nyt tällä hetkellä ole työtä. Se uupuminen ja siittä johtuvat fyysiset ja henkiset oireet ovat kerenneet jo kertyä eikä ne lähde sormia napsauttamalla. Vielä jos on masentuneisuutta mukana niin voi olla mahdotonta saada paranemisprosessia käyntiin yksin. Tsemppiä! Kyllä tuolla on ihmisiä, jotka sua haluaa ja pystyy auttamaan ja ymmärtämään. Masennus on vaan sumentanut sun mieltä etkä sä pysty just nyt sitä uskomaan!