Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka elivät vuosikausia narsistin kanssa ja sitten heräsivät "valheesta"
05.05.2020 |
Musertava tunne kun tajuaa että koko parisuhde oli yksi iso valhe!
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep. 20 vuotta.
No, mies nyt ei ollut täysi narsku, mutta suhde oli narsistinen.
On se musertavaa tajuta, että koko suhde perustui yhden ihmisen tarpeiden tyydytykselle. Ja musertavaa tajuta, kuinka paljon oli kutistanut omaa itseään, jottei herätä nukkuvaa karhua.
Vierailija kirjoitti:
Jep. 20 vuotta.
No, mies nyt ei ollut täysi narsku, mutta suhde oli narsistinen.
On se musertavaa tajuta, että koko suhde perustui yhden ihmisen tarpeiden tyydytykselle. Ja musertavaa tajuta, kuinka paljon oli kutistanut omaa itseään, jottei herätä nukkuvaa karhua.
Samoja kokemuksia.. Ja suhteen jäljellä miten vähän oli jäljellä sitä ihmistä joka oli olemassa ennen narsistia.. :'/
Niinpä. Vaikka jossain vaiheissa epäili narsismia ne tuntemukset sysäsi vain taakse. Ei halunnut uskoa omia epäilyksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. 20 vuotta.
No, mies nyt ei ollut täysi narsku, mutta suhde oli narsistinen.
On se musertavaa tajuta, että koko suhde perustui yhden ihmisen tarpeiden tyydytykselle. Ja musertavaa tajuta, kuinka paljon oli kutistanut omaa itseään, jottei herätä nukkuvaa karhua.
Samoja kokemuksia.. Ja suhteen jäljellä miten vähän oli jäljellä sitä ihmistä joka oli olemassa ennen narsistia.. :'/
Yllättävää oli se, kuinka nopeasti sitä palautui entiselleen. Meni ehkä puolisen vuotta, kun hyvä lapsuudenystäväni sanoi minun olevan taas samanlainen kuin nuorena. Ja äitini sanoi, että ensimmäistä kertaa vuosiin hymyilem niin, että hymy ulottuu silmiin asti.
Musertavaa tajuta, että minä olisin silti halunnut jatkaa avioliittoa...Jos se minusta olisi ollut kiinni, en olisi eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi. 20 vuotta ollaan oltu kimpassa, ja silmäni aukesivat puolisen vuotta sitten. Vielä ollaan yhdessä, mutta en tiedä miten meidän käy. Onko narsistin kanssa mahdollista saada kunnollinen parisuhde? Tai tiedänkö edes, mitä on kunnollinen suhde? Mies vakuuttelee muuttumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. 20 vuotta.
No, mies nyt ei ollut täysi narsku, mutta suhde oli narsistinen.
On se musertavaa tajuta, että koko suhde perustui yhden ihmisen tarpeiden tyydytykselle. Ja musertavaa tajuta, kuinka paljon oli kutistanut omaa itseään, jottei herätä nukkuvaa karhua.
Samoja kokemuksia.. Ja suhteen jäljellä miten vähän oli jäljellä sitä ihmistä joka oli olemassa ennen narsistia.. :'/
Yllättävää oli se, kuinka nopeasti sitä palautui entiselleen. Meni ehkä puolisen vuotta, kun hyvä lapsuudenystäväni sanoi minun olevan taas samanlainen kuin nuorena. Ja äitini sanoi, että ensimmäistä kertaa vuosiin hymyilem niin, että hymy ulottuu silmiin asti.
Musertavaa tajuta, että minä olisin silti halunnut jatkaa avioliittoa...Jos se minusta olisi ollut kiinni, en olisi eronnut.
Samoin olisin halunnut jatkaa vaikka suhteessa oli paljon väkivaltaa. Lyömistä, haukkumista, uhkailua.. Silti aina vaan halusin jatkaa ja pelkäsin että mies lähtee. Ja sitten se lähti, nuoremman matkaan. Kaipasin miestä pitkään.. Miksi? Vaikka hän oli väkivaltainen? Olenko masokisti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös 20 vuotta narsistin uhrina. Mies petti koko ajan, vähätteli, pelotteli. Tunnistan tuon tunteen, että piti varoa herättämästä nukkuvaa karhua. Jos halusin puhua , piti pyytää lupa. Vihdoin sain revittyä itseni irti. Nyt häiriköi mua. Käy asunnossani, kun en ole paikalla (lapsen avaimella). Tunkee sisään, kun olen paikalla vaikka olen useasti kieltänyy. Ei kunnioita edelleenkään mun rajoja. Ym ym. Nyt mulla vaikeaa yrittää rakentaa elämää eteenpäin mutta helpotuksen tunne on suuri, pystyy vihdoin hengittämään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. 20 vuotta ollaan oltu kimpassa, ja silmäni aukesivat puolisen vuotta sitten. Vielä ollaan yhdessä, mutta en tiedä miten meidän käy. Onko narsistin kanssa mahdollista saada kunnollinen parisuhde? Tai tiedänkö edes, mitä on kunnollinen suhde? Mies vakuuttelee muuttumistaan.
Miehellä on ollut jo 20 vuotta aikaa olla parempi versio itsestään. Haluatko tuhlata elämästäsi tuollaiseen mieheen toiset 20 vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä haukkumanimillä teidän narsistipuolisonne teitä kutsuivat?
Vierailija kirjoitti:
No, oma vanhempani oli narsisti, eli eipä ollut oma valintani. En ikinä menisi vapaaehtoisesti yhteen ihmisen kanssa, joka valehtelee. Sen kyllä tunnistaa, jo on elänyt valehtelevan narsistiäidin kanssa.
sitähän tässä kysyttiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä thaukkumanimillä teidän narsistipuolisonne teitä kutsuivat?
Täytyy tähän todeta, että minun puolisoni ei ole ikinä nimitellyt minua, onneksi. T. 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nämä narsistimiehenne ovat tehneet ja miten ”heräsitte”? Tuliko joku viimeinen niitti?
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä narsistimiehenne ovat tehneet ja miten ”heräsitte”? Tuliko joku viimeinen niitti?
Aloin tutustumaan aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja keskustelupalstoihin. Miehen kommentit olivat kuin narsismin oppikirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä narsistimiehenne ovat tehneet ja miten ”heräsitte”? Tuliko joku viimeinen niitti?
Viimeinen niitti oli, kun halusi pitää sekä suhteen että vaimon. Koko avioliiton ajan pettänyt mutta kiinnijäätyään lopettanut suhteet. Nyt kylmän viileästi ilmoitti, ettei aio lopettaa mutta voidaan olla naimisissa ja hoitaa arki edelleen. Toisin sanoen minä olisin edelleen pyykännyt, siivonnut, huolehtinut lapset ym, jotta hän voisi hoitaa suhdettaan. Silloin vihdoin ja viimein tajusin, että mä oon miehelle täysin arvoton. Lähdin lasten kanssa. Nyt hänellä on ansassa tämä uusi 20v nuorempi tyttö. Ja nai muutamia muita siinä sivussa. Säälittää hirveästi tämä tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. 20 vuotta.
No, mies nyt ei ollut täysi narsku, mutta suhde oli narsistinen.
On se musertavaa tajuta, että koko suhde perustui yhden ihmisen tarpeiden tyydytykselle. Ja musertavaa tajuta, kuinka paljon oli kutistanut omaa itseään, jottei herätä nukkuvaa karhua.
Samoja kokemuksia.. Ja suhteen jäljellä miten vähän oli jäljellä sitä ihmistä joka oli olemassa ennen narsistia.. :'/
Yllättävää oli se, kuinka nopeasti sitä palautui entiselleen. Meni ehkä puolisen vuotta, kun hyvä lapsuudenystäväni sanoi minun olevan taas samanlainen kuin nuorena. Ja äitini sanoi, että ensimmäistä kertaa vuosiin hymyilem niin, että hymy ulottuu silmiin asti.
Musertavaa tajuta, että minä olisin silti halunnut jatkaa avioliittoa...Jos se minusta olisi ollut kiinni, en olisi eronnut.
Itsekin pääsin lopullisesti irti vasta kun mies jätti. Löysi jonkun parikymppisen pimun. Tiedän että mies yrittää taas ottaa yhteyttä minuun sitten kun se homma menee puihin. Onneksi olen varautunut, vaihdoin puhelinnumeron ja laitoin salaiseksi. Samoin osoite on salainen.
Narsistista eroonpääsy on yksi työmaa. Vie yleensä vuosia....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä narsistimiehenne ovat tehneet ja miten ”heräsitte”? Tuliko joku viimeinen niitti?
Viimeinen niitti oli, kun halusi pitää sekä suhteen että vaimon. Koko avioliiton ajan pettänyt mutta kiinnijäätyään lopettanut suhteet. Nyt kylmän viileästi ilmoitti, ettei aio lopettaa mutta voidaan olla naimisissa ja hoitaa arki edelleen. Toisin sanoen minä olisin edelleen pyykännyt, siivonnut, huolehtinut lapset ym, jotta hän voisi hoitaa suhdettaan. Silloin vihdoin ja viimein tajusin, että mä oon miehelle täysin arvoton. Lähdin lasten kanssa. Nyt hänellä on ansassa tämä uusi 20v nuorempi tyttö. Ja nai muutamia muita siinä sivussa. Säälittää hirveästi tämä tyttö.
Minunkin mieheni jäikiinni sakasuhteesta. Halusi pitää meidät molemmat, ehdotti kaikkea sellaista, että meillä on vuoroviikoin vapaaviikko, jolloin toinen saa tehdä mitä haluaa.
Sanoin, ettei minulle sovi, jonka jälkeen kuulin olevani pienisydäminen. Sitten kun kysyin, kumman hän on päättänyt valita, niin muistan vieläkin sen ylimielisen katseen ”minä en ole viekä päättänyt”. Sanoin, ettei tarvitse, sillä minä päätän. Auta armias, miten hän suuttui siitä...
No, oma vanhempani oli narsisti, eli eipä ollut oma valintani. En ikinä menisi vapaaehtoisesti yhteen ihmisen kanssa, joka valehtelee. Sen kyllä tunnistaa, jo on elänyt valehtelevan narsistiäidin kanssa.