Jos mies on kerran lyönyt.. Kannattaako antaa toinen mahdollisuus?
Kommentit (42)
No tuskinpa se lyönti on ainoa asia, joka on tapahtunut. En sitä on ollut kontrollointia, henkistä väkivaltaa, eristämistä, huutamista, mustasukkaisuutta, jatkuvaa pelkoa ja jännitystä, tunnelman kiristymistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, nimittelyä, tavaroiden rikkomista tmv. Se ensimmäinen lyönti ei juuri koskaan ole mikään yllätys tai yksittäinen tapaus. Tietty kehityskulku on johtanut siihen. Mies on jo pitkään liikkunut sitä kohti. Tähänkö se kehitys loppuu yhtäkkiä? Usko jos haluat.
Lyöminen ei ole mikään pikkuvirhe vaan tosi vakava merkki väkivaltaisuudesta. Se on osa luonnetta. Mies tarvitsee siihen apua, mutta toista mahdollisuutta ei hän mielestäni ansaitse.
Vierailija kirjoitti:
No tuskinpa se lyönti on ainoa asia, joka on tapahtunut. En sitä on ollut kontrollointia, henkistä väkivaltaa, eristämistä, huutamista, mustasukkaisuutta, jatkuvaa pelkoa ja jännitystä, tunnelman kiristymistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, nimittelyä, tavaroiden rikkomista tmv. Se ensimmäinen lyönti ei juuri koskaan ole mikään yllätys tai yksittäinen tapaus. Tietty kehityskulku on johtanut siihen. Mies on jo pitkään liikkunut sitä kohti. Tähänkö se kehitys loppuu yhtäkkiä? Usko jos haluat.
Mikä ihmistä vaivaa jos hän käyttäytyy noin?
Tottakai, niin kauan lyödään, että paskanjauhaus loppuu.
Olisipa exä vain pikkaisen läpsäissyt, niin ei olisi välttämättä tullut lenneltyä päin seiniä ja lattiaa niin että veri lensi ja jäljelle jäi pysyvät vammat.
Tämäkin osasi näyttää "katumustaan" ja tuli alaovista läpi, kun en antanut lyödä toista kertaa.
Se kerta todellakin riittää, oli kyseessä pieni läpsäisy tai isompi. Parempi olisi jos osaisi välttää kokonaan kaikki väkivaltaiset miehet.
On myös tiettyjä muita asioita, joita en lainkaan toiselta suvaitse. Ei siis tarvitse edes lyödä ollakseen entinen. Henkinen väkivalta riittää
Tyhmät eivät erota tulevia hakkaajia, joten tyhmänä ottavat turpaan ja tyhmänä jatkavat suhdetta. Ei asialle mitään voi.
Jos haluat antaa mahdollisuuden, miehen pitäisi mennä keskustelemaan asiasta vakavasti. Hänen pitää oppia hillitsemään myös sanallisia aggressioita ja keskustelemaan ennen kuin tilanteet kärjistyvät.
Sitä ihmistä kohtaan, jota rakastaa ja, josta välittää ei normaali; mieleltään terve ihminen, nosta kättään. Olen ollut samassa tilanteessa ja kokemuksesta tiedän, että väkivaltaisuus ja olematon impulssikontrolli on osa tällaista ihmistä. Siitä ei tämä ihminen pääse pois ja parane. Ehkä jossain pitkäaikaisessa hoidossa... sitä en tiedä. Löi ja löi vuosien päästä ja taas vuosien päästä.
Rakkaudella ei ole sijaa tällaisessa suhteessa. Ajattele itseäsi. Itse olin nuori ja tyhmä, nyt olen vanha ja tyhmä. Ole sinä minua viisaampi... Maailmassa on ihmisiä, jotka tietävät mitä on rakastaminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen.
Tsemppiä.
Ei.
Se oli siinä.
Etsi itsellesi mies, joka ei lyö kertaakaan.
Miksi ap olettaa oletetun lyöjän sukupuolen?
Vierailija kirjoitti:
Mä vedin äijää paistinpannulla päin pläsiä jotta etuhampaat irtos ja huuli halakes
Toivottavasti joudut vastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Sitä ihmistä kohtaan, jota rakastaa ja, josta välittää ei normaali; mieleltään terve ihminen, nosta kättään. Olen ollut samassa tilanteessa ja kokemuksesta tiedän, että väkivaltaisuus ja olematon impulssikontrolli on osa tällaista ihmistä. Siitä ei tämä ihminen pääse pois ja parane. Ehkä jossain pitkäaikaisessa hoidossa... sitä en tiedä. Löi ja löi vuosien päästä ja taas vuosien päästä.
Rakkaudella ei ole sijaa tällaisessa suhteessa. Ajattele itseäsi. Itse olin nuori ja tyhmä, nyt olen vanha ja tyhmä. Ole sinä minua viisaampi... Maailmassa on ihmisiä, jotka tietävät mitä on rakastaminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen.
Tsemppiä.
Sanon vielä sen, että paluuta siihen mitä joskus oli, ei enää ole: on erilainen elämä ja erilaiset tunteet ja rakkaus ei ehkä ole niissä tunteissa. Kannattanee päästä irti muista tunteista. Mitään ei jää jäljelle...
Rakasta sinä itseäsi tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse annoin. On ollut miehellä tekeminen hillitä itsensä, mutta on siihen pystynyt. Sitä en tiedä, onko parasta seuraa, muttei pahinkaan. Ei esim. juuri juo, mikä lisäisi riskiä.
Varmaan ihana suhde kun saa olla hiukan varpaillaan koko ajan.
Riippuu tilanteesta. Ja lyönnistä. Ja kaikesta taustalla. Terapia ainakin on paikallaan joka tapauksessa.
Olen poikkeus, mutta en pidä avokämmenellä lyöntiä kovin pahana.
Tähän liittyy ehkä oma fetissi alistumisesta.
Jos nyrkillä lyö tai tönäisee kovaa niin asia on eri. Avarilla läpäisy on enemmän ruotuun laittamista.
Älä ole epätoivoinen. Annat kohdella itseäsi huonosti vain koská olet epätoivoinen.
Ei pidä yleistää..