Onko oikein lyödä jos toinen nipistää?
Riidan aikana mies puhui päälleni ja jokin alkukantainen sai minut nipistämään häntä. Mies otti hiuksista kiinni ja löi avokämmenellä kasvoihini.
Sanoi jälkeenpäinkin tapelleensa siskonsa kanssa lapsena niin, ja reaktio oli suora vastaus nipistämiseen.
Olen nyt jokseenkin järkyttynyt meistä. Ollaan ihan hyvien perheiden lapsia ja muutamat koulutkin käyty.
Hävettää, koska lopuksi vielä itse järkytyneenä löin miestä kasvoihin.
Tilanne johti siihen että vielä 4 vrk tapahtuneesta ranteissani on mustelmia. En pääse tästä nyt yli vaikka on sovittu koko asia. Mietin onko lainkaan normaalia vai tarvitaanko me jotain apua? Analyysia siitä miksi muutuimme elukoiksi?
Kommentit (26)
Laskujeni mukaan olette tasoissa kun miehesi saa vielä kerran huitaista.
Ihmiset ovat kaikki pohjimmiltaan eläimiä. Alistetaan ja halutaan hallita. Vain harva tykkää aidosti nöyristellä. Nöyrätkin kostavat heikoimmilleen.
Ainakin palstamammojen mielestä on oikein vastata väkivaltaan suuremmalla väkivallalla ja kiusaamiseen joukkokiusaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Laskujeni mukaan olette tasoissa kun miehesi saa vielä kerran huitaista.
Jos mies otti käsistä mustelmia tehdäkseen, niin mielestäni ovat tasoissa.
Riippuu lopputuloksesta kumpi voitti.
Miehelle saattoi jäädä mustelmia nipistämisestä.
Toisaalta onko lopettaja kuitenkin voittaja? Riippuu mittarista.
En tiedä.
Meillä mies nipisrää takaisin, se on ok.
Nipistäminen kulkee meillä suvussa, kiitos yhden pohjalaisen haaran. Yritän päästä siitä eroon. Lapsia en sentään nipistä. Pienenä siskoa ja nyt aikuisena miestä. Joku kaunis päivä lupaan lopettaa.
Mies nipistää niin kovaa takaisin, että silmäni vuotavat, mutta en silti pääse tavasta.
Erokortti kaivetaan esiin ennen sakkoa. Soojaa. Sattuuhan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos eroaisitte.
Liian helppo ratkaisu.
Ihminen pyrkii aggressiolla peittämään omia vaikeita tunteitaan joita ei syystä tai toisesta pysty kohtaamaan. Kysymyksesi "onko ok tehdä X jos Y" on epärelevantti, ja kertoo lähinnä siitä että teillä molemmilla on hyvin paljon opiskeltavaa tunnekäsittelyn saralla.
Oman kokemukseni mukaan on olennaista sisäistää se ajatus, että aggressio ei ole voimaa, vaan pelkoa. Sitä kautta syntyy halu kehittyä paremmaksi.
Terapiasta voisi olla teille hyötyä.
Ihmiset suhtautuvat nykyään liian vakavasti pieneenkin nahinaan.
Sitä ollaan turvakodin ovia raapimassa pienestä tukkapöllystä.
Kai se on evoluution oikku pelätä ihan kaikkea vähänkin fyysistä kuria.
Mitä ihmettä, ei todellakaan ole lainkaan normaalia.
Ei ole ok.
Ihan eri lyödä kasvoihin kuin nipistää. Eihän mies mikään lapsi enää ole.
Aloit riehumaan ja mies otti ranteista, jatkoit riehumista niin että tuli mustelmia ranteisiin. Toivottavasti mies tekee välittömästi rikosilmon.
Jos teoissa oli seksuaalista painia mukana, en pitäisi pahana, jos ei niin kyseesä on sivistymätön väkivalta.
Nipistäminen oli tyhmää, mutta miehesi käytös vielä tyhmempää. Ottaisin eron tollasesta raivohullusta.
Ajattelinkin ettei ole normaalia.
Tunne tuin kaiken jälkeen on todella ahdistava. Mietin omaa käytöstäni, mutta myös miehen.
Nipistin mielestäni hiljaa, mies on eri mieltä. Syy mikä sai minut nipistämään on ehkä oikeasti koronasta aiheutunut stressi, joka purkautui näin typerästi.
Syy miksi mies tukisti ja löi on silti mielestäni älytön. Olin niin järkyttynyt että itkemisen ja nöyrtymisen sijaan valitsin väkivallan. Kukaan ei ole ikinä lyönyt minua, ja olen aina ajatellut että löisin takaisin, syytä miksi ole ajatellut noin en tiedä. En ole tosissani uskonut ikinä joutuvani tilanteeseen jossa joku löisi.
Mies otti käsistäni kiinni ja lopetti puristamiseen vasta kun lopetin hänen haukkumisen. Toki yritin riuhtoa käsiäni irti koska olin niin vihainen myös kiinnipitämisestä. En osaa arvioida toimiko mies oikein, ehkä. Tosin olisin vain halunnut lähteä pois.
Koen olevani uhri mikä on epäloogista koska olin tilanteessa myös vastuussa ja aloitin koko typeryyden. En tiedä mistä uhrikokemus tulee, ja sekin ahdistaa.
Toisaalta tuntuisi liian pieneltä syytä hakeutua psykologille.
Ap
Ollaan oltu useampi vuosi yhdessä, eikä mitään tällaista ole ikinä ennen käynyt.
Ap