Maistraatti vai kirkko? Kertokaa kokemuksianne...

Meille valinta oli itsestään selvä, kun emme kumpikaan kuulu kirkkoon. Eli jos ei perusta kristillisestä sanomasta tai usko, että avioliitto on jonkin jumalan asettama, miksi vaivautua kirkkoon? Jos sitten onkin kristillinen vakaumus, ei se mitenkään estä juhlimasta pienemmällä porukalla ja tekemästä omannäköisiä häitä.



Meidät vihittiin maistraatissa vanhempien ja sisarusten todistaessa. Häävastaanotto pidettiin seuraavana päivänä sormusvaloineen ja muine ohjelmineen. Mitkään pienet häät ne eivät siis olleet, vihkimistä lukuun ottamatta.

..mutta suunnitelmat ovat nämä. Eli ensikuussa olisi tarkoitus käydä maistraatissa. Mukana lapset ja kaksi valittua todistajaa. Päälle laitan mekon ja mies suorat housut ja paidan. Kukkakimpunkin ajattelin ostaa.



Viimeviikolla kävin paperit viemässä ja samalla tutustuin vihkihuoneeseen. Ihanan viihtyisä paikka oli ja musiikkiakin voi ottaa mukaan. Kyselin vaateista ja vastaus oli että on nähty laidasta laitaan. Pohjanoteeraus on kuitenkin kuulemma ollut ruokatunnilla vihityllä parilla ja miehellä likaiset työhaalarit päällä;)



Meillä olisi tarkoitus käskeä kakkukahville sitten vain molempien vanhemmat.



Voihan sitä käydä myös vihkikuvassakin jos haluaa ja vuokrata hääpuku vain valokuvauksen ajaksi. Eräs tuttumme teki näin.



Olen ollut ennenkin naimisissa ja silloin oli kyseessä isot kirkkohäät, joten nyt en ole innostunut ja toiseksi en kauheesti pidä juhlista ja kolmanneksi kynnyskysymykseksi nousi hinta. Mielummin käyn sitten sillä rahalla vaikka koko perheen voimin lomalla ulkomailla...



Tuohon uskonnollisvakaumukseen sanoisin, että tuskin se jumala on määrännyt uskovaisen menevän kirkossa naimisiin, vaan se on varmaan tärkeintä mitä sydän tuntee ja herrahan näkee myös sinne.

Joten vaikka itse uskon, en koe että papin täytyisi meidät vihkiä. Ja kyllähän siinä maistraatinkin vihkikaavassa puhutaan rakkaudesta.



Onnea tuleviin häihin!!

mutta olimme mieheni kanssa todistajina kavereiden vihkimistä kirkossa. Paikalla ei olleet kuin tämä pari, me ja kanttori ja pappi.



Se oli oikein viehättävä tilaisuus, kyseessä oli pieni kirkko. Kuohujuomat skoolasimme päälle, tosin kirkon ulkopuollea, ja sitten pappi tuli sanomaan, että olisimme voineet tehdä sen sisälläkin..



Kävimme nelistään syömässä ja sitten he suunnistivat viikonloppumatkalle.



Tosiaan, en ole ollut koskaan edes käymässä maistraatissa, enkä voi vertailla, mutta minusta tämä oli erittäin hyvä tapa. Suosittelen! hiukan pehmeyttä, mutta ei mitään hössötystä!

Meidät vihittiin maistraatissa sateisena tiistaina 10 vuotta sitten. Kävimme sen viisiminuuttisen jälkeen syömässä ja " hääkuvassa" apina-automaatissa ;-)



Seuraavana lauantaina oli hääjuhla, jossa teimme vielä sormusvalan ja vieraita oli yli 70. Oli siis kuitenkin kunnon kinkerit.

Monen mielestä oli mukavaa, että oli yksi juhlapaikka, jossa oli rentoa ohjelmaa eikä raamatullisia kuvioita.



Ja samaa mieltä olen itsekin, molemmat päivät oli ihania!

itse mietin tuota kirkko vaihtoehtoa, mies maistraatin kannalla. Täytyy vielä keskustella. Emme halua mitään hössötystä ja sitä että muut näkisivät vaivaa meidän puolestamme. Olen itse ollut suurissa häissä kaasona ja mukavaa oli mutta tuntisin oloni vaivautuneeksi, jos olisin morsian muiden vaivan näön puolesta ja en halua olla niin keskipisteenä... Miten ystävä pariskunta oli huomioinut lähiomaisille kertomisen vai kertoiko ollenkaan? Ja olivatko he hankkineet hääpuvut?

tai siis siviilivihkijä vihkii meidät. Pakkohan se ei ole tehdä maistraatin seinien sisällä, vaan vaikkapa kotona, rannalla, puistossa, jollain klubilla, kuumailmapallossa....



viikonlopunakin onnistuu, tosin lisämaksusta. Samoin matkakulut tulevat aina. Olen kuullut, että jotkut posituisivat maistraatista arkisin ilman lisäkuluja. tiedä sitten..



Just oltiin yhdellä kerhotalolla järvenrannassa häissä. Siviilivihkijä suoritti muutaman minuutin seremonian. (Hääpuku kampauksineen viimeisen päälle) Loppuilta juhlittiin ihan kuin " oikeissa häissä" leikkeineen ja häävalsseineen. Kustannukset siis kai ihan samat? Eihän kirkko kai maksa mitään?



Hääkuvan haluan, vaikka itse tilaisuudessa ei olis. Vuokraan tai teen/teetän. Samoin m iehelle ykköset niskaan.

On vähän sellainen kompromissiratkaisu ;)



Meillä ei miehen mukaan tuu muita, ehkä ne 2 todistajaa.(vaikka saahan ne sieltäkin) Mä haluaisin ehkä sisarukset tai ainakin vanhemmat ja isovanhemmat mukaan.



Avioliitonhan voi siunata, jos haluaa, siviilivihkimisen lisäksi.

sen voi tehdä niinikään kotona, muualla tai seurakunnan tiloissa. esim. meillä on sellainen kappeli kirkossa, jossa näin tehdään. muistaakseni.



'

Helsingin maistraatti oli aika karu paikka, mutta kyllä se hetki oli silti juhlava. Ja toimitustahan voi juhlistaa jälkeenpäin muualla niin kuin me teimme. Kävimme vihkikuvassa ja meillä oli häitä varten hommatut puvut. Eli kaiken voi järjestää niin kuin itse haluaa ja mikä hyvältä tuntuu.

romanttisesti helsingin käräjäoikeudessa. puolison vanhemmille ilmoitimme aikeista edellisenä iltana ja minun porukoille aamulla kun tulivat hoitamaan vauvaamme iltapäiväksi että päästiin naimisiin ja syömään.



kun mentiin käräjäoikeuteen, piti mennä läpivalaisusta ettei vaan ollut aseita mukana ja venattiin vuoroa rosvojen kanssa ;)



tuomari oli vanha viskikurkku-nainen ja todistajatkin jotain henkilökuntaa. minulla oli ihan nätti hame ja miehellä kanssa vähän siistimmät vaatteet ja kukkapuska oli myös.



tilaisuus on koruton ja ympäristö myös. puristelin miestä kankusta viskikurkun lukiessa vihkimispuhetta.



mies kuuluu kirkkoon ja häntä ei olisi haitannut mennä kirkossa tai pyytää sukulaisia mukaan tilaisuuteen. itse ajattelen että tärkeintä on tehdä sitoumus ihan omassa mielessään kaikkivaltiaan jumalan läsnäolessa, uskoi häneen tai ei. ei sihen välttämättä ketään tyyppiä tarvita kaapu päällä heilumaan ja lätisemään avioliiton vakavuudesta. eikä 300 juhlavierasta joista 90% on sellaisia jotka vaan oli pakko kutsua.



ehkä tarpeena oli myös hieman v*****lla koko hommalle kun nykyään voi törmätä asenteeseen että haluan häät mutta en miestä. ja tv:stä tulee noora menee naimisiin...



mutta olen ollut myös rennoissa ja mieleenpainuvissa häissä. hellari-ystäviemmme häät oli mahtavat. niissä soitti bändejä ja katsottiin hauskaa videopätkää, puhuttiin tisseistä ja morsian oli paljain varpain.

Ajattelivat, että jos kertovat, kaikkia haluavat mukaan ja suuttvat sitten jos eivät saa tulla. Päätivät sitten, että riidellään jälkikäteen. No kukaan ei tietenkään riidelllyt vaan olivat iloisia ja ymmärsivät kavereidemme halun pitää tilaisuuden pienenä ja vaatimattomana.



Tilaisuudessa sulhasella oli puku ja morsiamella oli muistaakseni hame (ehkä tumma) ja valkoinen (sillkinen?) paitapusero. Paitapuseron muistan, koska se näkyy hääkuvassa:)



Minusta tämä oli tosi hieno tilaisuus ja jos itse tekisin jotenkin noin, vastaavassa tilanteessa.



Me sitten tilaisuuden jälkeen saimme mieheni kanssa luvan levittää ' juorua' kaikille tutuille.



Missäpäin olette? Pääkaupunkiseudulla vai muualla?

Olemme pääkaupunkiseudun ulkopuolelta... Itse olen suunnitellut vuokraavani puvun, tai sitten esim. valkoinen housupukukin olisi mukava, erillainen... vaatetus on sellainen mikä askarruttaa... Kukkakippua en ajatellut vaan yksi ja jokin vähän erilaine esim. kalla (muistaakseni sitäkin on muitakin värejä kuin valkoinen). Mutta saas nähdä millaiset kekkerit järjestämme meille, paljon olen saanut apua ja vinkkejä teiltä, kiitos ja lisää otetaan vastaan... :)))

Toissa kesänä mentiin naimisiin ja koska mies ei kuulu kirkkoon, meidät vihittiin maistraatissa. Seuraavana päivänä oli sitten kirkossa avioliiton siunaus, eli periaatteessa normaalit kirkkohäät päälle. Ihan vain siksi, että olin aina halunnut mennä kirkossa naimisiin. Sinänsä sillä uskonnollisella puolella ei ole niin kauhean suurta merkitystä mulle.



Meille tuo maistraatti päivä on se oikea vihkimispäivä, onhan se sitä virallisestikin. Halusin siitä tehdä sitten vähän juhlavamman, en halunnut vain käydä pikaisesti sanomassa tahdon ja lähteä pois. Laitoimme vähän paremmat vaatteet päälle ja mulla oli seuraavalle päivälle varattu heittokimppu kimppuna. Todistajina mun perhe ja appivanhemmat. Luin sen mikä itkultani pystyin kauniin runon miehelle ennen vihkimisen aloittamista. Tilaisuuden jälkeen mentiin porukalla syömään ravintolaan ja sen jälkeen koristelemaan hääpaikkaa:)



Viime kesänä miehen veljellä oli samat hommat, eli maistraatissa ensin vihkiminen ja seuraavana päivänä kirkko. Kaupunki oli eri ja sen kaupungin maistraatin vihkihuono oli todella kaunis; vanha, raatihuoneen juhlava sali. Sinne olisi voinut järjestää vaikka kuinka hienon ja mieleenpainuvan siviilivihkimisen. Mutta he eivät olleetkaan ajatelleet asiaa mitenkään ja vihkiminen oli ohi yhdessä hujauksessa. Puhe kun alkoi jo ennen kuin kaikki todistajat olivat asettuneet paikoilleen. Harmitti heidän puolesta vaikka eivät he itse siis olleet edes aikoneet tilaisuutta sen juhlavammaksi järjestää.



No, kirkollisen vihkimisenhän voi järjestää myös muualla kuin kirkossa. Kotona tai jossain puutarhassa tms. jos vain papille sopii. Näin tilaisuus olisi kuitenkin kirkollinen mutta vähän erilainen.



Tässäpä kokemuksia ja ajatuksia näin pitkässä muodossa:)

Meillä oli aikoinaan pienet kirkkohäät, eli mukana lähisuku ja parhaat kaverit.



Jos vieraita on oikein vähän, voidaan tehdä niin, että juhlaväki ei istukaan penkeissä vaan seisoo alttarin edessä siinä vihittävän parin takana. Meillä väki istui penkeissä, kun heitä oli kuitenkin vähän enemmän.



Ei kirkkohäistä ole mikään pakko tehdä valtavaa kansanjuhlaa, hääpuvuksi käy mikä vain, ei tarvita huntua tms. Nykyisin papitkin on usein rentoa porukkaa, ei ole enää sitä vanhan ajan paatosta.



Minulla ei siis ole mitään maistraattia vastaan, ajattelin vain huomauttaa, että kirkkohäätkin voivat olla hyvinkin pienimuotoiset. Lähinnä kyse on ihan siitä, mitä haluaa.

Kirkollisen vihkimisen voi järjestää myös muualla kuin kirkossa esim. monissa seurakuntataloissa on omat pienet kappelit, joihin mahtuu hyvin pieni joukko vieraita. Mahdollisuus intiimempään tunnelmaan varsinkin jos paikkakunnan kirkko on kooltaan iso. Meidät vihittiin srktalon kappelissa ja olimme valintaamme tyytyväisiä : )

En ota kantaa tuohon kirkko vs maistraatti juttuun, mutta mina kertoisin ehdottomasti vanhemmilleni ennen vihkimista. Meilla on suvusta varoittava esimerkki " salahaista" . Pari meni naimisiin kertomatta kummankaan vanhemmille etukateen. Niita haavoja sitten parannellaan edelleen ja aikaa on jo kuusi vuotta. Tottakai on vihkiparin oma asia, millaiset haat haluaa ja keta sinne haluaa, mutta vanhemmille mielestani kuuluu kertoa. Toivoisin, etta omat lapsenikin sen aikanaan tekisivat. Jos eivat haluaisi meita tilaisuuteen niin olisin varmasti pettynyt, mutta ymmartaisin.