Lue keskustelun säännöt.
Haluaako joku lukea tuon historianet.fi:n jutun naisesta jota pidettiin 7 vuotta arkussa?
02.05.2020 |
Voin kikkailla sen tänne es tojen ohi, jos jotakuta oikeasti kiinnostaa lukea?
https://historianet.fi/rikokset/nuori-nainen-oli-sek siorja na-arkkuun-suljettuna-seitseman-vuotta
Kommentit (19)
Tämä on ihan tosijuttu ja oikeudet sivustoon maksavat, niin jos joku haluaa lukea niin kirjoittakaa tänne.
T.ap
Ps. yritän vaan auttaa ihmisiä, kun itseäni vi tutti tuo mainoksen tunkeminen tuohon tielle kunnes tajusin miten se kierretään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kirjoita loputkin. Kuulostaa hirveältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks se pitäisi tänne kopioida. Näkyy olevan ihan luettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin englanniksi voi Wikipediasta lukea ihan vaivatta tämän naisen tarinan. En ymmärrä miten hän pysyi järjissään.
Jatkoa alusta:
Colleen myöntyi, koska ei halunnut vaikuttaa kiittämättömältä. Pian Colleenin auton ovi kiskaistiin auki. Mies hyppäsi takapenkille ja painoi veitsen Colleenin kaulalle. Mies laittoi päähän puisen laatikon. Colleen vietiin kellariin katosta roikkumaan putkeen. Colleenia piis kattiin niin että tämä huusi tuskasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Turpa kiinni ja rentoudu" Niin tämä on nopeammin ohi, Carmen ärhenteli. Piiskattuaan Colleenia aikansa Cameron työnsi taas laatikon Colleenin jalkojen alle ja he jatkoivat se ksiä vaimosa kanssa. Cameron laski vankinsa maahan, kapulan suuhun ja lukitsti puisen laatikon taas tämän päähän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kokonaisuudessaan tähän saakka:
Colleen Stan oli helpottunut, kun sininen Dodge pysähtyi tien laitaan. 20-vuotias Colleen oli lähtenyt liftaamaan jo varhain 19. toukokuuta 1977 ehtiäkseen vielä samana päivänä Westwoodissa Pohjois-Kaliforniassa asuvan ystävättärensä luo.
Nyt hän oli päässyt jo 500 kilometrin päähän kotikaupungistaan Oregonista, ja matkaa oli jäljellä enää runsaat sata kilometriä.
Colleen oli kokenut liftaaja, ja hän oli jo kieltäytynyt parista kyydistä, joita ei pitänyt luotettavina.
”Minne olet matkalla?” etuistuimella istuva nainen kysyi.
”Westwoodiin”, Colleen vastasi.
”Meillä on sama matka. Sisään vain”, ajajan paikalla istuva mies sanoi.
Nuorellaparilla oli autossa myös pieni lapsi, joten Colleen päätteli, että heidän kyytiinsä oli turvallista mennä.Hetken päästä Colleen istui sinisen Dodgen takapenkillä makuupusseineen tyytyväisenä siitä, että pääsisi nyt ystävänsä luo ennen pimeän tuloa.
Colleenin hämmästykseksi mies kaasutti matkaan renkaat ulvoen sellaista vauhtia, että Colleenin juuri avaaman mehupurkin sisältö purskahti hänen rinnuksilleen.
Kun hän nosti katseensa ylös, hän näki, että mies tuijotti häntä taustapeilistä itsetyytyväinen hymy huulillaan.
Matkan edetessä Colleen alkoi tuntea olonsa hieman epämukavaksi, sillä pariskunta tuntui olevan vähän liiankin kiinnostunut hänen elämästään ja pommitti häntä kysymyksillään auton kiitäessä Kalifornian halki.
”Haittaako, jos me pysähdymme katsomaan tässä lähellä olevia jääluolia?” nainen kysyi noin 60 kJatkoa alusta:
Colleen myöntyi, koska ei halunnut vaikuttaa kiittämättömältä. Pian Colleenin auton ovi kiskaistiin auki. Mies hyppäsi takapenkille ja painoi veitsen Colleenin kaulalle. Mies laittoi päähän puisen laatikon. Colleen vietiin kellariin katosta roikkumaan putkeen. Colleenia piis kattiin niin että tämä huusi tuskastailometrin päässä Westwoodista.
"Turpa kiinni ja rentoudu" Niin tämä on nopeammin ohi, Carmen ärhenteli. Piiskattuaan Colleenia aikansa Cameron työnsi taas laatikon Colleenin jalkojen alle ja he jatkoivat se ksiä vaimosa kanssa. Cameron laski vankinsa maahan, kapulan suuhun ja lukitsti puisen laatikon taas tämän päähän.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo mainos kierretään?
En suoraa sanottuna tiedä, mutta vanhalla pöytäkoneella onnistuin. Tai yritän onnistua loppuun asti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä kokonaisuudessaan tähän saakka:
Colleen Stan oli helpottunut, kun sininen Dodge pysähtyi tien laitaan. 20-vuotias Colleen oli lähtenyt liftaamaan jo varhain 19. toukokuuta 1977 ehtiäkseen vielä samana päivänä Westwoodissa Pohjois-Kaliforniassa asuvan ystävättärensä luo.
Nyt hän oli päässyt jo 500 kilometrin päähän kotikaupungistaan Oregonista, ja matkaa oli jäljellä enää runsaat sata kilometriä.
Colleen oli kokenut liftaaja, ja hän oli jo kieltäytynyt parista kyydistä, joita ei pitänyt luotettavina.
”Minne olet matkalla?” etuistuimella istuva nainen kysyi.
”Westwoodiin”, Colleen vastasi.
”Meillä on sama matka. Sisään vain”, ajajan paikalla istuva mies sanoi.
Nuorellaparilla oli autossa myös pieni lapsi, joten Colleen päätteli, että heidän kyytiinsä oli turvallista mennä.Hetken päästä Colleen istui sinisen Dodgen takapenkillä makuupusseineen tyytyväisenä siitä, että pääsisi nyt ystävänsä luo ennen pimeän tuloa.
Colleenin hämmästykseksi mies kaasutti matkaan renkaat ulvoen sellaista vauhtia, että Colleenin juuri avaaman mehupurkin sisältö purskahti hänen rinnuksilleen.
Kun hän nosti katseensa ylös, hän näki, että mies tuijotti häntä taustapeilistä itsetyytyväinen hymy huulillaan.
Matkan edetessä Colleen alkoi tuntea olonsa hieman epämukavaksi, sillä pariskunta tuntui olevan vähän liiankin kiinnostunut hänen elämästään ja pommitti häntä kysymyksillään auton kiitäessä Kalifornian halki.
”Haittaako, jos me pysähdymme katsomaan tässä lähellä olevia jääluolia?” nainen kysyi noin 60 kJatkoa alusta:
Colleen myöntyi, koska ei halunnut vaikuttaa kiittämättömältä. Pian Colleenin auton ovi kiskaistiin auki. Mies hyppäsi takapenkille ja painoi veitsen Colleenin kaulalle. Mies laittoi päähän puisen laatikon. Colleen vietiin kellariin katosta roikkumaan putkeen. Colleenia piis kattiin niin että tämä huusi tuskastailometrin päässä Westwoodista.
"Turpa kiinni ja rentoudu" Niin tämä on nopeammin ohi, Carmen ärhenteli. Piiskattuaan Colleenia aikansa Cameron työnsi taas laatikon Colleenin jalkojen alle ja he jatkoivat se ksiä vaimosa kanssa. Cameron laski vankinsa maahan, kapulan suuhun ja lukitsti puisen laatikon taas tämän päähän.
Työnsi TAAS laatikon jalkojen alle? Edellisen kerran kun joku laatikko mainittiin se meni uhrin päähän? Ja JATKOIVAT seksiä vaimonsa kanssa kun alottamistakaan mainittu. Tästä puuttuu jotain välistä. Ja onko parin nimi tosiaan Carmen ja Cameron vai onko jutun kirjoittaja aivan avuton?
Tuossa nyt jutun loppu/väliosa, yritin parhaani mutta mainokset tunkivat päälle.
ap
Colleen sai vähän vaatteitakin niin, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1981 kevään hän ei joutunut olemaan arkussa alasti.
Yhdessä vietetty aika lähensi Colleenia ja lähes samanikäistä Janicea, ja Janice alkoi miettiä, miten mielipuolinen hänen avioliittonsa oli: Colleenia pahoinpideltiin, jotta hän itse säästyi siltä.
Kun Cameron kesällä 1984 alkoi puhua uusien orjien sieppaamisesta ja Colleenin ottamisesta toiseksi vaimokseen, Janicen mitta täyttyi.
elokuuta Janice sanoi varovasti Colleenille: ”Minulla on sinulle tärkeää kerrottavaa. Ei ole olemassa mitään ’Yhtiötä’. Toivon, että voit antaa minulle anteeksi.”
Kun Colleen ymmärsi täysin, mitä hän oli juuri kuullut, hän romahti ja purskahti itkuun.
”Herra isä, miten olen voinut olla niin tyhmä?” hän ulvoi. Hän tajusi, että olisi voinut paeta vuosia aiemmin saattamatta perhettään vaaraan.
Kun Colleen rauhoittui, naiset päättivät paeta. Colleen pääsi Janicen avustuksella Red Bluffin linja-autoasemalle, josta hän soitti isälleen Riversideen. Vielä ennen bussin lähtöä hän kuitenkin palasi puhelinkoppiin ja soitti kiduttajalleen.
No nyt minultakin blokattiin kaikki näkyvyys. Ei kiitos enää ks. historianetin juttuja enää ikinä. Olen pahoillani kun juttu jäi roikkumaan mutta siis tuo nainen selvisi tuosta koettelemuksesta ja vankeusajastaan, jos joku nyt ehti ne viestit poistaa.
Ap
Oli varmaan seksikäs chad kun naiset tuollaiseen suostuivat.
Colleen Stan oli helpottunut, kun sininen Dodge pysähtyi tien laitaan. 20-vuotias Colleen oli lähtenyt liftaamaan jo varhain 19. toukokuuta 1977 ehtiäkseen vielä samana päivänä Westwoodissa Pohjois-Kaliforniassa asuvan ystävättärensä luo.
Nyt hän oli päässyt jo 500 kilometrin päähän kotikaupungistaan Oregonista, ja matkaa oli jäljellä enää runsaat sata kilometriä.
Colleen oli kokenut liftaaja, ja hän oli jo kieltäytynyt parista kyydistä, joita ei pitänyt luotettavina.
”Minne olet matkalla?” etuistuimella istuva nainen kysyi.
”Westwoodiin”, Colleen vastasi.
”Meillä on sama matka. Sisään vain”, ajajan paikalla istuva mies sanoi.
Nuorellaparilla oli autossa myös pieni lapsi, joten Colleen päätteli, että heidän kyytiinsä oli turvallista mennä.
Hetken päästä Colleen istui sinisen Dodgen takapenkillä makuupusseineen tyytyväisenä siitä, että pääsisi nyt ystävänsä luo ennen pimeän tuloa.
Colleenin hämmästykseksi mies kaasutti matkaan renkaat ulvoen sellaista vauhtia, että Colleenin juuri avaaman mehupurkin sisältö purskahti hänen rinnuksilleen.
Kun hän nosti katseensa ylös, hän näki, että mies tuijotti häntä taustapeilistä itsetyytyväinen hymy huulillaan.
Matkan edetessä Colleen alkoi tuntea olonsa hieman epämukavaksi, sillä pariskunta tuntui olevan vähän liiankin kiinnostunut hänen elämästään ja pommitti häntä kysymyksillään auton kiitäessä Kalifornian halki.
”Haittaako, jos me pysähdymme katsomaan tässä lähellä olevia jääluolia?” nainen kysyi noin 60 kilometrin päässä Westwoodista."