Törkeimmät/epämieluisimmat häät joissa olet ollut?

mutta hääjuhla oli yleisessä juhlapaikassa, johon oli sisäänpääsymaksu, kun siellä oli itsenäisyyspäiväjuhla. Eli itse olisi pitänyt maksaa koko juhlinta. En mennyt todellakaan.

kaikki viihtyivät ja tanssia ja ohjelmaa oli. Monet kiittivät hauskoista häistä. Porukka oli loppuun saakka lähes kaikki. Lapsia emme olleet kutsuneet. Vieraita oli noin 80. Ei se tunnelma alkoholista kiinni ole.

joissa ruoka loppui kesken. Menin häntäpäässä ottamaan ja melkein kaikki loppu. Kalastakin ruodot jäljellä. Sitten sinne tuli ihan tavallista porukkaa.

Tunnelma meni täysin pilalle, kun ventovieraita tuli paikalle. Se oli Samppalinna turussa, missä oli tällainen käytäntö. En suosittele. Olivat halunneet ei-junttipaikan hääpaikakseen ja hienot puitteet siellä olikin, muta mikään ei toiminut.



Ruuan loppuminen kesken on mielestäni yksi tyhmimmistä mokista.

Saattoi olla samat häät,jossa ystäväni oli

vieraana...

Eli odoteltiin hääparia juhlapaikalle toista tuntia ulkona kylmässä. Ruoka viivästyi pari tuntia, booli kyllä tuotiin heti tarjolle ja osa porukasta oli jo kännissä ruokailun alettua.



Ruoan jälkeen taas odottelua, ei mitään ohjelmaa, puheita tms. Pelkkää ryyppäystä, kunnes viimein tuli kakun aika.



Kakun jälkeen taas tolkuttoman pitkää odotusta, ilman ohjelmaa tai mitään. Kun viimein tanssivat häävalssin niin häivyttiin. Ennen sitä ei iletty lähteä.



Myös alkoholittomien juomien tarjoilu oli ala-arvoista. Boolia, kaljaa ja siideriä oli kyllä litratolkulla tarjolla ja kun booliastiat vähän vajuivat heti oltiin niitä täyttämässä. Itse kun en alkoholia juo, oli jokseenkin ankeeta istua tuntikausia kuivin suin. No kävin sitten pummimassa keittiöstä juotavaa, vettä sain sentään. Kaikki mehut oli varattu booliin.



Mutta täytyy vielä mainita, että lapsivieraat oli otettu hienosti huomioon näissä häissä!

ommella oman pukunsa, vaikka hän oli ostanut ompelukoneensa vasta puolta vuotta aikaisemmin. Ainoa kokemus ompelusta oli yhdet shortsita ja sitten vaan hääpukua ompelemaan...



NO, puku oli kesken kun menin pari päivää ennen häitä paikalle. Arvatkaa kuka kursi puvut loput osat kasaan? Ei tullut jokaisesta saumasta priimaa, mutta ei näyttänyt haittaavan! Liukas satiini ei ole ensikertalaiselle ompelijalle ihan helppoa työstää.

Vierailija:

Yksissä häissä oli paljon pikkulapsiperheitä vieraana (valtaosa 1-3-vuotiaita). Ruokatarjoilu oli hyvä alku- ja pääruokineen, mutta alkuruoat oli kaikki suunniteltu aikuiseen makuun (sienisalaattia, graavilohta, silliä, riimisuolattua härkää jne.), joten lapsille oli tarjolla oikeastaan pelkkää perunaa ja patonkia. Siinä vaiheessa kun pääruokaan päästiin, olivat lapset lievästi sanottuna levottomia ja vähän väliä kuului jostain pöydästä kirkas ääni " Äiti, koska lapset saavat ruokaa?" . Iso kulhollinen lihapullia tai prinssinakkeja jossain nurkassa olisi auttanut kovasti :)

Meillä muksut syöneet aina samaa kuin aikuisetkin (juu sovellettuna toki, suolaisuus ym). Aina ja jokapaikassa on syötävää löytynyt samasta pöydästä tai samalta ruokalistalta. Eipähän pelkää makuja.

Vierailija:

Vierailija:

Yksissä häissä oli paljon pikkulapsiperheitä vieraana (valtaosa 1-3-vuotiaita). Ruokatarjoilu oli hyvä alku- ja pääruokineen, mutta alkuruoat oli kaikki suunniteltu aikuiseen makuun (sienisalaattia, graavilohta, silliä, riimisuolattua härkää jne.), joten lapsille oli tarjolla oikeastaan pelkkää perunaa ja patonkia. Siinä vaiheessa kun pääruokaan päästiin, olivat lapset lievästi sanottuna levottomia ja vähän väliä kuului jostain pöydästä kirkas ääni " Äiti, koska lapset saavat ruokaa?" . Iso kulhollinen lihapullia tai prinssinakkeja jossain nurkassa olisi auttanut kovasti :)

kun oli laitettu istumajärjestys ja häätilassa oli pikku pöytiä, jouduttiin erillemme kaikista tutuista, kun oli tarkoitus tutustua uusiin ihmisiin



pöydässäni istui yksi, joka halusi lukea ääneen raamattua kesken ruokailun ja toinen joka selvitti avioliitto-ongelmiansa



aivan idiootteja ihmisiä



istuin neljä tuntia hiljaa pöydässäni, kun en halunut todellakaan tutustua näihin himmeisiin

Sulhasen ryöstö 2h:ksi. Tanssimaan mahtui muutama ihminen vaikka pöydät oli siirretty. Bändinä 2 miehen orkka. Poistuimme häävalssin jälkeen klo 21

johon osallistuneet havaitsivat joutuneensa tekemään seuraavan vuoden ajan melko hinnakkaita palveluksia morsiusparille (pesette/pesetätte heidän mattonsa; pesette/pesetätte heidän ikkunansa jne jne). Ja morsiamen ryöstön kruunasi järjetön rahankeruu häävierailta. YÖÖÖKKKKK. Ja ruoka sellaista junttia maalaisruokaa, yök.

oli pikkuisen ahdistava olo

Olisi jäänyt minultakin tekemättä.

Eikö se nyt jumankekka riitä,että

vieraat tuovat lahjan/rahaa häihin?

Vielä pitäisi antaa rahaa typerien leikkien

jatkeeksi,mautonta!!!



Käykää lukemassa hääsivujen keskusteluja.

Siellä nämä ahneet akat kehtaavat valittaa saaduista

lahjoista ja rahasummista.



Eräskin jaksoi mankua,kun appivanhemmat antoivat

" vain" 50e rahaa lahjaksi...siisus.

Ihan älyttömän pitkästyttävää, ensin syödään sitten kahvitellaan ja sitten on kaikenmaailman pelejä ja kilpailuja jne. Mukavimmissa häissä on pelkkä kahvitarjoilu jonka jälkeen pääsee kotiin.

Epämieluisimmat häät ovat olleet omat. Aamulla

tuleva siippani huusi kylttien laittamisista: väärin meni! Kova kiire tuli valmisteluissa, koska kaikki piti itse huolehtia. Juoksin kuvaan mekon takavetskari auki, kun mies ei halunnut laittaa kiinni :( Koko hääjuhlan jännitin, meneekö kaikki hyvin. Joku huomasi marista ainakin siitä, että munavoi loppui kesken... Hääyö sujui omassa vuokrakämpässä tuttujen kuvioiden mukaan. Ei ollut varaa lähteä hotelliin yöksi saati sitten myöhemmin häämatkalle. Ennen häitä oli tietysti polttarit. Yöllä kun tulin niistä kotiin, mies potki kylkeni mustaksi, koska " haisin vieraalle miehelle!" No joo, arvaatte varmaan, ettemme eläneet yhdessä onnellisina elämämme loppuun saakka :))

Toiset olivat kovin hienot ja tyylikkäät häät. Iltapukuhäät ravintolassa, ohjelma hienostunutta. Minut ja mieheni oli plaseerattu eri pöytiin, ketään emme oikein häistä tunteneet. Muut häävieraat olivat kovin hiljaista sakkia ja meidän molempien seurustelutaidot joutuivat enemmän kuin koville omissa pöydissämme. Morsian vaati pakkohiljaisuutta ohjelman ajaksi, mikä toisaalta toki oli helpotus. Mutta se tynkäkamariorkesteri ei kuitenkaan ollut niin hyvä, että sitä olisi ilokseen kahta tuntia kuunnellut varsinkin kuin kappalevalinnat olivat melko mielenkiintoisia. Tylsyyskuolema oli lähellä.



Toiset olivat sitten peilikuva. Meidät oli kutsuttu kavereiden mökille porukalla maalaustalkoisiin helteisenä kesäpäivänä, osa myös tuli pyörällä, rullaluistimilla tai veneellä. Asut olivat sitten sen mukaisia. Pieniä shortseja, toppeja, bikinien yläosia, miehiä ilman paitaa tai reikäisissä ja maalisissa vaatteissa jne. Kyse olikin sitten yllätyshäistä. Kirkossa. Jostain sitten kaivettiin morsiusparin mökkivaatekokoelmista paidat kaikille häävieraille päälle ja päästiin kirkolle. Tieto salahäistä oli vuotanut sukulaisille ja morsiammen ystäville, he olivat juhlavaatteissa, me sulhasen ystävät siis maalaustalkoovaatteissa. Morsian suuttui sulhaselle, koska oli selittänyt jotain maalaustalkoista, hänen oli kuulemma ollut tarkoitus kutsua meidät grillaamaan tai vastaavaa, jolloin vaatteet olisivat varmaan olleet asteen siistimmät, mutta vielä kaukana muiden vieraiden ja morsiusparin juhlavaatteista. Palasimme mökille juhlimaan ja morsiammen äiti ja muu suku teki hyvin selväksi, mitä meikläisistä ryysyläisistä ajatteli. Ruokakin oli pahaa. Lähdimme karkuun aika aikaisessa vaiheessa koko ryysyläissakilla, kun joka toiselta alkoi pokka pettää ja joka toinen tunsi palavaa halua kaivaa itselleen poteron ja jäädä sinne loppuelämäkseen. häivyimme sitten keskenämme toisen kaverin mökille omille jatkoille, siellä oli hauskaa.

erityisesti siksi, että minut ja siskoni oli sijoitettu lapsenvahdiksi pöytään, jossa muut vieraat olivat iältään 4-10 -vuotiaita kiljuvia kakaroita. Kaikki muut omanikäiset eli 18-22 vuotiaat olivat toisessa pöydässä aivan toisessa päässä salia. Ilmeisesti morsiamen äiti kosti meille sen, että äitini ei erinäisten erimielisyyksien takia halunnut lähteä häihin ollenkaan, vaan me siskoni kanssa " edustimme" meidän perhettä ilman äitiä.

Tiedän että on noloa pyytää lahjaksi rahaa, mutta meillä ei todellakaan ole tarvetta enää yhdellekkään kipolle tai kodinkoneelle. Yhteen muuttaessa tavara tuplaantui ja uuden kodin valmistuttua saimme taas tupareissa kahvinkeittimiä. Olimme tosin jo silloin ilmoittaneet ettemme tarvi mitään.

Mitenkäs nyt, kun samat ihmiset on tulossa häihin ja intoilevat taas leivänpaahtimista?

Oikeasti tarvitsisimme vain rahaa, että pääsisimme joskus johonkin, edes viikonloppumatkalle. Miten tällainen ilmaistaan korrektisti?

Minusta te ette voi pyytää millään tavalla tyylikkäästi vierailta rahaa suoraan. Jos olet ihan oikeasti sitä mieltä, että korvaukseksi siitä, että vieraat saapuvat juhlimaan häitäsi, heidän pitäisi antaa teille rahaa, olisi tyylikkäin tapa varmaan kertoa, että häälahjaksi toivotte ikimuistoista häämatkaa varten vähän rahaa. Ja tämäkin ehkä mieluiten niin, että kerrotte tästä vain, jos joku soittaa ja kysyy, mitä haluatte lahjaksi.



Mutta toisin kuin monet muut, olen itse sitä mieltä, että varsinkin kutsuun sijoitetut lahjalistat ovat aina aika moukkamainen juttu. Huom, kaikki eivät ole tätä mieltä, vaan me saimme risuja siitä, että ei ollut kunnon lahjalistaa vieraille ja tuotimme päänvaivaa, kun ihmiset sitten miettivät, mitä toisivat.