Te joilla on hyvä parisuhde, kertokaas mistä sellaisen tunnistaa?
Mä en lapsena nähnyt muuta kun kärsimystä vanhempien kesken. Nyt olen suhteessa, joka pistää mietityttämään että onkohan tää nyt sellasta kun kuulus olla...
En haluaisi vain tyytyä, jos on jotain mitä voi tavoitella. Ikääkin jo 45v.
Kommentit (22)
No jos pohdit tuollaisia niin tuskin se on hyvä parisuhde. Toki eri ihmisille hyvä suhde voi tarkoittaa eri asioita. Itselleni se tarkoittaa että voin olla täysin oma itseni ja toisen seura tuntuu aina mukavalta ja kodikkaalta. Ei ole pahemmin draamaa eikä vääntöä, arki jaetaan yhdessä ja autetaan ja kuunnellaan toinen toisiamme.
Se että yhdessä nauretaan. Silloin on jo aika hyvin asiat.
Hyvä parisuhde antaa voimia, huono vie niitä.
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdetes…
http://parisuhteenvoimavarat.trafficmanager.net/
https://vslk.fi/index.php?id=20
.
Se on niitä asioita, jonka vain tuntee. Jos asiaa epäilee, se ei ole aitoa rakkautta. Vähän kuin orkku. Jos et ole varma sen saannista, et ole sitä saanut.
Huumorintaju ja jotenkin se ettei toisessa ärsyttänyt mikään. Toki nyt jossakin kohden sitten joku ärsytti mutta oli vaan jotenkin vaivaton ja helppoa olla toisen kanssa ilman kummempia kommervenkkejä.
Toki meilläkin on pitkä avoliitto takana niin on tullut vaikeitakin hetkiä mutta se pohja miltä ponnistetaan on vakaa ja ollaan jotenkin vaan hitsauduttu yhteen...
Vierailija kirjoitti:
No jos pohdit tuollaisia niin tuskin se on hyvä parisuhde. Toki eri ihmisille hyvä suhde voi tarkoittaa eri asioita. Itselleni se tarkoittaa että voin olla täysin oma itseni ja toisen seura tuntuu aina mukavalta ja kodikkaalta. Ei ole pahemmin draamaa eikä vääntöä, arki jaetaan yhdessä ja autetaan ja kuunnellaan toinen toisiamme.
Jos ihmisellä on sellainen tausta, ettei ole kunnon mallia hyvästä suhteesta, kunnioituksesta, luottamuksesta, hyvästä toisen kohtelusta, on mahdollista, että ei tunnista hyvää suhdetta, vaikka olisi sellaisessa. Ja sekin on mahdollista, että itsearvostus voi olla huono ja siitäkään syystä ei osaa olla onnellinen, vaikka ne palikat olisi paikallaan.
Mielestäni kannattaa huomioida nuo asiat, kun pohtii tätä.
Toki on niinkin, että jos itsearvostus on huono, ei välttämättä tunnista hyvin sitä, jos toinen ei kohtele hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat arvostavat ja kunnioittavat toisiaan, haluavat käyttäytyä ja tehdä asioita niin että toisella on hyvä olla. Rakkaus ei näy pelkästään puheissa vaan myös teoissa.
Tämä.
Korostaen viimeistä, hyvä parisuhde näkyy nimenomaan teoissa, puheet toissijaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pohdit tuollaisia niin tuskin se on hyvä parisuhde. Toki eri ihmisille hyvä suhde voi tarkoittaa eri asioita. Itselleni se tarkoittaa että voin olla täysin oma itseni ja toisen seura tuntuu aina mukavalta ja kodikkaalta. Ei ole pahemmin draamaa eikä vääntöä, arki jaetaan yhdessä ja autetaan ja kuunnellaan toinen toisiamme.
Jos ihmisellä on sellainen tausta, ettei ole kunnon mallia hyvästä suhteesta, kunnioituksesta, luottamuksesta, hyvästä toisen kohtelusta, on mahdollista, että ei tunnista hyvää suhdetta, vaikka olisi sellaisessa. Ja sekin on mahdollista, että itsearvostus voi olla huono ja siitäkään syystä ei osaa olla onnellinen, vaikka ne palikat olisi paikallaan.
Mielestäni kannattaa huomioida nuo asiat, kun pohtii tätä.
Toki on niinkin, että jos itsearvostus on huono, ei välttämättä tunnista hyvin sitä, jos toinen ei kohtele hyvin.
Kiitos tästä♡ näitä oon alkanu pohdiskelemaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pohdit tuollaisia niin tuskin se on hyvä parisuhde. Toki eri ihmisille hyvä suhde voi tarkoittaa eri asioita. Itselleni se tarkoittaa että voin olla täysin oma itseni ja toisen seura tuntuu aina mukavalta ja kodikkaalta. Ei ole pahemmin draamaa eikä vääntöä, arki jaetaan yhdessä ja autetaan ja kuunnellaan toinen toisiamme.
Jos ihmisellä on sellainen tausta, ettei ole kunnon mallia hyvästä suhteesta, kunnioituksesta, luottamuksesta, hyvästä toisen kohtelusta, on mahdollista, että ei tunnista hyvää suhdetta, vaikka olisi sellaisessa. Ja sekin on mahdollista, että itsearvostus voi olla huono ja siitäkään syystä ei osaa olla onnellinen, vaikka ne palikat olisi paikallaan.
Mielestäni kannattaa huomioida nuo asiat, kun pohtii tätä.
Toki on niinkin, että jos itsearvostus on huono, ei välttämättä tunnista hyvin sitä, jos toinen ei kohtele hyvin.
Minusta tuo on täyttä roskaa. Vanhempiemme suhde oli täynnä alkoholia, pettämistä ja väkivaltaa. Se oli minulle ja siskolleni varoittava esimerkki, millaisia asioita hyvään suhteeseen ei ainakaan kuulu. Molemmat olemme nyt olleet tahollamme onnellisessa parisuhtessa parikymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pohdit tuollaisia niin tuskin se on hyvä parisuhde. Toki eri ihmisille hyvä suhde voi tarkoittaa eri asioita. Itselleni se tarkoittaa että voin olla täysin oma itseni ja toisen seura tuntuu aina mukavalta ja kodikkaalta. Ei ole pahemmin draamaa eikä vääntöä, arki jaetaan yhdessä ja autetaan ja kuunnellaan toinen toisiamme.
Jos ihmisellä on sellainen tausta, ettei ole kunnon mallia hyvästä suhteesta, kunnioituksesta, luottamuksesta, hyvästä toisen kohtelusta, on mahdollista, että ei tunnista hyvää suhdetta, vaikka olisi sellaisessa. Ja sekin on mahdollista, että itsearvostus voi olla huono ja siitäkään syystä ei osaa olla onnellinen, vaikka ne palikat olisi paikallaan.
Mielestäni kannattaa huomioida nuo asiat, kun pohtii tätä.
Toki on niinkin, että jos itsearvostus on huono, ei välttämättä tunnista hyvin sitä, jos toinen ei kohtele hyvin.
Tuo on kyllä harvinaista, että ylipäänsä risa ja ehjä jaksavat toisiaan kovin pitkään. Se na ehjäkin on silloin läheisriippuvainen, joka tarvitsee risan voidakseen tuntea olonsa tarpeelliseksi. Tuo ei ole hyvää parisuhdetta nähnytkään.
Kaksi itsenäistynyttä ja omat asiansa kykenemään hoitavaa luo parhaat edellytykset sille että suhde ei ole draamaa vaan ihan aitoa kohtaamista. Toisella saa olla omaa elämää eikä hänen menojaan tarvitse epäillä. Kumpikin haluavat ja pystyvät sitoutumaan. Homman liima on toisen kunnioitus.
Vapaus olla oma itsensä. Ei vaatimuksia, että pitäis muuttua sellaiseksi tai tälläiseksi tai tuollaiseksi jotta miellyttää toista. Luottamus. Hyvä olla yhdessä, mutta lupa (tai siis itsestään selvyys, ei tarvii puhuakaan mistään "luvista") olla omia kavereita, omia menoja. Asioista puhutaan toki etukäteen, tyyliin "hei onko ensi viikonloppuna jotain erityistä, mulla olisi tälläinen (oma) juttu" ja jos ei mitään ole, niin omaan juttuun osallistutaan ja ei tarvii toiselta lupaa. Tai itse pidän kohteliaana tuota tapaa, enkä vaan ilmoittaa, että viikonloppuna on tämä, menen. Koska jos puolisolla on jotain mielessä, hän sen voi kertoa ja sitten voidaan keskustella. Joskus olen unohtanut, että sovittiinkin hänen äidille meno, mutat silloinkin pystyttiin järjestelemään asiat niin että kaikki voittivat, tyyliin menin menolleni JA vierailtiin äidillään. Mutta jos menojen sovittelu ei olisi onnistunut niin tietenkin olisin lähtenyt ensin sovittuun menoon eli äidilleen. Joustoa puolin ja toisin, toista arvostavassa hengessä, ilman vaatimista, henkistä kiristämistä jne.
Yhdessä viihtyminen mutta turvallinen olo silloin kun on erillään. Hyvä seksi, hellyys, toisen huomioiminen ja palveleminen (on kiva tehdä toiselle ruokaa, kattaa eteen asti joskus, siivota jäljet - ja saada samaa vastavuoroisesti).
Juha Vuorisen uusimmassa kirjassa on yksi hyvä näkökulma otsikon aiheeseen: itsensä toteuttaminen, molemmin puolin.
PS: Itsensä toteuttaminen on myös Maslowin tarvehierarkian huipulla. Alimmalla on perustarpeiden tyydyttäminen.
Toinen tuntuu turvalliselta. Olo on rauhallinen ja toisen tukeen voi luottaa kaikessa. Kumpikin saa olla mitä on eikä vaadita toista muuttumaan. Sallitaan epätäydellisyys. Ei nalkutusta, vittuilua, huutamista eikä mitään mikä nakertaa toisen hyvää oloa.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat arvostavat ja kunnioittavat toisiaan, haluavat käyttäytyä ja tehdä asioita niin että toisella on hyvä olla. Rakkaus ei näy pelkästään puheissa vaan myös teoissa.
Tämä! Tähän lisään vielä sen, että kumpikin voi olla oma itsensä.
Kun kumpikin kohtelee toista hyvin, ja kumpikin sen myös tiedostaa, että kylläpäs tuo kohtelee mua hyvin.
Parhaiten naisen saa pysymään rinnalla, kun hallitsee häntä rautaisella nyrkillä. Harmi kun minun luonteeni ei siihen taivu.
Luottamus on minusta tärkeää. On hyvä olla, kun tietää, että on joku, joka välittää oikeasti tuli sitten vastaan mitä tahansa ongelmia.
Tottakai normaaliin parisuhteeseenkin voi kuulua riitelemistä ja ongelmiakin, mutta nuoruuden jälkeen jotenkin vain hyväksytään ne toisen ehkä aikaisemmin ärsyttävät puolet ja niille voi jopa nauraa.
Siis tietenkään mitää puhdasta ilkeyttä tai väkivaltaa tai vastaavaa ei ei saa hyväksyä. Silloin on parempi juosta heti suhteen alussa. Ja kovaa.
Kaikissa suhteissa on riitoja ja ristiriitoja. Hyvissa parisuhteissa riidan saa käännettyä parisuhdetta vahvistavaksi asiaksi ja sovittua esim. jonkun uuden käytännön, johon kumpikin sitoutuu ja ristiriidat hälvenevät. Huonoissa parisuhteissa riidat hajoittavat lisää.
Molemmat arvostavat ja kunnioittavat toisiaan, haluavat käyttäytyä ja tehdä asioita niin että toisella on hyvä olla. Rakkaus ei näy pelkästään puheissa vaan myös teoissa.