Minkä ikäisenä huomasit että ”kysyntä” deittimarkkinoilla heikkeni?

40 oli itselläni rajapyykki.

Sitä aiemminkin deittailu oli sellaista, että lähinnä suurin osa vonkaajia.

Nyt vielä useammin käy niin, että juttelun jälkeen moni vain häviää, olen ilmeisesti se toiseksi parempi vaihtoehto.

Cmon! Ei deittailua pidä ottaa niin vakavasti. Sehän on vaan harmitonta hauskanpitoa.

Edellinen suhteeni päättyi, kun olin 43-44. Pariin vuoteen en edes etsinyt ketään, olin niin romuna. Sitten kokeilin jotain nettideittejä mutta totesin turhaksi ja luovutin muutamassa päivässä. Joillakin treffeillä kävin ja oli jotain sutinaa, kunnes viisikymppisenä tapasin nykyisen mieheni.

Vaikea sano, missä määrin oli kyse kysynnän heikkenemisestä ja missä määrin siitä, etten käynyt baareissa kuin kerran-pari vuodessa.

About siinä 25 jälkeen.

Se on aina ollut nolla.

38v. Sen jälkeen kiinnostuneet ovat olleet vain yli 10v vanhempia naisia.

Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille. N31

Olen 53 ja ruma ja läski, mutta edelleen olisi miehiä tarjolla, mutta ei kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Olen 53 ja ruma ja läski, mutta edelleen olisi miehiä tarjolla, mutta ei kiinnosta

Tämähän on fakta naisille mutta kuitenkin on sellaisia täällä jotka valehtelevat ettei tinderistä tuu mätchejä.

En ole deittimarkkinoilla, vaikka olenkin sinkku. Ei mitään tarvetta olla parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille. N31

Niin. Kotona ootellessahan ne miehet ilmestyy. Ja mitään tikkua ristiin ei voida tehdä aloitteen suhteen. On ne naiset sitten hauskoja.

Mielestäni se on aina ollut hankalaa. Parikymppisenä ja kauniina sai harvoin mitään varteenotettavaa lähestymistä, se oli sitä samaa: varattuja miehiä ja pillunvonkaajia suurin osa. Onneksi kuitenkin löysin aviomiehen 25 vuotiaana, vielä ollaan naimisissa. Suoraan sanottuna aika surkeaa oli deittailu silloin niinkuin nytkin, ei meillä suomessa ole minkäänlaista deittailukulttuuria. Hyvällä onnella voi jonkun kiinnostavan tavata ja vielä niin että elämäntilanne on suunnilleen samanlainen jotta siitä voi jotain tulla.

Olen ollut deittimarkkinoilla kahdesti: 19-vuotiaana ja 45-vuotiaana.

Ihan samanlaista oli molemmilla kerroilla. (Nettideittailua en ole kokeillut).

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille. N31

Käännös: Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille pitkän, harteikkaan, komean ja isomunaisen miehen toimesta. N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille. N31

Käännös: Kun ei se ole vielä alkanutkaan, että sitä tässä odotellaan. Koskaan ei ole pyydetty treffeille pitkän, harteikkaan, komean ja isomunaisen miehen toimesta. N31

Toimesta... MIKSI? MIKSI kirjoitat tuolla tavalla??? Mikä ihme sinua vaivaa???

Olin sinkku aina 23-vuotiaaksi asti, silloin mulla oli vaikeinta. En juurikaan seurustellut nuorena, yksi lukioaikainen poikaystävä joskus. 23-vuotiaana tapasin tulevan aviomieheni. Erosimme ollessani 36, ja  vientiä oli enemmän kuin koskaan silloin nuorempana. Olin sitten muutaman vuoden uudessa suhteessa ja erotessani siitä olin 43. Vientiä oli vielä enemmän kuin kolmekymppisenä, mutta oma rima koko ajan korkeammalla. Nyt olen 45 ja kohdannut miehen, johon ajattelin jäädä. Katsotaan mitä mieltä mies on :) 

58 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 53 ja ruma ja läski, mutta edelleen olisi miehiä tarjolla, mutta ei kiinnosta

Tämähän on fakta naisille mutta kuitenkin on sellaisia täällä jotka valehtelevat ettei tinderistä tuu mätchejä.

Jos luulee olevansa edelleen yhtä haluttu kuin kaksikymppisenä valkkaa vain niitä lentäjäkirurgeja, silloin ei tule mätsejä

Vaikeinta oli löytää nainen teini-ikäisenä, nykyään helpointa M43

Ei ole ikinä hiljentynyt mutta jostain kumman syystä hiljaisena ja herkkänä naisena olen aina ollut ns. "kovien jätkien" suosiossa vaikka itseä ei sellaiset kiinnosta.