Millaista on narsistin raivo?

Kerran olen sen kokenut, toivottavasti en toista kertaa.

Katkaisin välit kyseiseen naiseen

Päätöntä, keksii mitä ihmeellisimpiä asioita toisesta joita pitää totuutena ja eikä päästä näkemyksistään irti vaan koittaa istuttaa ne uhriin. Heissä itsessään ei ole tietenkään muka vikaa, he ovat mielestään ainoita jotka saavat osoittaa tunteita vihasta ja jos sinä et ota sitä nöyränä vastaan vaan vaikka katsot toista vihaisesti kuunnellessani huutoa kuinka perseestä olet niin siinä vaiheessa vasta perseestä oletkin kun kehtaat pahasti katsoa ja näyttää että vituttaa kuunnella sellaista. Ja siitä se riemu vasta lähteekin :) hyvät ihmiset muistakaa aina vältellä narsistia, syytökset ja muu paska vain pahenee ajan myötä ja saatat joutua pahoinpidellyksi tai pahempaa. Kenenkään ei kuulu auttaa narsistia, vain narsisti itse oikean koulutetun terapeutin kanssa voi asioita puida ja ehkä pienellä mahdollisuudella vuosien terapian myötä jotenkin parantua jos narsismi ei ole kerennyt liikaa juurtumaan persoonallisuuteen. Pitäkää itsestänne huolta

Vierailija kirjoitti:

Pelkään kohdanneeni narsistin. Hän alkoi huutamaan aivan mitättömästä asiasta. Silmät kiiluivat ja vaikutti hetken pirumaiselta. Pelkäsin todella paljon.

Kuulostaa tutulta... Se tila mihin tuo huutokohtaus vie on todella epätodellinen

T. Narsistin uhri

Erittäin kostonhimoista ja julkista. Narsisti huutaa kaikille ketkä "jaksavat" kuunnella, minkälainen kasa pskaa se uhri onkaan. Hovia on kerättävä varsinkin kriisien keskellä, on saatava jengiä "puolelleen".

Vierailija kirjoitti:

Erittäin kostonhimoista ja julkista. Narsisti huutaa kaikille ketkä "jaksavat" kuunnella, minkälainen kasa pskaa se uhri onkaan. Hovia on kerättävä varsinkin kriisien keskellä, on saatava jengiä "puolelleen".

Onko se narsistin raivoa että huutaa keskellä kaupunkia miten tyhmä toinen taas oli.. Eikö niille ole oma julkisivu kuitenkin tärkeä, eikö anna huonoa kuvan vain itsestään jos haukkuu toista julkisesti, vai eikö ajattele?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin kostonhimoista ja julkista. Narsisti huutaa kaikille ketkä "jaksavat" kuunnella, minkälainen kasa pskaa se uhri onkaan. Hovia on kerättävä varsinkin kriisien keskellä, on saatava jengiä "puolelleen".

Onko se narsistin raivoa että huutaa keskellä kaupunkia miten tyhmä toinen taas oli.. Eikö niille ole oma julkisivu kuitenkin tärkeä, eikö anna huonoa kuvan vain itsestään jos haukkuu toista julkisesti, vai eikö ajattele?

Hmm.. en osaa sanoa huutaisiko keskellä tuntematonta ihmisjoukkiota, mutta esim illlanistujaisissa saattaa yhtäkkiä ruveta huutamaan. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni olisi samaa mieltä uhrista kuin narsisti. Tuntemani narsisti ei tainnut uskoakaan, että joku pitäisi häntä nolona tuosta erittäin äänekkäästä toisen lyttäämisestä. Ja jos joskus tuli isoja ylilyöntejä itsehillinnän puutteeseen niin ne sivuutettiin erittäin nopeasti ja kohta mitään ei tapahtunutkaan.

Minun näkemäni narsistin viha on systemaattista kiusausta ja painostusta, mustamaalausta johon hän kokoaa ympärilleen tukijoukon. Narsisti on tässä kiusaamisessa hyvin taitava ja luova - aloittaa sen vaivihkaa ja selän takana niin, että aluksi kukaan ei tajuakaan, mitä tapahtuu. Siinä vaiheessa, kun uhri alkaa tajuta joutuneensa urhriksi, narsistilla on jo uskollinen aivopestyjen tukijoukko ympärillään. Narsisti ei myöskään koskaan ole tyytyväinen eikä anna koskaan anteeksi: tämä viha on ikuista ja ajaa kiusattavansa vaikka itsemurhaan asti ilman mitään tunnontuskia. Ja sitten onkin aika löytää seuraava kiusattava, joku siitä omasta palvojajoukosta yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Erittäin kostonhimoista ja julkista. Narsisti huutaa kaikille ketkä "jaksavat" kuunnella, minkälainen kasa pskaa se uhri onkaan. Hovia on kerättävä varsinkin kriisien keskellä, on saatava jengiä "puolelleen".

Erittäin osuvasti kuvailtu. Juuri näin narsisti toimii. Lähtiessäni työpaikasta, ja vielä vuosi sen jälkeenkin, hän muistaa haukkua minua yhteisille tuttavillemme.

En tiedä, raivo-termi voi johtaa vähän harhaankin, kaikilla ei esim. Ilmene raivo fyysisenä purkauksena.

Usein uhrikin voi irtaannuttuaan narsistista vaikuttaa kostonhimoiselle narsistille hakiessaan oikeutta ja/tai avatessaan viimein suunsa.

Esim. Omassa suhteessani mies ei raivonnut kuin kerran- ja silloinkin lyhyesti ja harkiten.

Enemmän se "raivo" oli järjestelmällistä ja pohjatonta halveksuntaa ja härskiä hyväksikäyttöä sen varjolla.

Harvoin siis mistään tietystä teosta aiheutuneita yksittäisiä purkauksia.

Narsistin kohtaukset olivat niin kuluttavia että energiat saattoi mennä päiviksi..sitä tuntui kuin olisi loppuun imetty..

Kyllä, mustamaalaaminen on selvä piirre. Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että kaikki pahat puheet eivät ole totta. Jos mahdollista, pyri siihen, että narsisti ei saa tietää työ- ja opiskelupaikkaasi. Voi yrittää löytää keinon, miten voisi kertoa sinusta valheita työ- ja opiskelukavereillesi.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, raivo-termi voi johtaa vähän harhaankin, kaikilla ei esim. Ilmene raivo fyysisenä purkauksena.

Usein uhrikin voi irtaannuttuaan narsistista vaikuttaa kostonhimoiselle narsistille hakiessaan oikeutta ja/tai avatessaan viimein suunsa.

Esim. Omassa suhteessani mies ei raivonnut kuin kerran- ja silloinkin lyhyesti ja harkiten.

Enemmän se "raivo" oli järjestelmällistä ja pohjatonta halveksuntaa ja härskiä hyväksikäyttöä sen varjolla.

Harvoin siis mistään tietystä teosta aiheutuneita yksittäisiä purkauksia.

Kyllä! Mulle meinasi käydä niin, kun lopulta sanoin narsisti ystävälleni, että nyt muuten riitti, niin tuntui siltä, kuin olisin lähtenyt kostamaan samalla tavalla kuin hän oli tehnyt minulle. Eli juuri puhuu kaikkien kanssa siitä, minkälainen pska toinen on. Noh se oli mulle terapiaa huomata, että niin moni ei ollutkaan uskonut hänen puheitaan ihan sokeasti ja jopa osa oli ihmetellytkin niitä. Nykyään en enää suostu puhumaan tästä entisestä ystävästäni kenellekään, mennyt mikä mennyt. Olen pyrkinyt antamaan anteeksi, mutten halua olla missään tekemisissä.

Hänellä oli myös jatkuvasti välit poikki jonkun kanssa, kuinkas muutenkaan, kun ei kestänyt sitä että joku ei alistu, eli omat perheenjäsenensä. Hänellä oli äitinsä ja siskonsa (välillä velikin) kanssa jatkuvasti välit poikki milloin mistäkin pikkusyystä. Ei itselläni vaan ole koskaan käynyt edes mielessä, että perheenjäseniin pitää katkaista välit jonkun muhkean riidan päätteeksi (emme kyllä edes riitele, saatikka että muhkeasti)

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, raivo-termi voi johtaa vähän harhaankin, kaikilla ei esim. Ilmene raivo fyysisenä purkauksena.

Usein uhrikin voi irtaannuttuaan narsistista vaikuttaa kostonhimoiselle narsistille hakiessaan oikeutta ja/tai avatessaan viimein suunsa.

Esim. Omassa suhteessani mies ei raivonnut kuin kerran- ja silloinkin lyhyesti ja harkiten.

Enemmän se "raivo" oli järjestelmällistä ja pohjatonta halveksuntaa ja härskiä hyväksikäyttöä sen varjolla.

Harvoin siis mistään tietystä teosta aiheutuneita yksittäisiä purkauksia.

Vielä noihin aiempiin kommentteihin, että omassa tapauksessani kuulostin aivan varmasti paitsi kostonhimoiselta, myös mustamaalaavalta jne. Olkoonkin, että puhuin totta.

Sen sijaan exäni ei puhunut itsestäni mitään "pahaa". Exäni oli vuosia pohjustanut minun ja muiden huonommuutta hienovaraisella ja usein huoleen verhotulla mustamaalaamisella, sekä tietynlaisena kehumisena muille- siis kehumisena, joka todellisuudessa oli verhottua kritiikkiä, julkinöyryytystä tai muiden toiminnan saattamista outoon valoon.

Esim. Exän tyyliin kuului, että jos häneltä kysyttiin vaikka kuulumisiani vastasi hän: "Tosi hyvää, vaikka x:llä onkin ollut vähän *mutinaa* tiedättehän.." ja aiheen vaihto.

Toisin sanoen muiden härskiä manipulointia, jolla istutettiin perusteetonta huolta tai epäilyjä muiden mieleen, mutta niin hienovaraisesti, että äkkiseltään ex vaikutti henkilöltä, joka ei muista" juorua" tai puhu ikävään sävyyn.

Narsistin raivo on luomua, ympäristöepäystävällistä, energiapitoista ja pirskahtelevaa. Joskus hieman tuoksahtavaa, liian usein nautittuna jopa myrkyllistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko narsistiseen raivoon 'psykoottinen nauru' irvailu ja voivottelu?

Kuuluu, ja nälviminen. Yleensä kaiken kohteelleen arvokkaan ja merkityksellisen asian mitätöiminen. Sättii myös omia lapsiaan. Jostain kumman syystä jotkut lapset kuitenkin kehittyvät normaalin oloisiksi Täysin kehittymätön tunne-elämältään. Mitään empatiakykyä ei ole, vaikka toisinaan jaksaa myötätuntoista esittääkin. Elää keskuudessaamme lähinnä riesana, heidän parantamisekseen ei ole keinoja - pakko vain sietää ja toivoa, että he alkavat avautua väärälle henkilölle taksijonossa klo 04.00 aamuyöllä....tilanne hoituu sitten sitäkautta. Onneksi tällaistakin tapahtuu.

Miksi se tekee niin? Ja sitten kohta kaikki on hyvin ja uhria kehutaan taas vaikka uhri on täysin lamaantunut huutokohtauksesta?

Narsismista pitää tietää tiettyjä perusasioista, että ymmärtää narsistin raivoa.

Narsismissa kaikki palautuu aina valtaan. Kyseisen persoonallisuushäiriö juuri on usein (mutta ei aina) jollain tapaa epäterveessä kasvattajasuhteessa, jonka takia narsistin minuus jää kehityksellisesti kesken sellaisessa varhaislapsuuden vaiheessa, jonka aikana lapsella on vielä kokemus kaikkivoipuudesta. Koska kukaan ei todellisuudessa voi olla kaikkivoipa, lopputuloksena on äärimmäisen hauras itsetunto. Tämän sisäisen aran paikkansa suojelemiseksi narsisti rakentaa itselleen valheellisen ulkokuoren, jolla uskottelee omaa erinomaisuuttaan myös muille, mutta etenkin itselleen. Narsisti on erittäin taitava kieltämään kaiken mikä on ristiriidassa hänen ulkokuorensa kanssa, mutta tällaisen kulissin ylläpitäminen on silti sisäisesti vaikeaa, joten narsisti tarvitsee säröjen paikkailuun kokemuksia vallasta kuin narkkari aineitaan tai vampyyri verta. Parhaat kicksit tulevat jatkuvasta ja ehdottomasta palvonnasta, mutta paremman puutteessa huonokin huomio on yhä huomiota ja määrä korvaa laadun.

Samasta syystä narsisti myös räjähtää silmittömään raivoon, jos kokee jonkun haastavan hänen täydellisyytensä. Tuollainen haaste voi olla aivan mitättömän pieni, täydellisen tahaton, tai jopa kokonaan kuviteltukin, mutta se joka tapauksessa raottaa narsistin täydellisyyden kulissien esirippua, ja narsisti kokee sisäisen tyhjyytensä kohtaamisen niin äärimmäisenä väärinkohteluna, että äärimmäiset reaktiotkin ovat hän mielestään aina kohtuullisia ja oikeutettuja. Koska narsisti ei tunne minkäänlaista mielipahaa toisten satuttamisesta, kosto on narsistille helppo, nopea ja nautinnollinen keino saada kokemus vallasta takaisin. Narsisti saattaa jopa valita häntä ehdoitta palvoneen henkilön kostonsa kohteeksi, jos tarvitsee sijaiskärsijän sellaisille hänen valtaansa haastaneille asioille, joille ei syystä tai toisesta voi käytännön tasolla kostaa (esim. huono sää, vankilatuomio, sairastuminen).

Loppujen lopuksi narsisti kuitenkin tarvitsee elämäänsä ihmisiä saadakseen seuraavan valtafiksinsä ihailun, huomion, käskyttämisen tai satuttamisen muodossa. Siksi narsisti vaivautuu esittämään mukavaa lähipiirinsä ulkopuolisille, ja pystyy siirtymään raivostaan hempeilevään sovitteluun ja liioitellun huomaavaiseen käytökseen hyvinkin lyhyessä ajassa. Uhrin tunteilla ei ole narsistille väliä, vaan tarkoitus varmistaa, että uhri ei tajuaisi poistaa narsistia lähipiiristään. Sovitteluvaiheessakaan narsisti ei kuitenkaan koskaan kadu tekojaan, eikä yleensä edes toisista hyötyäkseen pyydä anteeksi, koska tämä tarkoittaisi sen myöntämistä, että hän voi tehdä virheitä - siis olla epätäydellinen. Sen sijaan narsisti saattaa sovitellessaan esimerkiksi sanoa, että ei "pidä siitä mitä joutui tekemään", tai sanoa antavansa uhrilleen anteeksi. Mikäli sovittelu ei ole tervetullutta ja narsisti onnistuu käytöksellään ajamaan uhrinsa pois, narsisti ei pysty eikä suostu näkemään sitä oman toimintansa luontaisena lopputuloksena, vaan kokee kyseisen teon jälleen yhtenä loukkauksena häntä kohtaan. Huomionkipeälle narsistille kokemus hylätyksi tulemisesta on pahin mahdollinen solvaus.

Summa summarum: Narsisti satuttaa toisia tarkoituksella saadakseen haurasta itsetuntoaan pönkittäviä valtakokemuksia, ja fiksinsä saatuaan rauhoittelee uhriaan että uhri ei tajuaisi poistaa narsistia elämästään vaan jäisi satutettavaksi toisemmankin kerran.

Vierailija kirjoitti:

Hänellä oli myös jatkuvasti välit poikki jonkun kanssa, kuinkas muutenkaan, kun ei kestänyt sitä että joku ei alistu, eli omat perheenjäsenensä. Hänellä oli äitinsä ja siskonsa (välillä velikin) kanssa jatkuvasti välit poikki milloin mistäkin pikkusyystä. Ei itselläni vaan ole koskaan käynyt edes mielessä, että perheenjäseniin pitää katkaista välit jonkun muhkean riidan päätteeksi (emme kyllä edes riitele, saatikka että muhkeasti)

Tämä on myös aivan totta: tuntemani narsisti ei siedä, jos joku hänen hovistaan taj perheestään ei lähde mukaan hänen kiusaamisprojektiinsa tai kyseenalaistaa hänen valheensa suoraan. Hänellä onkin siksi välit poikki sisarustensa ja lapsiensa kanssa. Vanhempiaan välttelee. Puolisoa ei ole. Korvaa nämä aina vain uusilla palvojaystävillä. Narsistit ovat yleensä hyvin karismaattisia ja tutustuvat helposti uusiin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin kohtaukset olivat niin kuluttavia että energiat saattoi mennä päiviksi..sitä tuntui kuin olisi loppuun imetty..

Eikö se ole täysin normaalia rakkaan riitelyn kanssa jälkeen?

Hän suuttuu sinulle ja sinun pitää pyytää anteeksi sitä häneltä... syy on aina jossain muualla kuin narskussa itsessään. Itse en jaksa enää leikkiä näitä kissa-hiiri leikkejä... vaan odottelen rauhassa milloin narskun on jostain syystä pakko soittaa minulle. Voi mennä useita viikkoja 😁

t. Kypsä tytär

Vierailija kirjoitti:

Kyseisen persoonallisuushäiriö juuri on usein (mutta ei aina) jollain tapaa epäterveessä kasvattajasuhteessa, jonka takia narsistin minuus jää kehityksellisesti kesken sellaisessa varhaislapsuuden vaiheessa, jonka aikana lapsella on vielä kokemus kaikkivoipuudesta.

Tämäkin selitys osuu aivan nappiin. Tuntemallani narsistilla, joka on muuten äitini, oli vaikea lapsuus: vanhemmat olivat alkoholisteja ja huumeriippuvaisia. Hän pääsi kouluikäisenä lastenkotiin ja teininä hänet adoptoitiin normaaliin perheeseen. Kaikki tämä apu tuli kuitenkin liian myöhään ja hänelle jäi pysyvät arjet lapsuudestaan, jota ei ole halunnut tai pystynyt käsittelemään terapiassa myöhemmin. Osan aikuiselämästään hän on onnistunut elämään näennäisen normaalia elämää, mutta tiettyjen pahojen vastoinkäymisten takia hänen narsisminsa pääsi räjähtämään käsiin.

Nosto