Sairastan pakko-oireista häiriötä, mitä haluat tietää?

Miksi alapeukku kommenttiini? Kannattaa perehtyä KKT-aiheeseeen. Ihmisellä saattaa olla ollut OCD vuosikymmenten ajan, mutta käsitteellistäminen ja altistus lähtevät helpottamaan oireita erittäin nopeasti.

Psyk

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla semmoisia ajatuksia, että esimerkiksi parilliset luvut on "hyviä" ja muut huonoja?

Onko muuta mystistä ajattelua?

Mikä on sulle arjessa vaikeata?

En ole se jolta kysyit, mutta mulla on juurikin tuo että lasken mm. ikkunan pielistä ja kahvan osista lukuja ja aina on päästävä tiettyihin parittomiin lukuihin. Jos en muuten pääse, ynnään loppuun "kokonaisuuden" ja saan mieleiseni luvun. Olen myös mm. laskenut lyhtypylväitä auton kyydistä niin kauan kuin muistan, laskenut keittiön kaapin ovia, vetimiä, ikkunaruutuja, mitä vain. Luen sanoja takaperin sujuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on tapana jäädä jankkaamaan tiettyjä lauseita. Tapa on todella ärsyttävä ja olemme puhuneet siitä. Hän sanoo, että jankkaaminen vain jää päälle eikä pysty sitä lopettamaan.

Voiko hänellä olla pakko-oireinen häiriö?

Kuulostaa enemmän tourettelta, voi olla myös tietysti samaan aikaan OCD. Onko myös motoristia / muita äänellistä ticsejä, vaikkapa nykimistä, rykimistä, kulmakarvojen tai olkien kohauttelua, yskähtelyä tms.?

Ei sellaisina toistuvina. Yleistä motorista levottomuutta kyllä on ja pomppii aiheesta toiseen myös jutuissaan. Ja tuo jankkaaminen voi alkaa kun tulee hiljainen hetki, jolloin ei tekemistä (vaikkapa aamupalapöydässä viimeksi tänään). Vieraammassa seurassa ei tee tuota, mutta läheisempien kavereiden ja mun kanssa kyllä. Mulla jotenkin siihen alkanut hermot mennä, on todella rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on tapana jäädä jankkaamaan tiettyjä lauseita. Tapa on todella ärsyttävä ja olemme puhuneet siitä. Hän sanoo, että jankkaaminen vain jää päälle eikä pysty sitä lopettamaan.

Voiko hänellä olla pakko-oireinen häiriö?

Kuulostaa enemmän tourettelta, voi olla myös tietysti samaan aikaan OCD. Onko myös motoristia / muita äänellistä ticsejä, vaikkapa nykimistä, rykimistä, kulmakarvojen tai olkien kohauttelua, yskähtelyä tms.?

Ei sellaisina toistuvina. Yleistä motorista levottomuutta kyllä on ja pomppii aiheesta toiseen myös jutuissaan. Ja tuo jankkaaminen voi alkaa kun tulee hiljainen hetki, jolloin ei tekemistä (vaikkapa aamupalapöydässä viimeksi tänään). Vieraammassa seurassa ei tee tuota, mutta läheisempien kavereiden ja mun kanssa kyllä. Mulla jotenkin siihen alkanut hermot mennä, on todella rasittavaa.[/

Olisko sitten enemmän ihan ADHD? Kaikkia neuron puolen oireita / piirteitä voi olla myös lievinäkin, kun eivät ole on-off, vaan jatkumo. Ja monet menevät käsi kädessä ja esiintyvät samaan aikaan. Olen tavannut ihmisiä, joilla ADHD-piirteitä, ticsejä ja OCD. Mut ei se jankkaaminen itsessään ole OCD:tä, ellei siihen hänellä liity jotain erityistä merkitystä (harmin estäminen jne).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on tapana jäädä jankkaamaan tiettyjä lauseita. Tapa on todella ärsyttävä ja olemme puhuneet siitä. Hän sanoo, että jankkaaminen vain jää päälle eikä pysty sitä lopettamaan.

Voiko hänellä olla pakko-oireinen häiriö?

Kuulostaa enemmän tourettelta, voi olla myös tietysti samaan aikaan OCD. Onko myös motoristia / muita äänellistä ticsejä, vaikkapa nykimistä, rykimistä, kulmakarvojen tai olkien kohauttelua, yskähtelyä tms.?

Ei sellaisina toistuvina. Yleistä motorista levottomuutta kyllä on ja pomppii aiheesta toiseen myös jutuissaan. Ja tuo jankkaaminen voi alkaa kun tulee hiljainen hetki, jolloin ei tekemistä (vaikkapa aamupalapöydässä viimeksi tänään). Vieraammassa seurassa ei tee tuota, mutta läheisempien kavereiden ja mun kanssa kyllä. Mulla jotenkin siihen alkanut hermot mennä, on todella rasittavaa.[/

Olisko sitten enemmän ihan ADHD? Kaikkia neuron puolen oireita / piirteitä voi olla myös lievinäkin, kun eivät ole on-off, vaan jatkumo. Ja monet menevät käsi kädessä ja esiintyvät samaan aikaan. Olen tavannut ihmisiä, joilla ADHD-piirteitä, ticsejä ja OCD. Mut ei se jankkaaminen itsessään ole OCD:tä, ellei siihen hänellä liity jotain erityistä merkitystä (harmin estäminen jne).

 

Niin mitä tuo harmin estäminen tarkoittaa?

OCD:ssä rituaalien takana on joku ajatus, joka saa erityisen merkityksen, jonka takia rituaaleja tuntuu mahdottomalta lopettaa. Harmin estäminen (harm avoidance) tarkoittaa esimerkiksi onnettomuuksien tai muun epäonnen / menetyksen estämistä. Eli tarkistan hellan 20 kertaa > jos en tarkista, talo palaa > menetän perheeni > elämästä tulee sietämätöntä. Tai lasken numeroita > jos en laske, tapahtuu jotain kauheaa. Joskus oireet ovat niin automaattisia, että on vaikea saada kiinni siitä ajatuksesta taustalla. Mutta kyllä sekin sieltä aina löytyy.

Psyk

Onko tuo häiriösi, tarve kertoa asioistasi muille ihmisille?

Vierailija kirjoitti:

1. Millaista oireilu oli alkuvaiheessa? Eli miten lähti kehittymään? Voiko tietyistä ennakko-oireista jotenkin aavistella, että on sairastumassa pakko-oireiseen häiriöön (erotuksena normaaliin tarkisteluun ym.)?

2. Missä vaiheessa ymmärsit sairastavasi?

3. Millaista apua olet saanut, ja miten se on vaikuttanut?

Hyviä kysymyksiä!

1. Alkuvaiheesta muistan sen verran, että mulla oli istumiseen liittyviä pakkotoimintoja ja sellasta pakonomaista tiettyihin numeroihin jumittumista. Nä liitty siis myös syömishäiriöön. Sitten jonkin ajan päästä mukaan tuli sellaista pakonomaista kertaamista oonko tehny jonku asian esim käyny lenkillä. Hiukan myöhemmin tuli sitten koulujuttujen ja sanojen ylenmääräinen tarkistelu. Sanoisin että ennakko- oireita voi olla toimintaan liittyvä ahdistus ja tunne että niin ei oikeasti tarvitsisi tehdä mutta silti on pakko.

2. Varmaan kunnolla niihin aikoihin kun sain diagnoosin eli vuonna 2014. Silloin oireilu alkoi erottua syömishäiriöstä.

3. Oon vuosien varrella käyny puhumassa psyk.sairaanhoitajille paljon jonka lisäks kävin pitkään tanssi- ja liiketerapiassa. Lääkitys mulla on ollu jo viitisen vuotta vaihtelevilla annoksilla, mutta oon nykyään aika hajamielinen ottaan niitä :D Psykoterapiasta on ollu eniten apua koska se autto mua tajuumaan etten oo sen huonompi ihminen ku muutkaan. Sillonku alotin terapian niin mulle tuli usein pahoja ajatuksia mun läheisistä ja sit terapiassa yhdessä käsiteltiin niitä ja ymmärsin että se on ocd enkä minä joka on sitä mieltä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pakko-oireiseen häiriöön on saatavilla apua, siitä ei tarvitse kärsiä koko elämäänsä. Hakeutukaa kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT), mieluiten ihmiselle, joka on erikoistunut em. häiriön hoitoon. Myös itseapuoppaista on hyötyä, esim. Kerrasta poikki. Altistus ja reaktion esto toimivat jo hyvinkin nopeasti. Puhutaan siis ennemminkin viikoista kuin vuosista.

T. Psykologi

Kerrasta poikki on hyvä kurja kyllä, auttoi mua paljon ku sen luin aikoinaan! Mutta eri mieltä noista viikoista, oon tosiaan ollu avun piirissä monta vuotta mutta tietyistä ajattelumalleista ei ole niin helppoa päästä eroon.

Ap

Miten neuvoisit opettajaa, jolla on pakko-oireinen oppilas? 

Vierailija kirjoitti:

Onko korona vaikeuttanut elämääsi/lisännyt oireilua?

On ja ei. Kotona pääosin oon ja yksin periaattessa asun mutta pikkusisko on nyt ollu pääasiassa mun luona. Tietty hankala ku ei pääse tuulettamaan ajatuksia (esim löhtemällä kaverien kaa johonkin) niin jää helpommin asioihin jumiin. Aikaa ajatellaki on enemmän mutta onneks kouluhommat vie nii pal energiaa että pakkotoiminnot jää kakkoseks. Se myös auttaa että sisko on täällä , ku voi sille jutella jos oon tehny jonku asian, mut meinaan jäädä jumittaan siihen ni helpotttaa ku joku toinen sanoo et hei teit sen jo move on :D Tämä siis itellä auttaa, ei välttis kaikilla. Terapia on tauolla et sitä vähän kaipaisin mutta ihan ok menee kumminki.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo häiriösi, tarve kertoa asioistasi muille ihmisille?

Ei, itse asiassa suurin osa tutuista ei tiedä :) halusin jakaa ja kuulla muiden kokemuksia aiheesta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten neuvoisit opettajaa, jolla on pakko-oireinen oppilas? 

Tärkeintä on olla ymmärtäväinen. On luultavasti vaatinut paljon rohkeutta kertoa asiasta ja oppilas saattaa pelätä opettajan reaktiota. Opettajan kannattaa sisäistää ettei oppilas ole huono, vaikka hän völillä palauttaisi tehtävät myöhässä, hän ei vaan aina pysty palauttamaan niitä ajallaan sairautensa vuoksi. Ite jään meinaan aina tarkistelemaan ja jumittamaan turhiin yksityiskohtiin jonka vuoksi moni juttu on tullut palautettua myöhässä, viime aikoina oon vähän tsempannut.

Vierailija kirjoitti:

Olen eläkkeellä pakko-oireisen häiriön takia. Olin 33 vuotta kun jouduin eläkkeelle.

Oon pahoillani :( halutko kertoo miten sulla se ilmeni?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Koo

Vierailija kirjoitti:

Miten neuvoisit opettajaa, jolla on pakko-oireinen oppilas? 

Tärkeintä on olla ymmärtäväinen. On luultavasti vaatinut paljon rohkeutta kertoa asiasta ja oppilas saattaa pelätä opettajan reaktiota. Opettajan kannattaa sisäistää ettei oppilas ole huono, vaikka hän völillä palauttaisi tehtävät myöhässä, hän ei vaan aina pysty palauttamaan niitä ajallaan sairautensa vuoksi. Ite jään meinaan aina tarkistelemaan ja jumittamaan turhiin yksityiskohtiin jonka vuoksi moni juttu on tullut palautettua myöhässä, viime aikoina oon vähän tsempannut.

No yleensä sitä ei kerrota. Vanhemmat saattavat kertoa, ehkä. Tai sitten jostain kautta rantain kuulee tai itse päättelee. Olisi kyllä hyvä, jos oppilas itse kykenisi kertomaan, mikä on tilanne.

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen terve järkinen.

LOL.

Miksi et hoida itseäsi? Kyllä minullakin on taipumusta pakko-oireisuuteen, mutta olen opetellut pääsemään niistä yli. Ei käsien ilmaan nostaminen ja toistaminen auta mitään, ainoa keino on ymmärtää että on ihan yhtä kohtalon vietävissä kuin kaikki muutkin, eikä se oma tarkistelu poista tätä tosiasiaa. Sen lisäksi sen ahdistuksen kyllä kestää mikä tuon lopettamisesta tulee. Ihan samalla tavalla kuin kestää nikotiinihimpat lopettaessa, tai krapulan. Kyllä ne kaikia ahdistaa, mutta ne menee ohi.

Ihanaa, että on kohtalotovereita. Tämä on viheliäinen oireyhtymä. Olen läpikäynyt pitkät terapiat ym. mutta tiedän, etten tule tästä koskaan paranemaan. Pakko-oireet etsivät aina vaan uusia ilmenemismuotoja itselläni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi alapeukku kommenttiini? Kannattaa perehtyä KKT-aiheeseeen. Ihmisellä saattaa olla ollut OCD vuosikymmenten ajan, mutta käsitteellistäminen ja altistus lähtevät helpottamaan oireita erittäin nopeasti.

Psyk

En hae apua koska saisin hullun paperit,jotka näkyisivät järjestelmissä kaikille. Vaikuttaisi vakuutuksiin ja työnsaantiin. Helpompaa elää ns. henkisesti normaalina. Mun yks pakko-oire tosin näkyy jonkun verran ihmisille (kynsien pureminen). Onhan se rankkaa ja kivempaa olis elää ilman pakko-oireita mut joskus tsemppaan ja on parempia kausia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollainen pakko-oire ilmenee?

Minulla esim. ulko-oven tarkasteluna. Kyllä lukko loksahti oikein ovi on lukossa! Ei mitään kun tarkasta parikymmentä kertaa. Joskus olen jo lähtenyt pois kotoana kun yhtä äkkiä mieleen tulee... " Onkohan se kiuas kiinni, tai ulko-ovi? " Eikun takaisin kotiin tarkistamaan ja siitä tulee viha itseään kohtaan kun ei voi luottaa omaan päähänsä.

Miksi et tee muistilappua, johon merkitset lähtiessäsi, että olet tarkistanut kiukaan ja ulko-oven? Jos kyse on muistista. Liesi kannattaa valita itsestään sammuvaksi. Pakko-oireet kuten hamstraus liittyvät myös dementiaan, koska ei muista, mitä on ostanut. Mutta muilla näillä toiminnoilla helpotetaan ahdistusta.