Olenko niuho? :/ Tupakoinnista asiaa.
Olen yhden, kohta 1-vuotiaan lapsen äiti, enkä polta. Mieheni saattaa polttaa satunnaisesti esim. baarissa, mutta ei koskaan kotona. Itsekin olen ennen ollut ns. juhlapolttaja, mutta minulle on aina ollut itsestään selvää, että jos tulen joskus äidiksi, loppuu sekin kokonaan. En halua olla tupakoiva äiti, enkä halua, että lapsemme tottuu tupakointiin jo kotona.
Nyt on vaan sellainen ogelma, että useat yhteiset tuttumme (lähinnä miehen kautta tuntemani) polttavat. En tiedä teenkö tästä liian suurta ongelmaa, mutta olen alkanut välttelemään tapaamasta heitä. En halua pyytää heitä kylään, koska en halua mitään tupakkapaikkaa omalle pihalleni ja lapseni sitä näkemään. Onhan lapsi vielä pieni, mutta jossain vaiheessa hänkin alkaa tajuta jotain. En kertakaikkiaan halua, että lapsi oppii pienestä pitäen pitämään tupakointia " normaalina" . Pelkään myös, että tällaisessa tilanteessa miehenikin polttaisi seuraksi ja saisin kauhean raivarin :/! En ole edes kehdannut ottaa asiaa sen kummemmin puheeksi kuin, että mieheni kyllä tietää, etten hyväksy tupakointia lasten seurassa, lähinnä lasten omien vanhempien siis.
Olenko ihan outo, kun tämä asia on minulle näin hengen ja veren kysymys? Ymmärtääkö kukaan minua edes yhtään? :(
Kommentit (20)
Aika tekopyhää siis nyt ÄITINÄ sulkea tupakoivat ystävät pois... Sen ymmärrän, ettet halua miehesi polttavan kotona, mutta ettei satunnaisesti käyvät ystävätkään voi polttaa ulkona??
Itse en polta, eikä miehenikään, enkä voi sietää tupakanhajua/-savua, muttei mieleenikään tulisi karttaa tupakoivia ystäviämme saati kieltää heitä polttamasta pihalla!
Itse lopetin tupakan polton ekan lapsetn raskausaikana, ja sen jälkeen en ole polttanut. Mutta vaikken minä poltakkaan, saavat kyllä ystäväni polttaa niin paljon kun haluavat. En rupea heitä määräilemään elämässä, enkä myöskään välttele heitä. Kyllä sä vähän oudolle kuulostat.
En voi vaikuttaa koko maailman tupakointiin, mutta voin vaikuttaa siihen ettei lapsi kasva tupakoivien aikuisten keskellä ja opi pitämään sitä ihan luonnollisena asiana.
Omassa lapsuuden perheessäni ei polta kukaan ja muistan ihmetelleeni kovasti ko. asiaa hieman isompana. Ehkä kammo tupakointiin johtuukin juuri lapsuudestani. Olen tottunut liittämään sen ns. huonoihin vanhempiin, jollainen en halua olla.
Anteeksi jo etukäteen, koska olen varmasti loukannut monia. Sisimmässäni kuitenkin ajattelen näin, enkä voi sille mitään :(. En halua tästä mitään riitaa hyvä/huono äiti/isä, vaan ihan asiallisia mielipiteitä, kiitos :)
En silti itse polta. Eikä tupakoimattomuus takaa loistavaa vanhemmuutta, saati tupakointi meinaa, että on huono isä/äiti. Sulla vähän turhan mustavalkoinen näkemys. Ei se lapsi 2-vuotiaana päätä alkavansa röökata. Ainakaan en heijastaisi YSTÄVIINI asenteita, että he ovat huonoja vanhempia, koska polttavat!
Itse poltin tupakkaa ja lopetin vasta kun lapsi oli 9-vuotias (ja häpesin kuollakseni tupakointiani). Myös veljeni ja vanhempani polttava sekä lapsen isä. Mieheni (ollut meidän perheessä lapsen täytettyä 3 vuotta) ei olek oskaan polttanut. Tämä lohdutti minua vähän, sillä vihasin sitä että lapseni pitää tupakointia normaalina elämä. Onneksi nykyään valistus on ihan eri luokkaa kuin omassa lapsuudessani. Yritin vuosia lopettaa, kun lapsi oikeasti inhosi tupakointiani, ja pelkäsi että sairastun ja kuolen. Onneksi vihdoin onnistuin (1,5 vuotta polttamatta).
Uskon, ettei teidän lapsella ole sitä pelkoa, että tupakointi olisi normaalia, koska itse ette polta. Hän voi katsoa vieraita vähän sillä silmällä, että " outoa porukkaa" ;) mutten usko, että kannattaa olla huoilssaan.
Taustaa: en itse polta, mies ei polta, pidän tupakointia hyvin vastenmielisenä ilmiönä.
Mutta: jos miehesi kaverit tulevat teille ja käyvät tupakalla, eihän lapsen pidä sinne mukaan mennä katselemaan. Ja kohteliasta kavereilta muutenkin mennä polttamaan vähän kauemmas, ei esim. parvekkeelle tai pienen pihan ikkunan alle, josta se haju tulisi kuitenkin sisälle. Eli eihän tässä vielä moneen vuoteen ole lapsen kannalta mitään ongelmaa, koska eihän hän siihen polttamiseen mitenkään liity eikä hänelle tarvitse sitä näyttää, että tuossa noi sedät nyt sauhuttelee.
Joka tapauksessa tupakoivia ihmisiä näkee maailmassa, ethän voi lastasi kasvattaa tynnyrissä. Joten onko niissä kavereissa, joita et teille halua käymään, ehkä jotain muutakin vikaa mielestäsi, onkohan tämä vain tekosyy?
Eli aiot olla tapaamatta tupakoivia ystäviäsi. Kerro sitten rehellisesti, miksi et halua enää tavata heitä, jos he asiaa ihmettelevät. Saavatpa selville millainen " ystävä" olet.
Mitä kavereihin tulee, tässä on taustalla sellaistekin, mitä en voi ikimaailmassa hyväksyä. Esim. eräs äiti poltti raskausaikanakin, samoin edelleen nyt, eikä sen vuoksi imetä ollenkaan. Hänellä on siis 5 kk ikäinen tyttö. En voi katsella esim. tuon äidin polttamista samalla kun pieni viaton lapsensa istuu hänen sylissään :(.
Apua! Ennen en ole juuri tällaisilla asioilla päätäni vaivannut. Ehkä olen tosiaan outo, mutta miten voisin sitten muuttaa itseäni? :( Omista lapsuudenystävistäni kukaan ei polta, vaan näihin kavereihin olen tutustunut miehen kautta. Olen toki tuntenut heidät jo vuosia, mutta asia on alkanut vaivaamaan vasta nyt.
Lähinnä ongelma onkin alkanut vaivaamaan näin kesällä, kun ollaan porukalla pihalla esim. grillaamassa ja tyttö pyörii koko ajan ympärillä. Ei kai toisia voi ajaa tupakoimaan tontin ulkopuolelle sentään tms. kun kaikki olemme pihalla.
Sitä pelkään myös, että mieheni polttaisi tällaisessa tilanteessa kavereidensa kanssa (siis että joku tarjoaisi) ja lapsemme näkisi sen. En ole tätä etukäteen edes kehdannut ottaa puheeksi, koska pelkään että oma miehenikin pitäisi minua ihan pimahtaneena kun tällaista jo etukäteen mietin, eihän hän normaalisti polta kotona. -Ap-
Anteeksi vaan, mutta sattumoisin TIEDÄN, että kyseinen äiti poltti koko raskausajan ja paljon, eikä imetä juuri sen takia, että hänestä on mukavampaa polttaa kuin tajota lapselle äidinmaitoa. Muuten minulla ei ole mitään korvikkeita vastaan, jos imetys ei jostain syystä onnistu, mutta TUPAKOINNIN takia!! Oh my god! -Ap-
Minä en polta, mies polttaa esim. kesällä terassilla, mutta ei siis mitenkään säännöllisesti ja todella harvoin esim. talvella. Ehkä vuodessa polttaa yhden kokonaisen askin? Ikinä ei polta lapsen nähden eikä haise hänen aikanaan tupakalta.
Miehellä on joitain tupakoivia ystäviä. He käyvät meillä tupakalla ulkona, ei ikkunoiden alla eikä lähelläkään taloa, siis että sisälle ei tule hajua. Eikä lapsi näe näitä tupakoivia ystäviä. Tupakka ei siis millään muotoa tule lapselle normaaliksi jutuksi, vaikka meillä saa käydä ihan jokainen tupakoiva ystävä!
Meillä on lapselle sanottu, että tupakka on myrkkyä, jota jotkut tyhmät aikuiset haluaa polttaa, että se on vaarallista ja siitä voi tulla kovin sairaaksi.
jos äiti vaikka pysyy rentona noin, niin eiköhän se ole lapsen etu. Ja äiti ei sentään tupakalla kyllästettyä maitoaan lapselleen tarjoa, hyvä sekin.
Sulla ei kerta kaikkiaan ole oikeutta arvostella toisten ratkaisuja. Etenkään, jos kutsut näitä ihmisiä vielä ystäviksesi.
Kukaan ei ole täydellinen; ET EDES SINÄ. Joten voit ihan hyvin lopettaa tuon hössäämisen. Jos haluat eristää perheenne umpioon, niin se varmasti onnistuu. Turha esittää ystävää ja sitten kuitenkin puhua pahaa selän takana.
Ymmärtäisin viestisi, jos kyse olisi huumeista.. mutta että tupakasta.. En tiedä itkeäkö vai nauraa vuoksesi! Kyllä mahtaa sun elämäsi olla vaikeeta!
Oletko ajatellut, että monet opettajat, tarhantädit, pph:t, ynnä monet muut lapsesi elämässä mukana olevat ihmiset saattavat polttaa tupakkaa! Ei nyt tietysti lapsen nähde, mutta kyllä jo koululainen haistaa jos opettaja haisee tupakalle.
Miten aiot sitten menetellä?
Itsekään en polta, mutta en voi sille mitään, että monet tuttavani polttavat. Meillä on talon nurkalla tumppikippo vieraille. Hyvä että käyttävät sitä, eivätkä heitä niitä pitkin pihoja.. sitten se häiritsisi minuakin!!
Siksihän minä tänne kirjoitinkin, koska halusin kuulla niitä, kaikenlaisia. En todellakaan väitä, että olen täydellinen äiti, vaan itseänikin on alkanut mietityttämään, olenko liian niuho!
Koskaan en tule tupakointia raskaana ollessa ymmärtämään, en minkään stressin perusteella. En tupakoinnin takia imettämättä jättämistä myöskään. Muuten voisin varmasti yrittää muuttaa asenteitani! Aion ainakin yrittää oikeasti :) -Ap-
pienempi haitta sikiölle, kuin ne valtaisat stressihormonimäärät, jos äiti yrittäisi lopettaa, kun se ei onnistu.
en polta itsekään, mutta kirjoittamasi perusteella tulee mieleen, että olet muutenkin varmaan sitten aika kireä ihminen? Ihan outo koko aloitus. Mieti vähän - tarvitsetko jopa apua? Voi miesparkaasi!
Omalla esimerkillähän sä näytät kun et polta. Ja se on hyvä. Tupakoitsijoiden lapsista kun yleensä tulee tupakoitsijoita.
Enkä ole muuten tiukkis, en ollenkaan. Ei minusta päältäpäin huomaisi, että ajattelen näin, enkä sanomaani julista toisille. Olen monessakin suhteessa hyvin vapaamielinen muuten, mutta jotenkin olen muuttunut äidiksi tulon jälkeen, etenkin mitä tulee tupakointiin.
Olen kasvanut perheessä, jossa tupakointia ei hyväksytty. Nuorena kapinoin sitä vastaan, poltin joskus salaa, aikuisenakin baarissa yms, mutta äitiys muutti minut ihan kokonaan. Apua! En edes haluaisi olla tällainen! -Ap-
Tuon kokoinen ja isompikin lapsi pitää tupakoineita pahanhajuisena. Kyllä hän tekee tulevan tupakointipäätöksensä = poltta /ei tulevaisuudessa kaveripiirin mukana. Tosin siinä vaiheessa edesauttaa se, jos vanhemmat tupakoi. Mutta en usko satunnaisten vierailijoiden siihen merkittävästi vaikuttavan.