Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korona ja syksy, oletteko miettineet jo perheenne ratkaisuja
25.04.2020 |
Oletteko muut miettineet vielä pidemmälle ratkaisuja. Aloitin uuden keskustelun, kun tuntuu että koronan pitkäaikaisvaikutuksista puhuminen ystävienkin kanssa on vaikeaa. Kaikki vain toivovat, että tulisi nyt jokin ratkaisu tähän kesän aikana. Minä mukaan lukien totta kai, mutta silti mietin että mitä tämä kaikki tarkoittaa meidän elämässämme pitkällä aikavälillä.
Tosiasiassa kuitenkin on hyvin epätodennäköistä, että tilanne olisi syksyllä yhtään sen parempi. Oletteko te muut yhtään miettineet, että menevätkö lapset normaalisti päiväkoteihin ja kouluun syksyllä? Oma työni on esimerkiksi sellaista, että voin tehdä sitä etänä ja osa-aikaisenakin, sekä perheeseen kuuluu riskiryhmäläinen jolle tauti tulisi olemaan hyvinkin vakava näillä tiedoilla. Vaakakupin toisessa päässä on yksi kolmesta lapsesta, jolla on erityistarpeita ja päiväkoti on hänelle kuntouttavaa toimintaa. Lapsi on siis asperger-piirteinen. Nimenomaan sosiaalisten taitojen suhteen tarvitsee kuntoutusta. Kotona pystyn kyllä tarjoamaan hänelle paljon, mutta en niitä samanikäisiä leikkikavereita.
Eli hyvin suurten päätösten äärellä olemme, ja olisi kiva keskustella mitä muut miettivät tulevaisuudesta. Siis niiden, jotka miettivät näinkin pitkälle. Rokote tulee hyvällä tuurilla käyttöön 1-2-vuoden päästä. Pystymme kyllä rajoittamaan kontaktimme hyvin ja tapaamaan ihmisiä esimerkiksi ulkoillen, mutta ongelmana ovat enemmänkin nämä päiväkoti ja koulu, joiden ottaminen pois lasten elämästä olisi todella iso ja heihin vaikuttava päätös.
Kenties mietin liian aikaisin näitä päätöksiä, mutta itseäni ainakin vaivaa, kun tuntuu ettei hyviä ratkaisuja ole olemassakaan seuraavalle puolelle vuodelle. Onko täällä muita jotka miettivät näin pitkälle asiaa? Kenties muita joiden perheessä ovat vastoin sekä riskiryhmäläinen että lapsen tarve päästä päiväkotiin? Mielestäni on helppoa päättää asioita nyt loppukeväälle ja kesälle (eristäydytään), mutta syksyn kohdalla kyse on lähinnä siitä että sitä toivoo että joku tehokas lääke löytyisi tms.
Kommentit (53)
Lapset siirtyy kotikouluun jos on tarvis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiukan olen miettinyt, tajuan kyllä, että tilanne ei syksyllä ole ohi. Olen itse yläkoulun opettaja, mutta kyllä tuntuisi tosi hankalalta hoitaa esim. koko syksy omien lasten kotiopetus. No tietysti, jos itse jäisin virkavapaalle, niin voisi onnistua. Minusta koulu on tärkeä myös sosiaalisten taitojen kehitykselle. Itsellä on lääkärin mukaan lievästi kohonnut riski vakavaan tautimuotoon, myönnän että pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Muutetaan luultavasti Ruotsiin.
Se on hyvä. Molemmissa maissa keskimääräinen älykkyysosamäärä nousee.
Mä olen miettinyt tavaroiden saatavuutta ja hintaa. Jos talous kyykkää ja firmoja kaatuu, niin saako kaikkia tavaroita vuoden päästä ja mitä ne maksaa.
Pitääkö lapsille ostaa nyt varalle parin vuoden vaatteet, kengät ja varusteet. Vai voiko luottaa että niitä saa asialliseen hintaan vielä jatkossakin. Kaikki kenen kanssa olen asiaa yrittänyt pohtia, on lähinnä naureskellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä aiheena on vähän sellainen, että ihmisten toimintakyvyn kannalta onkin järkevää miettiä nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta. Ymmärrän hyvin. Minun on vaikeaa olla ajattelematta tulevaisuutta, sillä myös huoli lapsen kehityksestä on kova. Samaan aikaan pelkään mieheni puolesta. Ihan mielelläni kuulen, miten muut toimisitte tällaisessa tilanteessa.
Ap
Kiitos avauksesta! Mediassa ja ihmisten keskusteluissa tunnutaan pystyvän keskustelemaan vain aikasäteellä, joka ulottuu kesään. Kesän jälkeen uskotaan poikkeustoimien olevan tarpeettomia. Kuitenkin pandemian luonne on sellainen, ettei tilanne kytkeydy ”pois päältä” yhtäkkisesti tai totaalisesti, vaan vaatii jatkossakin erilaisia toimia.
Muistan joskus 10 vuotta sitten lukeneeni artikkelin ”tulevaisuudessa flunssakin voi tappaa”, ja viime aikoina olen miettinyt että taidamme olla saapuneita siihen silloin mainittuun tulevaisuuteen.
En ole pystynyt vielä suunnittelemaan syksyä, liian moni kuvio on auki. En tiedä miten selvitään kesästäkään kolmen alle 10-vuotiaan lapsen kanssa, kun hoitaja puoliso ei kenties saa pitää lomaansa ollenkaan koronan takia. Tällöin
minun on oltava lasten kans heidän 10-viikkoinen lomansa, ja varmaankin menetän työni. En pysty kuvitella syksyä ennen kuin on jokin selvyys näihin perusasioihin, onko minulla töitä jne. Mutta terveyden ja lasten ehdoilla mennään, työkuviot järjestetään sitten sen mukaan mitä tilanne vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen miettinyt tavaroiden saatavuutta ja hintaa. Jos talous kyykkää ja firmoja kaatuu, niin saako kaikkia tavaroita vuoden päästä ja mitä ne maksaa.
Pitääkö lapsille ostaa nyt varalle parin vuoden vaatteet, kengät ja varusteet. Vai voiko luottaa että niitä saa asialliseen hintaan vielä jatkossakin. Kaikki kenen kanssa olen asiaa yrittänyt pohtia, on lähinnä naureskellut.
Älä pelkää, kyllä Kiina, Intia ja Bangladesh pitää tehtaat pyörimässä. Ihmishenki kun ei ole alkujaankaan siellä minkään arvoinen, niin samapa se sille kuinka monta ompelijaa kuolee kun uusia on tulossa tilalle ovista ja ikkunoista. Voit luottaa, että epäeettistä halpakamaa on kyllä jatkossakin saatavilla.
Tuleeko kama Suomeen vai ostaako jätti maat sen meidän nenän edestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt ja alkanut kerätä kotivaraa syksyynkin taas.
Ensisijaisesti aion käydä lähiaikoinavasta-ainetwstissäkin. Jos se on nega, pitää jatkaa varomista. Jos positiivinen, niin koko perhe menee testiin, koska kaikkiinhan se on tarttunut silloin. Tulos on luotettavampi perheen tasolla kuin vain yhden kohdalla. Olin sairaana tänä vuonna ja se saattoi olla koronaakin, olisi hyvä tietää syksyä ajatellen, oliko.
Aattelin linnoittautua kotiini nyt ainakin jouluun asti aluksi. Säästöillä pärjään ehkä viitisen vuotta jos hintataso pysyy suht ennallaan. C u later.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole miettinyt syksyä. Mitä riskiryhmäläisyyteen tulee, niin moni voi kokea olevansa jollain tavalla riskiryhmässä. Toisaalta riskiryhmään kuuluvilla on myös piirteitä, jotka eivät tee riskiryhmään kuuluvuudesta niin vakavaa. Esim. lasten ja nuorten elimistö on vahva ja he suurella todennäköisyydellä toipuvat vaikka sairastuvatkin. Onhan myös todettu, että on sairastuneita, jotka eivät edes tiedä sairastuneensa.
Se repaleinen kokonaiskuva mikä meillä koronasta nyt on ei puolla sitä, että nyt pitäisi syksyä murehtia.
Lasten psyykelle tai aikuisenkaan ei tee hyvää se, että pelkkää ja poteroituu tämän taudin takia. En miettisi sykysyä tässä vaiheessa.
Olen luottavainen rokotteen suhteen. Siitä on erilaisia arvioita, optimistisimmat jo syksyllä, maltillisemmat ensi vuoden alussa, pessimistiset jopa parin vuoden päähän. Yhtä kaikki, voimme elää melko rajoitettua elämää ainakin sinne ensi vuoden alkuun, jolloin joka tapauksessa on jo paljon enemmän tietoa taudin hoidosta, pitkäaikaisvaikutuksista ja leviämisestä.
Minulla on kolme lasta, yksi koulussa, kaksi päiväkodissa. Rajoitettuja kaverikontakteja olemme nytkin pitäneet sellaisten perheiden kanssa, jotka elävät kuten mekin, vain omissa oloissa. Oma työni on sellainen, että sen voi hoitaa etänä. Voin myös lyhentää työaikaani, jos tarpeen.
En elättele mitään toiveita siitä, että kesän jälkeen kaikki on ennallaan. Ja etenkin jos nyt puretaan rajoitustoimia, se normaali karkaa vielä paljon pidemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos avauksesta! Mediassa ja ihmisten keskusteluissa tunnutaan pystyvän keskustelemaan vain aikasäteellä, joka ulottuu kesään. Kesän jälkeen uskotaan poikkeustoimien olevan tarpeettomia. Kuitenkin pandemian luonne on sellainen, ettei tilanne kytkeydy ”pois päältä” yhtäkkisesti tai totaalisesti, vaan vaatii jatkossakin erilaisia toimia.
Muistan joskus 10 vuotta sitten lukeneeni artikkelin ”tulevaisuudessa flunssakin voi tappaa”, ja viime aikoina olen miettinyt että taidamme olla saapuneita siihen silloin mainittuun tulevaisuuteen.
En ole pystynyt vielä suunnittelemaan syksyä, liian moni kuvio on auki. En tiedä miten selvitään kesästäkään kolmen alle 10-vuotiaan lapsen kanssa, kun hoitaja puoliso ei kenties saa pitää lomaansa ollenkaan koronan takia. Tällöin
minun on oltava lasten kans heidän 10-viikkoinen lomansa, ja varmaankin menetän työni. En pysty kuvitella syksyä ennen kuin on jokin selvyys näihin perusasioihin, onko minulla töitä jne. Mutta terveyden ja lasten ehdoilla mennään, työkuviot järjestetään sitten sen mukaan mitä tilanne vaatii.
Mitä jos et panikoisi. Lyhyempi työpäivä - hae sitä hyvissä ajoin tulevaksi kesäksi.
Ota lomarahat vapaana.
Toimi ja järjetsele tilanne sen sijaan, että murehdit työn menettämistä
Laitan lapset normaalisti kouluun. Muita vaihtoehtoja ei ole. Enemmän pelkään sitä, että työnantaja juuri ilmoitti lomauttavansa, jos tämä poikkeustila jatkuu pidempään.
Vierailija kirjoitti:
En ole miettinyt syksyä. Mitä riskiryhmäläisyyteen tulee, niin moni voi kokea olevansa jollain tavalla riskiryhmässä. Toisaalta riskiryhmään kuuluvilla on myös piirteitä, jotka eivät tee riskiryhmään kuuluvuudesta niin vakavaa. Esim. lasten ja nuorten elimistö on vahva ja he suurella todennäköisyydellä toipuvat vaikka sairastuvatkin. Onhan myös todettu, että on sairastuneita, jotka eivät edes tiedä sairastuneensa.
Se repaleinen kokonaiskuva mikä meillä koronasta nyt on ei puolla sitä, että nyt pitäisi syksyä murehtia.
Lasten psyykelle tai aikuisenkaan ei tee hyvää se, että pelkkää ja poteroituu tämän taudin takia. En miettisi sykysyä tässä vaiheessa.
Olisi kiinnostavaa kuulla, kuinka paljon esim säästät pahan päivän varalle, vai oletko hetkessä eläjä? Veikkaan, että ne, jotka ovat, ajattelevat aina paljon pidemmällekin kuin syksylle, monen vuoden päähänjahe varautuvst jo syksyn koronaankin.
Mutta enemmisyöllä suomalaisista tutkitusti ei ole mitään vararahastoja, vaan elävät ihan kädestä suuhun. He varmaan eivät ajatteleniin pitkälle kuin syksyyn tällä hetkellä muissakaan asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset siirtyy kotikouluun jos on tarvis.
Ohis kotikoulu on aivan eri asia kuin etäkoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos avauksesta! Mediassa ja ihmisten keskusteluissa tunnutaan pystyvän keskustelemaan vain aikasäteellä, joka ulottuu kesään. Kesän jälkeen uskotaan poikkeustoimien olevan tarpeettomia. Kuitenkin pandemian luonne on sellainen, ettei tilanne kytkeydy ”pois päältä” yhtäkkisesti tai totaalisesti, vaan vaatii jatkossakin erilaisia toimia.
Muistan joskus 10 vuotta sitten lukeneeni artikkelin ”tulevaisuudessa flunssakin voi tappaa”, ja viime aikoina olen miettinyt että taidamme olla saapuneita siihen silloin mainittuun tulevaisuuteen.
En ole pystynyt vielä suunnittelemaan syksyä, liian moni kuvio on auki. En tiedä miten selvitään kesästäkään kolmen alle 10-vuotiaan lapsen kanssa, kun hoitaja puoliso ei kenties saa pitää lomaansa ollenkaan koronan takia. Tällöin
minun on oltava lasten kans heidän 10-viikkoinen lomansa, ja varmaankin menetän työni. En pysty kuvitella syksyä ennen kuin on jokin selvyys näihin perusasioihin, onko minulla töitä jne. Mutta terveyden ja lasten ehdoilla mennään, työkuviot järjestetään sitten sen mukaan mitä tilanne vaatii.Mitä jos et panikoisi. Lyhyempi työpäivä - hae sitä hyvissä ajoin tulevaksi kesäksi.
Ota lomarahat vapaana.
Toimi ja järjetsele tilanne sen sijaan, että murehdit työn menettämistä
Kiitos kannustuksesta! Aloitin työni tammikuussa, joten lomaa ei juurikaan ole kertynyt. Työssäni pienessä firmassa ei ole mahdollista tehdä lyhyempää viikkoa tällä hetkellä. En koe paniikkia laisinkaan, tarkoitin vain että en osaa suunnitella syksyä kun en tiedä miten nämä käytännön asiat silloin ovat. Työttömyys on ok, saan sitten ansiosidonnaista ja pärjätään kyllä.
En oikein itse edes näe, että voisin mitenkään kovin paljoa vaikuttaa tulevaisuuteen koronan suhteen. Menemme muun yhteiskunnan mukana eli kun koulut avataan, lapset menevät sinne. Me aikuiset jatkamme etätöitä ja töissä käymistä. En mieti sen kummemmin tavaroiden tai ruoan riittävyyttä tulevaisuudessa. Olen vain tavattoman kiitollinen saadessani asua Suomessa. En usko, että joudumme näkemään nälkää, ja kaikki muu on plussaa.
Ehkä murehtisin enemmän, jos perheeseemme kuuluisi joku riskiryhmäläinen. Nyt on vain kaksi astmaatikkoa, mutta he eivät varsinaisesti ole riskiryhmää.
Alue: Aihe vapaa
Meidän perheessämme ei ole riskiryhmäläisiä. Lapset laitetaan syksyllä päiväkotiin. Pakkohan se on, kun isä käy töissä ja minä palaan koulunpenkille. Töihin olisin halunnut, mutta ei nyt tämän koronan vuoksi ole töitäkään.