Kuinka koetatte tinkiä autokaupoilla?

Mä potkin renkaita, naputtelen rystysillä kattoa, tökin jokaista pientä naarmua, puoliääneen höpinää hmmm hmmm hmmm, tympee ilme naamalla...sit kysyn mikä on viimonen hinta?

Tepsinyt aina😁

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa. Koetan näyttää autosta mahdollisia vikoja ja ehdottaa alempaa hintaa mutta mietin kuinka (oikeasti kovat) tinkijät pystyvät pudottamaan auton hintaa alaspäin. Mun pienestä tinkimisestä jää mulle sekä myyjälle aina hyvä mieli mutta tiedän, että taidolla pystyisi tästäkin tiputtamaan hintaa monilla sadoilla euroilla.

AP

Jos niitä vikoja innostuu liikaa osoittelemaan, niin saattaa myyjä sanoa että sit sun varmaan kannattaa etsiä joku parempi menopeli ;)

Kaveri olisi halunnut ostaa yhden halvan auton. Aloitti sitten kaupanteon haukkumalla autoa. Myyjä sanoi, että kannattaa ostaa joku muu auto sitten ja esti tämän puhelimella.

Eli ei kannata haukkua liikaa. Vanha auto on vanha auto ja hinta sen mukainen.

Ensimmäinen neuvo autokaupoille: Tarkista Trafi. Siihen on kaatunut kaikki minun suunnittelemat autokaupat tähän saakka. Ei tarvitse mennä minnekään tinkaamaan tai potkimaan autonrenkaita turhaan.

Minkä hintainen on ollut paras ostamanne halpa auto?

En tingi. Mun elämä ei ole jostain kolmesta sadasta kiinni. Jos auto on sellainen kuin pitääkin ja välirahatarjous järkevä (käyn toki aina useammassa paikassa vertaamassa) niin teen kaupat. En jaksa yhtään sellaista "nyt kyllä kävelen ulos, jos jää tästä satasesta nyt kiinni". Autot on sellaisia parinkympin hintaisia, vähän ajettuja käytettyjä, vaihdan n. kolmen - neljän vuoden välein.

Hirveitä hintoja pyydetään. Auton todellinen arvo pari sataa, niin siitä saat tehdä autokaupassa kolmen tonnin osarin. Ainut takuu on perävalotakuu, eli takuulla hajoaa.

Jotkut vielä vääntävät, että myyjällä pitäisi olla joku vastuu. No jos lähdetään jotain 20 vuotta vanhaa saksanseisojaa, jonka mittarissa on yli 300000 km, ostamaan, niin mitä voi odottaa? Kyllä siinä pikkuhiljaa saa alkaa käymään koko tekniikkaa läpi.

Katselin erään liikkeen pihassa seisovaa Hondaa. Vuosmalli 2003, 266 tonnia ajettu ja hinta hieman alle 1500 euroa. Nii, ja moottori 1,4-litrainen. Sanoisin, että liikaa ikää, liikaa hintaa ja liikaa ajettu. Ei tule kauppoja ainakaan mun kanssa. Ei noin helvetin vanhasta ja noin perkeleesti ajetusta kulkupelistä kannata maksaa kuin korkeintaan 400 e. Veikkaan, ettei liike lähde siitä tonni sataa puottaa pois.

Kannattaa ne vanhat rottelot hakea yksityisiltä. Yksityiset myy murto-osalla autoliikkeen hinnasta. Ei missään nimessä pidä mitään ylihintaa mennä mistään maksamaan. Eihän se oo hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut autoni aina yksityisiltä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Yleensä olen tarjonnut jotain ja myyjä on hyväksynyt tai hilannut sen 50e ylöspäin. Viimeisimmässä jäi tarjoaminen tekemättä, kun halusin ko. auton ja olisin maksanut pyynnin mukaan. Onneksi oli kaveri mukana ja pari sataa saatiin hinnasta pois. Ostamani autot ovat aina olleet halpoja (alle 3000e), joten hirveitä tinkavaroja noissa ei ole, mutta kaikki olen myynyt voitolla eteenpäin ja korjauksiin ei muutamaa kymppiä enempää ole mennyt, joten tyytyväinen olen ollut sekä ostajana että myyjänä.

50 € XDDDDDDDDDDD Nyt putosin.

En ole ostanut kuin yhden auton elämäni aikana, senkin liikkeestä. Mentiin koeajolle ja totesin ajon jälkeen että hyvältä vaikuttaa ja sovitaan vielä lopullinen hinta. Muistaakseni 500 euroa lähti ihan vain noilla sanoilla. Sitten tehtiin paperit, ei ollut siis mitään älytöntä vääntöä, en jaksaisi semmoista. Noin kymppitonnin auto oli.

Ohhoh... On kyllä uskomattoman köyhää porukkaa. Minä satun fiksuna ihmisenä tajuamaan, että jää autot hommaamatta, jos yrittää saada puoli-ilmaiseksi. Kaikkien pakollisten maksujen jälkeen ei montaa killinkiä jää myyjän kouraan. Jos minä menen autokaupoille, niin oikeasti haluan ja tarvitsen auton. En minä tee sitä mahdollisimman vaikeaksi. Jos auto x ei ole kymppitonnin arvoinen, niin joko skippaan sen tai sitten otan yhteyttä tyyliin, että onko tinkimisvaraa, ja sitten sen mukaan joko kiinnostun tai en. Mutta en ala anelemaan, että alennapa hintaa viidellä tonnilla, ja sitten vielä 300 euroa lisää, jooko pliis, ja sitten jos saisi vielä 15 euroa veks niin tulisi kaupat.

Kerran tinkasin 1700e autosta 300e pois. 4500e autosta sain tarpeeksi hanakalaksi heittäydyttyäni pois 1500e, tämä oli autoliike. Kai sitä siis jotenkin tinkaaminen onnistuu meikäläiseltä :D

Yleensä mitä enemmän potkii rengasta, sitä enemmän hinta putoaa.

Försäljarna i bilaffären har sålt bilar i åratal, vareviga arbetsdag. Man har svårt att tro att de skulle gå att överraska så att priset sjunker väldigt mycket med något av knepen som presenteras här.

Själv brukar jag köpa bilen helt utrustad av försäljaren. I samband med bilbyte, då arbetet för affären redan är gjord men signaturerna saknas, balanserar man priset på utrustningen och bytesbilen. Frågan är endast om hur mycket marginal försäljaren anser sig behöva på varor som den efter affären kan beställa mera av. Alternativet är att allt jobb är gjort förgäves och ingen affär blir av. Försäljaren kan nog säkert detta sätt att köpa med.

Yleensä tinkaamme miehen kanssa autoa ostaessa jotain pientä lisätarviketta mukaan. Autokaupoissa on kyllä tämä tinkaus huomioitu hinnoissa, joten miksi emme käyttäisi tilaisuutta hyväksemme ja säästäisi muutamaa satasta. Käytännössä tingata voi siinä vaiheessa, kun kaupat ovat syntymäisillään, mutta sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu. Silloin voi empiä, että vähän vielä pitäisi saada hintaa alas - tarvittaisiin tähän sisätilalämmitin, saisiko sen asennuksineen mukaan kauppaan? Melkein aina tällaiset pienet säätämiset onnistuvat.