Mistä tunnistaa alkoholistin?

Lihasten surkastuminen jaloissa ja käsivarsissa. Kaikki ylipaino kertyy keskivartaloon.

En tiedä miten ulkonäöstä huomaa. Käytöksestä esim.näistä:

- pakko saada alkoholia, syyksi käy mikä vaan

- kiistää juomisen olevan ongelma, vaikka muut huomaavat tilanteen

- jos joskus on selvinpäin, tekee siitä isom numeron: "Kattokaa ny, en oo juonu!"

Vierailija kirjoitti:

Olen sen huomannut kanssa, että ne jotka kuluttavat alkoholia vähän runsaammin tosiaan omaavat sellaiset suht hoikat jalat verrattuna yläkroppaan.

Alkoholisteilla olen myös huomannut sen, ettei heillä usein jos koskaan ole uusia vaatteita. On vähän enemmän kulahtaneen näköistä.

Iso osa alkkiksista on pukumiehiä tai naisia.

Heillä on myös varaa juoda.

-katkopaikan duunari

Jos alkoholi kiellettäisiin, miten absot tuntisivat itsensä paremmiksi? Kävisivätkö he kahvinjuojien kimppuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti osaa pitää kulissit pystyssä viimeiseen asti, ettei mikään pääse uhkaamaan riippuvuutta. Vasta pitkälle edenneen alkoholismin pystyy tunnistamaan päällepäin.

Juuri näin. Juon itse joka arki-ilta 5-7 annosta alkoholia, viikonloppuina ja vapaapäivää edeltävinä iltoina enemmän. Hoidan työni, sain juuri ennen etätyöhön siirtymistä kehityskeskustelussa esimieheltäni pelkkää kiitosta, puoli vuotta aiemmin kävin työhöntulotarkastuksessa tähän nykyiseen työhöni vaihtaessani eikä edes työterveyshoitaja epäillyt mitään eikä laittanut maksa- tai muihinkaan kokeisiin.

Edellisessä työpaikassa sama juttu, ei yksikään työkaveri eikä esimies osannut kuvitellakaan, että tissuttelen iltaisin. Lähin kollegani oli yllättynyt, kun yhdessä työpaikan tilaisuudessa tilasin olutta enkä viiniä, koska hän ei kuulemma olisi osannut arvata minun juovan lainkaan olutta.

Käyn aina aamuisin suihkussa, jos menen toimistolle, hyvä suuhygienia on itsestään selvä asia. Silmäni ovat muutenkin arat eivätkä kestä meikkiä, joten niiden punoitusta ei kukaan ihmettele. Ihon punoitus poistuu puuterilla.

Huijaat vaan itseäsi.

Ok.

Yhdestä ei enää vanhempana huomannut oliko vähän juonut vai ei, aikaisemmin huomasi heti jos yhtään otti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnistan tietyistä rypyistä korvien edessä paatuneen juopon. Ex-mieheni oli parantumaton alkkis.

Tietyt rypyt korvien edessä, avaatko tätä? En ymmärrä. Miten erotat ne nimenomaan sijainnin perusteella ja juomisesta tulleiksi eikä vanhenemisesta?

Vanhoilla ei niitä ole. Ja nuorille niitä ei tule, ellei ryyppää. Ne ei ole mitkä tahansa rypyt, vaan pari tiettyä pientä tietyssä kohtaa.

Enkä tunnistaisi niitä, ellen olisi oppinut eksäni kautta tarkkailemaan niitä. Eksänikin oli muuten erittäin hyväkuntoinen mies, jota joku olisi voinut jopa luulla urheilijaksi. Eli ei näitä kaljamahoja ja rimppakinttuja, mitä täällä on arvailtu tuntomerkeiksi. Mutta pari liian aikaisin tullutta ryppyä. Ihan samalla tavalla kuin ns. Sibelius-rypyt tulevat vain osalle ihmisistä otsan kurtistelun ja huonon näkökyvyn vuoksi, näkökykyä yritetty tarkentaa juurikin sillä otsan kurtistelulla. Joillekin ehkä huolienkin vuoksi. Sibelius-rypyt osaan selostaa siksi, että minulla on ne, mutta noiden juopporyppyjen syntyä en osaa kertoa, mutta ne eivät ole tunnisteena menneet koskaan pieleen.

Alkkiksen tunnistaa niissä tilanteissa, joissa viinaa ei oo saatavilla tai sen käyttö on mahdotonta/kiellettyä. Pinna kiristyy, kädet tärisee, vilkuilee kelloa. Alkoholi on tärkeintä, kaikki muu tulee sen jälkeen. Seurassa, jossa muut nauttivat mietoja, alkkiksella on lisäksi oma pullo vahvempaa saatavilla. Alkkiksella ei ole erikseen viikkorytmiä, vaan juoda voi minä tahansa päivänä ja mihin kellon aikaan vain (siis jos työt ei esteenä). Puoliso usein kuskina, ajaa itse harvoin. Kotona alkometri. Aika harva sellaista muuten tarvitsee. Alkkiksen mielestä viina ei ole kallista, vertaa mihin hyvänsä tai tarvitseeko rahaa johonkin muuhun. Viinarahoista ei säästetä. Ei tajua, että lapset huomaavat dokaamisen AINA. Seksiongelmia ja muita riippuvuusongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti osaa pitää kulissit pystyssä viimeiseen asti, ettei mikään pääse uhkaamaan riippuvuutta. Vasta pitkälle edenneen alkoholismin pystyy tunnistamaan päällepäin.

Juuri näin. Juon itse joka arki-ilta 5-7 annosta alkoholia, viikonloppuina ja vapaapäivää edeltävinä iltoina enemmän. Hoidan työni, sain juuri ennen etätyöhön siirtymistä kehityskeskustelussa esimieheltäni pelkkää kiitosta, puoli vuotta aiemmin kävin työhöntulotarkastuksessa tähän nykyiseen työhöni vaihtaessani eikä edes työterveyshoitaja epäillyt mitään eikä laittanut maksa- tai muihinkaan kokeisiin.

Edellisessä työpaikassa sama juttu, ei yksikään työkaveri eikä esimies osannut kuvitellakaan, että tissuttelen iltaisin. Lähin kollegani oli yllättynyt, kun yhdessä työpaikan tilaisuudessa tilasin olutta enkä viiniä, koska hän ei kuulemma olisi osannut arvata minun juovan lainkaan olutta.

Käyn aina aamuisin suihkussa, jos menen toimistolle, hyvä suuhygienia on itsestään selvä asia. Silmäni ovat muutenkin arat eivätkä kestä meikkiä, joten niiden punoitusta ei kukaan ihmettele. Ihon punoitus poistuu puuterilla.

Oletko nyt ihan varma ettei esim. kasvot ole pöhöttyneet? Voi olla että itse olet sokea näille merkeille, jotka kuitenkin pistävät muiden silmään. Helposti alkoholiongelmasta ei puhuta, koska asia koetaan kiusalliseksi.

Itse sattui omalla työpaikalla järkytys kun yhtenä päivänä kävin työntekijän luona, jota en tapaa päivittäin. Tämä oli iltapäivällä kahden aikaan ja hänellä oli aivan ilmiselvä krapula, kädet tärisivät ja haisi vanhalta viinalta. En sanonut mitään, mutta olin todella järkyttynyt. Noinkohan vain hänkin kuvittelee, että kukaan töissä ei huomaa, kun kukaan ei ole sanonut? 

Pöhöttynyt olemus. Haju. Epäsiisti olemus, ulosteet housuissa. Katkokävely, vapina. Omituiset, mielisairaat jutut.

Vierailija kirjoitti:

Alkkiksen tunnistaa niissä tilanteissa, joissa viinaa ei oo saatavilla tai sen käyttö on mahdotonta/kiellettyä. Pinna kiristyy, kädet tärisee, vilkuilee kelloa.

Omakohtaisesti ei pidä paikkansa. Silloin kun alkoholia ei ole mahdollistakaan saada (klo 21 jälkeen, kauppa tai alko on liian kaukana tm.) niin olo on hyvinkin rauhallinen. Silloin kun sitä olisi saatavilla tai olisi mahdollisuus hakea niin olo on kireä kyllä.

Mun tuntema alkoholisti ei juo seurassa. Ei ota edes seurassakaan sitä yhtä paukkua. Kulissit pysyy niin kauan kunnes on kotona. Ehkä siinä on mukana sitä häpeää. Ja ulkoisesti hänestä ei huomaa. Eli kyllä näistä muutamista on vaikea tunnistaa. Itse tunsin tämän kaverin pari vuotta, ja missään vaiheessa ei hälytyskellot soineet. Muiden asioiden kautta asia selvisi, tavallaan surullista, mutta selvisi myös syy hänen muuhun outoon käytökseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti osaa pitää kulissit pystyssä viimeiseen asti, ettei mikään pääse uhkaamaan riippuvuutta. Vasta pitkälle edenneen alkoholismin pystyy tunnistamaan päällepäin.

Juuri näin. Juon itse joka arki-ilta 5-7 annosta alkoholia, viikonloppuina ja vapaapäivää edeltävinä iltoina enemmän. Hoidan työni, sain juuri ennen etätyöhön siirtymistä kehityskeskustelussa esimieheltäni pelkkää kiitosta, puoli vuotta aiemmin kävin työhöntulotarkastuksessa tähän nykyiseen työhöni vaihtaessani eikä edes työterveyshoitaja epäillyt mitään eikä laittanut maksa- tai muihinkaan kokeisiin.

Edellisessä työpaikassa sama juttu, ei yksikään työkaveri eikä esimies osannut kuvitellakaan, että tissuttelen iltaisin. Lähin kollegani oli yllättynyt, kun yhdessä työpaikan tilaisuudessa tilasin olutta enkä viiniä, koska hän ei kuulemma olisi osannut arvata minun juovan lainkaan olutta.

Käyn aina aamuisin suihkussa, jos menen toimistolle, hyvä suuhygienia on itsestään selvä asia. Silmäni ovat muutenkin arat eivätkä kestä meikkiä, joten niiden punoitusta ei kukaan ihmettele. Ihon punoitus poistuu puuterilla.

Oletko nyt ihan varma ettei esim. kasvot ole pöhöttyneet? Voi olla että itse olet sokea näille merkeille, jotka kuitenkin pistävät muiden silmään. Helposti alkoholiongelmasta ei puhuta, koska asia koetaan kiusalliseksi.

Itse sattui omalla työpaikalla järkytys kun yhtenä päivänä kävin työntekijän luona, jota en tapaa päivittäin. Tämä oli iltapäivällä kahden aikaan ja hänellä oli aivan ilmiselvä krapula, kädet tärisivät ja haisi vanhalta viinalta. En sanonut mitään, mutta olin todella järkyttynyt. Noinkohan vain hänkin kuvittelee, että kukaan töissä ei huomaa, kun kukaan ei ole sanonut? 

Jos työterveyshoitaja ei ota töihintulotarkastuksessa asiaa puheeksi ja esimiehellä on vain positiivista palautetta kehityskeskustelussa eikä yksikään työkaveri koskaan millään tavalla ilmaise "järkytystään" niin mitä minun pitäisi tehdä? Minulla ei ole aamuisin krapula, käteni eivät tärise.

Ja miksi alkoholinkäyttöni olisi ongelma ja kenelle heistä?

Vierailija kirjoitti:

Jos alkoholi kiellettäisiin, miten absot tuntisivat itsensä paremmiksi? Kävisivätkö he kahvinjuojien kimppuun?

Alkoholistien ei kannata lukea tätä keskustelua, jos heille tulee siitä paha mieli. Otsikko on selkeä, joten itselle ikävän aiheen voi halutessaan välttää.

Olen absolutisti ja juon paljon kahvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnistan tietyistä rypyistä korvien edessä paatuneen juopon. Ex-mieheni oli parantumaton alkkis.

Tietyt rypyt korvien edessä, avaatko tätä? En ymmärrä. Miten erotat ne nimenomaan sijainnin perusteella ja juomisesta tulleiksi eikä vanhenemisesta?

Vanhoilla ei niitä ole. Ja nuorille niitä ei tule, ellei ryyppää. Ne ei ole mitkä tahansa rypyt, vaan pari tiettyä pientä tietyssä kohtaa.

Enkä tunnistaisi niitä, ellen olisi oppinut eksäni kautta tarkkailemaan niitä. Eksänikin oli muuten erittäin hyväkuntoinen mies, jota joku olisi voinut jopa luulla urheilijaksi. Eli ei näitä kaljamahoja ja rimppakinttuja, mitä täällä on arvailtu tuntomerkeiksi. Mutta pari liian aikaisin tullutta ryppyä. Ihan samalla tavalla kuin ns. Sibelius-rypyt tulevat vain osalle ihmisistä otsan kurtistelun ja huonon näkökyvyn vuoksi, näkökykyä yritetty tarkentaa juurikin sillä otsan kurtistelulla. Joillekin ehkä huolienkin vuoksi. Sibelius-rypyt osaan selostaa siksi, että minulla on ne, mutta noiden juopporyppyjen syntyä en osaa kertoa, mutta ne eivät ole tunnisteena menneet koskaan pieleen.

Ei ne ole mitään arvailua ne rimppakintut ja pallomahat kun on muutaman sellaisen kanssa elänyt.

Sillä on maalarin työhaalarit päällä.

Soittaa bassoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä välttämättä huomaa päällepäin jos on ollut muutamanpäivän selvinpäin. Humalahakuinen juominen ja juo useemman päivän

T: 41v alkoholisti

Kyllä ei-alkoholistit huomaa.

Toinen alkoholisti tai alkoholistin läheinen tunnistaa merkit helpommin, kuin "maallikko".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tunnistan tietyistä rypyistä korvien edessä paatuneen juopon. Ex-mieheni oli parantumaton alkkis.

Tietyt rypyt korvien edessä, avaatko tätä? En ymmärrä. Miten erotat ne nimenomaan sijainnin perusteella ja juomisesta tulleiksi eikä vanhenemisesta?

Vanhoilla ei niitä ole. Ja nuorille niitä ei tule, ellei ryyppää. Ne ei ole mitkä tahansa rypyt, vaan pari tiettyä pientä tietyssä kohtaa.

Enkä tunnistaisi niitä, ellen olisi oppinut eksäni kautta tarkkailemaan niitä. Eksänikin oli muuten erittäin hyväkuntoinen mies, jota joku olisi voinut jopa luulla urheilijaksi. Eli ei näitä kaljamahoja ja rimppakinttuja, mitä täällä on arvailtu tuntomerkeiksi. Mutta pari liian aikaisin tullutta ryppyä. Ihan samalla tavalla kuin ns. Sibelius-rypyt tulevat vain osalle ihmisistä otsan kurtistelun ja huonon näkökyvyn vuoksi, näkökykyä yritetty tarkentaa juurikin sillä otsan kurtistelulla. Joillekin ehkä huolienkin vuoksi. Sibelius-rypyt osaan selostaa siksi, että minulla on ne, mutta noiden juopporyppyjen syntyä en osaa kertoa, mutta ne eivät ole tunnisteena menneet koskaan pieleen.

Missä kohtaa ne sitten on?

Ulkonäöstä ei välttämättä tunnista. Erityisesti urheilutausta voi peittää vuosikausia jatkuneen alkoholismin. Moni alkkis myös treenaa aktiivisesti. Alkoholismi ja suurkulutus on niin runsasta, että kyllä on heitä meidän kaikkien työpaikoilla.