Syitä, jonka vuoksi et arvosta työkaveriasi?
Kertokaahan, itseäni tämä kiinnostaa, kun selkeästi huomaan itse kuuluvani porukkaan, jonka työpanosta ei arvosteta sitten himpun vertaa.
Itse sanoisin, että en arvosta työkavereissa muista paskan jauhamista ja aina samasta asiasta jankkaamista (minusta olisi hyvä, jos ihminen ymmärtäisi hyväksyä, että kaikkeen ei voi itse vaikuttaa).
Kommentit (14)
Olen itse meillä töissä sitä porukkaa joka tekee töitä. En arvosta vapaamatkustajia tippaakaan. Meillä on hyvin vanhoillinen työpaikka ja suojatyöpaikkoja pomon kavereille pikku pomon rooliin on löytynyt. Käsittelen heidän matkalaskujaan, oksettaa miten paljon nää työn vieroksujat nyhtää firmalta, ja omalta hyvältä kaveriltaan (firman omistaja) tämän tietämättä...
Arvostan työkavereitani ihan hurjasti. He ovat ihania ihmisiä, älykkäitä, taitavia, tunnollisia, ahkeria, sitkeitä, vastuullisia, ihan parhaita!
Toimimme toimihenkilötehtävissä asiantuntijatyössä palvelualalla. Missä te toimitte, joilla on kurjia työkavereita?
On aina muka niin kiire, että sähköpostit kirjoitetaan sinne päin. Järkyttäviä kirjoitusvirheitä, usein virheitä myös summissa, eli sitten tehdään kaksinkertainen työ, kun ensin hutiloidaan ja sitten korjataan. Usein asiakkailtakin tulee palautetta, että meidän pitäisi tarkistaa hinnat oikeiksi ennen tarjouksen antamista, ja ymmärrän täysin asiakkaita.
En vaan jaksa sitä ainaista epävarmuutta. Mikset osaa jo hoitaa jo työtäsi kysymättä vuoden jälkeen, ei se niin vaativaa ole.
Asiakkaat valittavat työkaverista. Meillä muilla ei ole vastaavia ongelmia joten tekee jatkuvasti työssään väärin eikä korjaa toimintatapojaan. Yritetään hymistellä mutta.... :/
Työaika menee oman puhelimen lumoissa tai kahvihuoneessa kiirettä valittaen. Hoitaa työtehtävänsä huonosti, jättää sovittuja juttuja tekemättä, jatkuvasti saa joku olla korjailemassa jälkiä. Luistaa kaikesta, mistä pystyy.
En arvosta selkäänpuukottajia, tullut törmättyä muutamaan hallinnossa työskennellessä. Erityisesti en arvosta ominaisuutta johtajalla
Häseltää, ei kuuntele kokeneempiaan, itsekäs.
Ei kuuntele ohjeita, pitää itseään etittäin pätevänä vaikka selkeästi äly loppuu kesken. Passiivissgressiivinen, kykenemätön ottamaan kritiikkiä vastaan, ristiriitatilanteissa erittäin syyttävä ja mustavalkoinen.
Raskasta seuraa kun tunteet aina pinnassa suuntaan tai toiseen. Miksi ei osaa olla neutraali? Se tunteiden kaataminen toisten niskaan on erittäin raskasta!!!
Uhrituminen tai syytös. Miksi asiat asioina ei onnistu?
Taas yksi oikein hyvän mielen ketju.
- sanoo tehneensä sovitut asiat mutta jättää ne tekemättä tai tekee huonosti, jää toistuvasti tästä kiinni
- immuuni huomautuksille, hoitaa ne olan kohautuksilla
- ilmoittaa jälkikäteen poissaolostaan, sitten kun joku on jo ehtinyt soitella perään ja tavoitella sieltä täältä
- koskaan et voi tietää mikä hänelle kuuluva tekemätön tehtävä lävähtää eteen ja haittaa muuta työntekoa
- heittäytyy rassukaksi ja avuttomaksi, kun on joutunut keskusteluun toiminnastaan. Keskustelu päättyy aina ymmärrykseen ja sääliin
tämä henkilö koordinoi ja vastaa tälläkin hetkellä lukuisten henkilöiden asioiden ajantasalla pysymisestä ja siitä että sovitut asiat hoituvat. Töidensä hoidossa korkeintaan suojatyötasoinen holhokki.
Vierailija kirjoitti:
Jos eivät tajua rikkaita, jos katkerana jauhavat siitä, että on pakko tehdä duunia ja pitävät itseään uhrina. En pidä myöskään sivistymättömistä ääliöistä, jotka ovat työpaikallamme omien kykyjensä ylärimoilla, elieivät pääsisi mihinkään vaativampaan, vaikka olisivat henkisesti teräkunnossa. Eli älyä puuttuu.
Arvostan vain sellaisia työkavereita, jotka käyvät töissä vaikka heillä olisi taloudellisesti varaa olla käymättäkin.
Joskus mietin, mutta sitten annan vain olla.
Jos eivät tajua rikkaita, jos katkerana jauhavat siitä, että on pakko tehdä duunia ja pitävät itseään uhrina. En pidä myöskään sivistymättömistä ääliöistä, jotka ovat työpaikallamme omien kykyjensä ylärimoilla, elieivät pääsisi mihinkään vaativampaan, vaikka olisivat henkisesti teräkunnossa. Eli älyä puuttuu.
Arvostan vain sellaisia työkavereita, jotka käyvät töissä vaikka heillä olisi taloudellisesti varaa olla käymättäkin.