Lue keskustelun säännöt.
Metsokannat häviämässä tehometsätalouden takia
20.04.2020 |
Pidemmällä aikavälillä metsokannan taantuminen on kuitenkin selvää: viimeisen 40 vuoden aikana väheneminen on alueesta riippuen ollut 40:sta jopa 80 prosenttiin. Kun 1960-luvun lopulla neliökilometrin alueella asui noin 7-14 metsoa, tänä päivänä niitä löytyy samankokoiselta alueelta 3-5.
Suurimman kanalintumme vähenemisen syynä on yleisesti pidetty metsätalouden muutoksia. Avohakkuut, metsien laadun muutos ja niiden pirstaloituminen sekä metsiä puhkovat metsäautotiet ovat tehneet metson elon vaikeaksi. Osasyynä pidetään myös kasvaneita pienpetokantoja.
Metso tarvitsee elinympäristökseen laajan alueen yhtenäistä, mielellään luonnonmukaista ja vanhaa metsää. Metson soidin tapahtuu perinteisillä soidinpaikoilla, jonne samat linnut palaavat vuodesta toiseen ja etenkin vanhemmat metsokukot oleilevat soidinalueen liepeillä suurimman osan vuodesta. Koska metsäkanalintukantoja ei voida elvyttää tarhauksilla tai siirtoistutuksilla, niiden elinalueiden säilyttämistä pidetään elintärkeänä.
Kommentit (12)
Miettikää millaisen maailman jätätte jälkipolville. Nykyinen suuntaus ei ole oikea ja sen me kaikki tiedämme.
Metsät tuhottu, eläinkannat romahtaneet, maat ja meret täynnä mikromuovia, pölyttäjät häviämässä, ydinjätettä maat täynnä. Nyt on aika muuttaa kurssi kohti kestävämpää ja elämää kunnioittavampaan suuntaan.
Tämä on ihmiskunnan viimeinen tilaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen uhanalaisista lajeista noin puolet elää metsissä. Niin miksi tämä nykyinen touhu on hyväksyttävää?
Miksi metsot on niin nirsoja ettei niille kelpaa hyvin hoidettu metsä? Miksi niiden pakko päästä asumaan ryteikköisiin metsiin, kun ne sitten kuitenkin keväällä hilluvat avoimilla soilla tai jopa järvien ja lampien jäillä.
Muita vielä pahemmassa jamassa olevia ovat pohjantikka, kuukkeli ja mukaan ovat tulossa hömötiainen ja töyhtötiainen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi metsot on niin nirsoja ettei niille kelpaa hyvin hoidettu metsä? Miksi niiden pakko päästä asumaan ryteikköisiin metsiin, kun ne sitten kuitenkin keväällä hilluvat avoimilla soilla tai jopa järvien ja lampien jäillä.
Metsot eivät soi avomailla. Teeret kylläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehometsisdä ei ole mitään ruokaa. Pitäisi olla lahopuuta ja vanhoja ikihonkia missä hyönteisiä ym.
Myös lähistöllä iso metsäpalsta johon koskettu varmaan yli 40 vuoteen ja läpipääsemättönä ryteikkönä homeen hajuisena kesäisin todellakaan kutsu mihinkään virkistykseen ja lahoavia tuulenkaatoja siellä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös lähistöllä iso metsäpalsta johon koskettu varmaan yli 40 vuoteen ja läpipääsemättönä ryteikkönä homeen hajuisena kesäisin todellakaan kutsu mihinkään virkistykseen ja lahoavia tuulenkaatoja siellä täällä.
Voi sentään. Tee äkkiä valitus jonnekin. Kyllä se nyt pitää hetimiten kaataa pois tieltä, niin pääset ottamaan aurinkoa kantojen ja heinikon keskelle.
Tarvitsisi varmaan konkreettisia tekoja palstailun sijaan. Kansal aisaloitetta kehiin ap! Tulen heti allekirjoittamaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vaikka mitä pönttöjä mutta yksi lahopuu jätetty pihapiiriin. Sen vetovoima on mieletön, nyt pesii töyhtötiainen joka häätää jatkuvat muut halukkaat kiukkuisesti huitsin hiiteen. Toivotaan että pysyy pystyssä mahd pitkään vaikka onkin jo aikamoinen reikäjuusto.
Ai metsäautotiet on ongelmana? Minä kyllä väitän, että ne ei ole mikään ongelma, leveyttä 5-7 metriä eikä metsolle mikään tuska ylittää tietä. Mutta kannattaa pohtia, onko moottoriteillä ja rautateillä joku merkitys asiassa.
Avohakkuita meillä on tehty noin 70 vuoden ajan, joten miten ihmeessä niistä taas kerran on tullut ongelma etenkin kun metson soidinmenot onnistuvat ihan hyvin noin 30v ikäisessä metsässäkin. Lahopuuta metsissä on paljon, ruuasta ei siis ole pulaa etenkin kun metso syö pääpainotteisesti kasvisruokaa eli taimien ja lehtipuiden silmuja.
Suojelkaa metsiä jos on mahdollisuus. Mm. Suomen luonnonperintösäätiö ostaa vanhoja metsiä ja soita.🌲🌳🌲